Moikka!
Hienoa, kun laitoit meille viestiä, etkä jäänyt pohtimaan painoosi liittyvää ahdistusta enempää yksin. Murrosiässä oma keho muuttuu: moni kokee omasta kehostaan epävarmuutta ja omaa kroppaa verrataan myös herkästi muihin. Kaikki tämä on luonnollista, mutta jos oman kehon muutokset alkavat ahdistaa, kuten sinulla, on asian äärelle syytä pysähtyä.
Kerroit laihtuneesi vuoden aikana yli 5 kiloa. Murrosiässä painon muutoksista on syytä jutella aina terveydenhoitajan kanssa, sillä muutokset painossa voivat vaikuttaa omaan kasvuun ja kehitykseen pidemmällä aikavälillä. Terveydenhoitaja osaa antaa myös neuvoja turvalliseen painonpudotukseen, mikäli sille on tarvetta. Harvoin kasvavalla nuorella on.
Terveydenhoitajan kanssa olisi hyvä jutella myös kertomastasi herkkujen syöntiin liittyvästä ahdistuksen tunteesta. Herkkujen syömisestä ei nimittäin kuulu tulla syyllistä oloa, vaan herkuista tulisi voida nauttia – niille on paikkansa terveellisessä ja monipuolisessa ruokavaliossa. Syyllisyys ja syömisten kontrollointi voi olla yksi merkki syömishäiriöstä, eli sairaudesta, johon tarvitaan hoitoa. Syyllisyys ja sitä seuraava tarve kuluttaa syödyt herkut vievät myös voimia ja aikaa sellaisilta asioilta, jotka mahdollisesti lisäisivät hyvää oloasi, kuten harrastuksilta, kavereilta ja perheeltä.
Nyt olisi siis tärkeää, että puhut asiasta terveydenhoitajan kanssa mahdollisimman pian. Mikäli hänelle juttelu tuntuu hankalalta, voit kertoa ajatuksistasi myös lempiopettajallesi tai koulupsykologille. Jos et tiedä mitä sanoa, voit näyttää meille kirjoittamasi viestin. Olit siinä kirjannut hienosti ajatuksiasi ylös. Jos kovasti jännittää, voit käydä juttelemassa asiasta ensin nimettömänä lasten ja nuorten chatissa. Ota asia esille vielä ennen kesälomia, jotta voit nauttia kesästä huolettomammin.
Rohkeutta ja tsemppiä, sinä ansaitset voida hyvin!
Hei nimimerkki ”Huolissaan kaverista”,
kiitos yhteydenotostasi ja siitä, että pidät kaveristasi huolta. Maitoa ei tarvitse juoda janoon, mutta jokaisen lapsen pitäisi saada kotona ruokaa. Teetkin siis aivan oikein pyytäessäsi tukea tilanteeseen, jonka edessä olet ehkä neuvoton. Itse asiassa on aikuisten tehtävä selvittää kaverisi tilannetta ja auttaa häntä. Pyydänkin, että ottaisit huolesi puheeksi huoltajiesi tai vaikka koulun terveydenhoitajan kanssa. Tai onko koulussa joku muu aikuinen, jonka koet turvalliseksi ja jolle voisit huolesi jakaa? Heidän tulisi kuulla huolesi ja hoitaa asiaa eteenpäin. Myös oman kunnan lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä, kun on huolissaan kaverin hyvinvoinnista. Jos haluat jutella asiasta lisää, niin se onnistuu Sekasin-chatissa: https://sekasin247.fi/
Toivon kovasti, että joku aikuinen ottaa kaverisi tilanteen selvittelyyn. Jos toisin käy, siinäkin tilanteessa voit olla yhteydessä Sekasin-chatiin. Toivottavasti vastauksestani on sinulle apua ja kiitos vielä, kun huolehdit kaveristasi.
Hyvää kevättä sinulle!
Moikka!
Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella. Tärkeää on kuitenkin pyrkiä suhtautumaan joustavasti ruokailuun ja herkutteluun, eli ajatella, ettei mikään ole erityisesti kiellettyä ja kaikkea voi syödä kohtuudella. Ruokailussa tärkeää onkin monipuolisuus. Kannattaa tutustua ruokakolmioon, joka antaa raamit sille, miten terveellinen ruokavalio kootaan: eniten kasviksia ja hedelmiä, täysjyväviljoja sekä hyviä proteiinin lähteitä ja rasvoja. Ruokakolmion ylin palkki kertoo siitä, että myös herkuilla on paikkansa terveellisessä ruokavaliossa.
