Ruoka

Parempi maailma alkaa keittiöstä  – 12 vinkkiä ja 1 nyrkkisääntö

Se miten keittiössä toimit ja mitä suuhusi laitat, vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon. Vinkeillämme teet fiksuja valintoja.

Parempi maailma alkaa keittiöstä  – 12 vinkkiä ja 1 nyrkkisääntö

Jokainen suupala kuormittaa ympäristöä tavalla tai toisella. Ruoantuotanto vapauttaa ilmakehään kasvihuonepäästöjä ja rehevöittää vesistöjä.

Vähiten päästöjä aiheuttavat avomaalla luonnonmukaisesti kasvatetut viljelykasvit ja vihannekset. Isoja päästöjä synnyttävät eläinperäiset tuotteet sekä kasvikset, joiden kasvatus kuluttaa paljon energiaa, kuten kasvihuoneessa talvella viljellyt kasvikset.

Ympäristöystävälliset valinnat

  1. Syö  lautasmallin mukaan: ½ kasviksia, ¼ täysjyväviljaa tai perunaa, ¼ proteiinia + hyvää, pehmeää rasvaa eli kotoisia rypsi- tai rapsiöljyjä.
  2. Valitse kotimaisia sesongin kasviksia: kesällä avomaalla kasvatettuja vihanneksia sekä marjoja ja hedelmiä, talvella porkkanaa, punajuurta, kaalia, lanttua ja naurista.
  3. Suosi perunaa ja erilaisia viljatuotteita kuten ohraa, kauraa ja ruista. Vähennä riisin käyttöä, sillä riisin ilmastovaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin kotimaisten viljojen, esimerkiksi ohran.
  4. Tankkaa proteiinia kotimaisista herneistä, härkäpavuista, pensaspavuista ja linsseistä. Aterian pääraaka-aineen ei tarvitse aina olla liha – kasvisruokapäivä tai kaksi viikossa sopii sekasyöjällekin!
  5. Eläintuotteista ilmastoystävällisin proteiinin lähde on kanamunat, ja kotimainen luonnonkala pesee muun lihan. Jos käytät lihaa, pysy kohtuudessa. Se on sekä ympäristöystävällinen että terveyden kannalta hyvä ratkaisu.
  6. Kokeile maitotuotteiden korvaamista esimerkiksi kaurapohjaisilla valmisteilla. Vähennä juuston määrää ruoanvalmistuksessa ja laita leivän päälle juuston sijaan kasvispohjaisia levitteitä tai vihannesviipaleita.
  7. Syö lautanen tyhjäksi äläkä muutenkaan heitä ruokaa roskiin vaan hyödynnä tähteet.
  8. Valmista ja lämmitä pienet ruoka-annokset mikrossa. Esimerkiksi kun valmistat puuron lieden sijaan mikrossa, annoksen ilmastovaikutus vähenee 70 prosenttia.
  9. Valitse lieden levy kattilan pohjan koon mukaan. Kun lämmität vettä, pidä kattilan kansi päällä. Vältä turhaa veden valutusta hanasta.
  10. Älä tiskaa juoksevan veden alla vaan altaassa tai astianpesukoneessa.
  11. Varmista, että jääkaapin tai pakastimen ovi menee aina kunnolla kiinni.
  12. Käy kaupassa jalan tai pyörällä.

Nyrkkisääntö

Kotimaiset kasvikset ja liha ovat usein parempi vaihtoehto kuin ulkomailta tuodut. Kasviproteiini – vaikka se olisi tuotu ulkomailta – taas on usein lihaa parempi vaihtoehto.

 

Teksti Katarina Cygnel-Nuortie

 

Lähteet: ruokatieto.fi, ilmasto-opas.fi, martat.fi ja ymparistoosaava.fi

Katso myös

Kysymys
Ruoka
KN Onko siitä haittaa jos ei juo aterialla vaan aterioiden välissä? Jos syö jotain tosi kuivaa ruokaa, vaikkapa näkkäreitä, ja ei samalla juo ollenkaan, niin voiko suolisto mennä tukkoon? Vai kosteutuuko ruoka tarpeeksi vatsassa? Onko...
Fressis

Heippa!

Ruoansulatuksen kannalta siitä ei ole haittaa, ettei aterialla juo ruokajuomaa. Suolisto ei voi tästä tukkeutua, sillä ruoansulatusentsyymit niin mahalaukussa kuin ohutsuolessa pilkkovat syömämme ruoan hyvin tehokkaasti pieniksi osasiksi niin, että ravintoaineet pääsevät imeytymään. Tähän ei tarvita erikseen nestettä, vaan pilkkoutumisprosessi kyllä toimii joka tapauksessa. Eli päivittäisen nestetarpeen voi täyttää kyllä aterioiden välilläkin.

Juomista aterian yhteydessä kuitenkin puoltaa suun ja hampaiden terveys. Makeat ja happamat juomat aikaansaavat happohyökkäyksen suussa, mikä vaurioittaa hampaiden kiillettä. Jos aterioiden välissä juo usein, niin happohyökkäyksiä tulee enemmän ja samoin hampaat kuormittuvat enemmän, mikä altistaa reikiintymiselle. Vesi ei saa aikaan happohyökkäystä, eli sitä voi juoda huoletta aterioiden välissäkin.

Kannattaa lukea vielä lisätietoa artikkelistamme liittyen suun terveyteen ja ruokailuun, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Herkkuhetki Kuinka usein on ok herkutella? Olen lapsesta asti tottunut käyttämään leivälle, ruuanlaittoon ja leivontaan margariinia&öljyjä, koska oikea voi on aika epäterveellistä. Tovi sitten sain tutun luona maistaa aitoa voita...
Fressis

Hei!

Kuulostaa siltä, että suhtautumisesi ruokaan ja syömiseen on oikein hyvällä pohjalla – satunnainen herkuttelu esimerkiksi juuri kuvaamallasi tavalla muutaman kerran viikossa on varmasti sopiva määrä. Terveellinen ruokavalio voi sisältää ihan kaikenlaisia ruoka-aineita, myös voita, mutta määrä ratkaisee. Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella ruisleivällä, jonka päällä on voita, kunhan pääasiallinen rasva on mieluiten margariini tai öljy, joista saa myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.

Ruokakolmio antaa raamit sille, miten usein ja kuinka paljon mitäkin eri ruoka-aineita monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sopii. Pohjalla ovat kasvikset ja hedelmät, sen jälkeen täysjyvävilja, kuten jälkiuuniruisleipä ja seuraavaksi hyviä proteiinin ja rasvan lähteitä. Ruokakolmiossa ylimpänä palkkina ovat sattumat, jonne myös voi voidaan sijoittaa. Eli ihan hyvällä omalla tunnolla voit herkutella voilla voidellulla leivällä silloin tällöin, kunhan saat muuten riittävästi myös pehmeää rasvaa ruokavaliosi on monipuolinen.

Kannattaa lukea myös artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Ruokatauko Mitä tarkoittaa ohje syödä rauhassa/hotkimatta? Mitä tarkoittaa ohje ”syö rauhassa/hotkimatta/hitaasti”? Mikä idea sen taustalla on ja mikä aika lasketaan tarpeeksi hitaaksi? Yleensä minkä tahansa aterian syömiseen menee minulla 3-5...
Fressis

Moi!

Kiitos kysymyksestä. Rauhassa syömisen ohjeen taustalla on juuri luettelemiasi asioista, eli ruokailusta nauttiminen, maisteleminen ja kunnolla pureskeleminen. Lisäksi usein ruokailulla on merkitys sosiaalisena tapahtumana, taukona kesken koulu- tai työpäivän, jolloin mahdollisesti voi jättää opiskeluun liittyvät asiat sivuun ja jutella niitä näitä.

Ohjeeseen liittyy kuitenkin myös tärkeä fysiologinen merkitys. Kun syömme, ruoansulatuselimistömme viestittää aivoille, että nyt saadaan energiaa, ja aivot tulkitsevat tämän nälkätunteen väistymisenä ja kylläisyyden tunteen lisääntymisenä. Kun ruokaa laitetaan suuhun ja aletaan pureskella, erittyy syljen mukana hormoneja, jotka kulkeutuvat verenkierron mukana aivoihin viestien energiansaannista. Myös mahalaukusta erittyy vastaavia hormoneja: hormonituotanto mahassa käynnistyy, kun ruoka saapuu mahalaukkuun ja sen seinämät venyvät eli vatsa täyttyy. Hormonien välityksellä aivot saavat tietoa siitä, että nälkä on tyydytetty ja olemme kylläisiä.

Hormonien tuotanto ja viestin kulkeutuminen aivoihin asti vie kuitenkin oman aikansa, ja mikäli syö kovin nopeasti, aivot eivät ehdi viestittää takaisin, että nyt on kylläinen olo, ruokailu voidaan lopettaa. Tällöin riskinä voi olla se, että syökin paljon enemmän kuin tarvitsisi sen hetkisen nälkätilan perusteella ja saattaa tulla paha olo tai ähky. Sen sijaan, kun syö rauhallisella tahdilla, niin aivot pysyvät mukana kehon tuntemusten tulkitsemisessa ja ruoka-annos on helpompi suhteuttaa oikean kokoiseksi.

Mitään tarkkaa aikaa sille, miten pitkään ruokailun tulee kestää, on kyllä mahdoton sanoa, koska annoskoko ja ruoan koostumus vaikuttavat siihen paljon. Mutta tärkeintä on, että pureskelee rauhassa ja laittaa kerralla sopivan kokoisia haarukallisia/lusikallisia suuhun 🙂

Toivottavasti tästä vastauksesta oli sinulle apua! Mukavaa joulua!

Oliko vastauksesta hyötyä?