Kasvisruoan suosiminen on tosi hyvä vaihtoehto niin terveyden kuin ympäristön kannalta. Ruokakolmiossakin lihajalosteet, kuten makkarat ja leikkeleet, ovat toiseksi ylimmällä tasolla, eli niiden syöntiä ei suositella kovin suurissa määrin tai usein. Kerrot, että haluaisit syödä enemmän kasvisruokaa. Kuulostaa oikein hyvältä idealta vaihtaa lihajalosteet kasvisversioihin. Mainitsemasi kasviproteiinit ovat usein soijaa, kikherneitä tai papuja ja sopivat mainiosti osaksi monipuolista ruokavaliota. Palkokasvit ovat oikein hyviä proteiinin lähteitä ja kasviperäisissä vaihtoehdoissa usein myös rasvan laatu on parempi kuin lihaversioissa, sillä niissä on usein enemmän kasviöljyjä kuin kovaa rasvaa.
Tutustu vielä ruoka-tietopankkiimme sekä artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta. Vinkkejä ruoanvalmistukseen voit poimia esimerkiksi Marttojen nettisivuilta ja testata heidän valmiita ruokalistojaan.
Aurinkoista kevättä ja kivoja ruoanlaittohetkiä!
Moikka! Hyvä, että kirjoitit tänne meille.
Apua voi hakea silloinkin, kun on vain huolissaan, eikä ole ihan varma siitä, onko jokin vialla vai ei. Kerroit, että sinulla on syömiseen liittyvää epämukavuutta, haluat laihtua ja ruokaan ja kaloreihin liittyvät ajatukset ovat paljon mielessä. Tämä on jo syy hakea apua pian. Sinun ei kannata nyt huolehtia, mitä seuraa siitä, kun haet apua. Voi olla, että liikkumisesta ja painosta keskustellaan, kuten olet miettinytkin. Luultavimmin kanssasi keskustellaan myös esimerkiksi riittävän ruuan saannin tärkeydestä.
Kannustan sinua keskustelemaan jonkun turvallisen aikuisen kanssa. Jos kouluterveydenhoitajasi on vielä paikalla, varaa hänelle aika pikapuoliin. Vanhemmillekin voi kertoa, vaikka asia vähän jännittäisikin. Voi olla, ette hekin ovat huomanneet, että syöt vähemmän kuin ennen. Mitä nopeammin saat tilanteeseen apua, sitä parempi. Kannattaa siis toimia heti, kun tämän vastauksen saat.
Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!
Heippa! Kiva että laitoit viestiä ja todella hienoa kuulla, että olet tiedostanut tilanteen ja kertonut siitä äidillesi, sekä saanut jo tapaamisen ravitsemusterapeutin kanssa sovittua. Saat varmasti ravitsemusterapeutilta yksityiskohtaisempia vastauksia omaan ruokavalioosi ja tilanteeseesi liittyen.
Kerrot, että pelkäät lihovasi, jos alat syödä enemmän tai epäterveellistä ruokaa. Koska ajatus syömisestä selkeästi ahdistaa sinua, niin tiedostamalla, että valitset terveellisiä ruokia, voi olla helpompaa suhtautua ruokailuun ja kehonkuvaan. Lisätietoa terveellisen ruokavalion kokoamiseen löytyy muun muassa täältä Fressiksen tietopankista.
On hyvä huolehtia siitä, että syö säännöllisesti, eikä ruokailujen väli veny liian pitkäksi. Mieluummin voit syödä tiheämmin ja pienempiä annoksia. Jos syö jatkuvasti liian vähän, on sillä negatiivisia vaikutuksia mm. ruoansulatuselimistön toimintaan, eikä välttämättä jaksa toimia arjen askareissa normaalisti.
Lisäksi on hyvä muistaa, että tasapainoisen ja terveellisen ruokavalion koostamisessa pätee 80–20 sääntö, eli jos noin 80 % ruokavalion sisällöstä on terveellistä ruokaa, niin lopulla 20 %:lla ei ole väliä. Tämä on tärkeää tiedostaa, että vaikka söisikin herkkuja, niin kokonaisuuden kannalta sillä ei ole vaikutusta esimerkiksi painoon, jos ruokavalion peruspohja on kunnossa. Lisätietoa herkuttelusta mm. täällä.
Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!
Hei ja kiitos viestistäsi!
Tosi hyvä, että kirjoittelit ajatuksiasi kaverisi voinnista. Kaverisi syö kertomasi mukaan todella vähän ja tuntuu vahtivan jatkuvasti omaa painoaan. Hänen voinnistaan kyllä herää suuri huoli. Kaverisi tarvitsisi nyt ehdottomasti apua ja tukea, mutta hän pyrkii peittelemään laihduttamistaan ja pelkää tilanteen paljastuvan muille.
Riittävä ja monipuolinen ravitsemus on todella tärkeää nuoren normaalin kasvun ja kehityksen vuoksi. Huono ja riittämätön ravitsemus voi vaikuttaa myös mielialaan, hormonitasapainoon ja kuukautiskiertoon. Normaali hormonitoiminta nuoruusiässä varmistaa luuston kehittymisen vahvaksi ja terveeksi.
Silloin, kun haluaa jatkuvasti pakonomaisesti laihduttaa ja kontrolloi syömistään, voidaan puhua syömishäiriöstä. Jatkuva painon tarkkailu ja syömisen säätely voi aiheuttaa myös häpeää ja syyllisyyttä. Syömishäiriön kanssa kamppailu vie voimia, kun energia menee syömisen tarkkailuun ja oman käyttäytymisen salailuun. Kaverit, perhe ja harrastukset saattavat jäädä sivummalle. Syömishäiriö on sairaus, johon tarvitaan hoitoa ja jota voidaan oikeasti onneksi myös hoitaa.
Kaverisi saattaa kamppailla nyt todella hankalien asioiden kanssa, muttei ehkä halua myöntää sitä. Joskus ihminen saattaa suuttua, kun joku todella osuu asian ytimeen ja se onkin itselle tosi kipeä juttu. Joskus on myös vaikeaa myöntää tarvitsevansa apua ja avun vastaanottaminen voi olla myös vaikeaa. Kaverisi voi kokea, että kontrolloimalla syömistään ja painoaan, hän tavallaan hoitaa jotain itselleen hyvin hankalaa asiaa paremmin, kuin tuketumalla muihin tai hakemalla apua.
Kuulostaa siltä, että olet hyvä ystävä. Uskalsit rohkeasti ilmaista huolesi kaverillesi hänen voinnistaan. Olet myös todella kinkkisessä tilanteessa, kun toivoisit kaverisi saavan apua, muttet halua pettää hänen luottamustaan. Voit itse olla kaverisi tukena ystävänä sen verran kuin itse jaksat, mutta sinä et pysty hänen tilannettaan yksin ratkaisemaan. Sinun kannattaisi jutella kaverisi tilanteesta jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Jos juttelu oman vanhemman tai kouluterveydenhoitajan kanssa tuntuu hankalalta, myös koulukuraattorilta tai -psykologilta voi saada apua. Sinä voit purkaa heille ihan vain omaakin huoltasi ja saada itsellesi tukea, koska tilanne on sinulle hankala ja stressaava. Lisäksi ammattilaisina heillä voi olla keinoja auttaa etenemään asiassa niin, että kaverisi saa lopulta apua.
Tsemppiä!
Heippa ja kiitos viestistäsi! Hienoa että haluat auttaa ystävääsi ja olla hänen tukenaan, vaikeissa tilanteissa ystävien merkitys korostuu entisestään. Mikäli epäilet, että ystävälläsi saattaa olla syömishäiriöön viittaavaa käyttäytymistä, on aiheen puheeksi ottaminen tärkeää, sillä mitä aiemmin tilanteeseen pystyy puuttumaan, sitä nopeammin toipuminen voi käynnistyä.
Kannattaa valmistautua hyvin tilanteeseen, jossa aiot ottaa aiheen puheeksi. Voit esimerkiksi pyytää ystäväsi kävelylle tai sellaiseen paikkaan, joka on turvallinen ympäristö, eikä ole pelkoa, että tilanteeseen tulisi ulkopuolisia henkilöitä tai muita keskeytyksiä. Mieti etukäteen mitä haluat sanoa, ja muotoile mieluiten lauseesi ns. omasta näkökulmastasi: ”Sinä olet huolestunut, koska sinusta tuntuu, että ystävällä ei ole kaikki hyvin”. Esittele siis asiasi sillä tavalla, miten sinä olet sen kokenut ja huomannut, ettei ystävästäsi tunnu, että syyllistäisit tai syyttäisit häntä. Voit jatkaa kysymällä, että onko ystäväsi itse kiinnittänyt huomiota siihen, ettei hän syö koulussa täysipainoista lounasta? Voi olla, että käyttäytymisen taustalla on muitakin huolia, joten ehkä kannattaa tiedustella, onko ystävälläsi murheita elämän muilla osa-alueilla, liittyen esimerkiksi perheeseen. On hyvä myös korostaa, että välität ystävästäsi ja haluat auttaa ja olet valmis kuuntelemaan hänen huoliaan.
Mikäli sinusta tuntuu hankalalta ottaa asia puheeksi kasvotusten, voit harkita viestin tai kirjeen kirjoittamista. Kun ystäväsi saa viestin ollessaan yksin, voi se herätellä häntä olemaan vastaanottavaisempi.
Lisäksi vinkkaan sinulle Syömishäiriöliiton tukipalvelut, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää: Syömishäiriötä sairastaville ja läheisille on olemassa maksuton tukipuhelin. Tukipuhelimessa päivystävät Syömishäiriöliiton työntekijät. Lisäksi Syömishäiriöliitolla on SYLI-chat, josta voi saada apua. Syömishäiriöliiton sivuilla on myös paljon lisätietoa aiheesta ja vertaistukea, joita kannattaa hyödyntää. Apua voi tarvittaessa hakea myös kouluterveydenhuollon kautta.
Tsemppiä ja aurinkoista kevään jatkoa!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Aktiivinen liikkuminen tosiaankin lisää ruokahalua ja energiantarvetta. Liikunnan harrastaminen vaikuttaa energiankulutukseesi myös lepopäivinä, sillä kehon palautuminen ja lihasten energiavarastojen täyttyminen jatkuu useamman päivän ajan harjoituksen jälkeen. Syömisen suhteen on hyvä kiinnittää huomiota muutamaan asiaan.
Kaikista tärkeintä on ruokailun säännöllisyys. Kun ateriat ajoittaa tasaisesti pitkin päivää, noin kolmen tunnin välein, eivät nälkä ja herkkuhimo pääse yllättämään. Jos tuntuu, että ateriavälit venyvät liikaa, voit pitää vaikka treenilaukussa välipalapatukkaa tai muuta pikku evästä mukana, ja syödä sen heti liikuntasuorituksen jälkeen pahimpaan nälkään. Harjoituksen jälkeen on hyvä syödä melko pian jotain hiilihydraattipitoista välipalaa tai ruokaa, jotta kehon palautuminen alkaa tehokkaasti. Lisätietoa säännöllisestä ateriarytmistä löydät Fressiksen sivuilta.
Toinen tärkeä asia on ruokavalion koostaminen terveellisestä perusruoasta. Herkkuja ja sattumia mahtuu ruokavalioon, mutta perusta koostuu terveellisistä ruoista: paljon kasviksia ja hedelmiä, täysjyvää (kuten tummaa riisiä ja pastaa, täysjyväleipää), proteiinia (kuten kala, kana ja kasviperäiset proteiinit) sekä pehmeitä rasvoja. Aterioiden koostamisessa auttavat lautasmalli ja ruokapyramidi. Riittävän suurten annosten syöminen auttaa herkkuhimon taltuttamisessa.
Jos painoon ja syömiseen liittyvät asiat mietityttävät sinua paljon, voisi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.
Herkuttelu on askarruttanut Fressiksen palstalla myös nimimerkkejä t19 ja Makea-addiktoitunut.
Mukavaa loppuvuotta!
Kysymyksesi herättää kyllä huolen siitä, miten todella voit. Johtuuko tunne siitä, että syöminen ahdistaa sinua ja ajatus ruoasta tekee sinut pahoinvoivaksi? Vai syötkö mielelläsi ihan hyvällä ruokahalulla ja silti sinua rupeaa oksettamaan ruokailun jälkeen? Onko sinulla mitään muita oireita?
Syömiseen liittyvä pahoinvoinnin tunne voi olla psyykkistä tai fyysistä. Syömishäiriöstä kärsivä ei pysty suhtautumaan ruokaan ja syömiseen normaalisti ja hänen kehonkuvansa voi olla vääristynyt. Syömiseen ja siitä johtuvaan painon nousuun voi liittyä esimerkiksi voimakasta ahdistusta, minkä takia tulee tarve oksentaa. Syömishäiriöt alkavat usein nuoruusiässä. On todella tärkeää, että syömishäiriöstä kärsivä nuori saa apua, sillä syömishäiriö ensinnäkin aiheuttaa nuorelle inhimillistä kärsimystä, mutta vaarantaa myös nuoren normaalin fyysisen ja psyykkisen kasvun ja kehityksen.
On toki myös joitakin fyysisiä sairauksia, joihin voi liittyä pahoinvointia ja jotka voivat aiheuttaa kuvaamisia oireita. Kehottaisin sinua ehdottomasti hakeutumaan lääkärin vastaanotolle, jotta asiaa voidaan tutkia lisää. Voit myös käydä kouluterveydenhoitajan kanssa juttelemassa ensin ja hän voi ohjata sinut ehkä koululääkärin vastaanotolle. Haethan kuitenkin apua vaivaasi!
