tunteet

Moikka nimimerkki ok ja kiitos hyvästä kysymyksestä!

Kaverisuhteet tuovat paljon sisältöä elämään ja ikävä kyllä ilon lisäksi usein myös monenlaisia murheita.

Sinun iässäsi ihmisessä tapahtuu paljon erilaisia muutoksia ja samalla myös kaverisuhteet voivat olla murroksessa. Kaverit saattavat muuttua eri suuntaan tai eri tahtiin kuin itse. Mielenkiinnon kohteet ja elämäntyyli saattavat vaihdella. Kaikki tämä hankaloittaa kaverisuhteiden ylläpitämistä. Toki muutokset voivat tuoda myös paljon hyvää tullessaan.

On normaalia, että murrosiässä kaverisuhteet vaihtuvat ja välillä haluaa viettää aikaa toisten kavereiden kanssa. Tämän ei tarvitse tarkoittaa ystävyyden loppumista, vaan yhteinen sävel voi löytyä kuukausien tai jopa vuosienkin päästä uudelleen. Suosittelen ottamaan muutokset puheeksi erityisesti lähimpien ystävien kanssa, mikäli se on mahdollista. Voit kertoa heille esimerkiksi, mikä sinua erityisesti harmittaa heidän tekemisissään tai olemisessa ja kuulla mitä mieltä he taas ovat asiasta.

Kavereiden muuttuessa kannattaa myös miettiä, mikä itselle on tärkeää. Kaikkeen ei tarvitse, tai kannata mennä mukaan, mikäli itsestä ei siltä tunnu. Ymmärrän, että toisinaan joutuu tasapainoilemaan kaverisuhteiden ylläpitämisen ja itselle tärkeiden asioiden kanssa. Aina valintatilanteet eivät ole yksinkertaisia, mutta kannattaa kuitenkin pitää kiinni omista periaatteista.

Sanoit myös, että kaverit ärsyttävät sinua. En tiedä, onko kyseessä kiusaamista vai se, että toisen käytös ärsyttää. Jos kavereiden käyttäytyminen ärsyttää, suosittelen ottamaan asian puheeksi. Kerro heille, minkälainen käytös sinua harmittaa, ja minkälaisen tunteen se sinussa herättää. Voit myös esittää toiveen siitä, mitä kaverit mieluummin voisivat tehdä. Jos kyseessä taas on kiusaamista, suosittelen olemaan yhteydessä opettajaan, vanhempiin tai muihin luotettuihin aikuisiin, jotta siihen voidaan puuttua.

Toisinaan voi olla myös niin, että ärsyynnymme helposti toisten tekemisistä, vaikka siihen ei olisi sen suurempaa syytä. Tällöin kannattaa miettiä, mikä ärsytyksen itsessä laukaisee? Taustalla voi olla usein monenlaisia asioita kuten stressi, väsymys, huonosti syöminen tai huolet. Jos ärsyyntymistä on ylipäätään paljon, kannattaa siitä jutella terveydenhoitajan kanssa.

Kaikista näistä voi ja kannattaa jutella myös lisää joko kavereiden, luotettujen aikuisten tai vaikka netistä löytyvien keskustelukanavien kautta. Hyviä paikkoja keskusteluun ovat esimerkiksi Nuortennetti sekä Netari.

Toivottavasti sait tästä viestistä apua pohdintoihisi!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi – samaa asiaa todellakin pohtii moni muukin 😊

Pohdit siis, miten voisit kertoa ihastuksellesi tunteistasi. Toiselle ihmiselle tunteista kertomiseen ei ole olemassa mitään ainutta oikeaa tapaa, mutta tekipä sen miten vain, se on melkein aina yhtä jännittävää. Ihastuminen kun on jo itsessään tunne, joka saa usein vatsaan perhosia ja kielen solmuun. <3

Kirjoitit jo viestiisi, että olet miettinyt paperilapun jättämistä. Se on hyvä tapa kertoa ihastumisesta, etenkin jos se tuntuu sinusta itsestäsi hyvältä. Kannattaakin siis pohtia, miten haluaisit, että joku kertoisi sinulle ihastumisesta? Viestillä (kuten paperilapulla) kertoessa antaa toiselle hieman aikaa miettiä, millaisia tunteita kertomasi hänessä herättää. Kasvotusten puolestaan saat nopeiten vastauksen tai pystyt jatkamaan keskustelua helpoiten, mutta se on käytännössä usein jännittävin tapa kertomiseen.

Jos haluat vielä tarkkailla tilannetta, voit ihan alkuun pyrkiä osoittamaan kiinnostustasi eleillä ja sanoilla: hymyile ja tervehdi häntä tai aloita keskustelua jostain yksinkertaisesta aiheesta, kuten koulusta.  Se saa hänet huomaamaan sinut paremmin ja näet, miten hän reagoi tilanteeseen. Lisäksi pystyt tutkailla myös omia tunteitasi häntä kohtaan kasvokkain uudella tavalla. Ja kun pohdit, että sinulla ei ole hänen numeroaan, on keskustelun aloitettua mahdollista myös itse kysyä sitä suoraan häneltä.

Ihastumisesta kertominen on aina rohkeaa, koska etukäteen ei voi olla varma, miten toinen siihen reagoi. Mikäli tunteesi eivät saisikaan vastakaikua, muistathan, että vika ei ole sinussa. Lähes jokainen tulee jossain elämänsä vaiheessa torjutuksi, koska aina tunteet ja toiveet eivät kohtaa. Torjutuksi tulemisen pelon vuoksi ei ihastumisestaan kannata kuitenkaan jättää kertomatta.

Parhaimmillaan ihastuksesi kohde tuntee samoin ja saat joka tapauksessa olla itsestäsi ylpeä, kun uskaltauduit kertomaan tunteistasi avoimesti.

Paljon rohkeutta sinulle tilanteeseen <3

Hei ja kiitos viestistäsi, jossa kuvasit hyvin tilannettasi, jossa kaveriporukasta kolme neljästä on ihastunut samaan poikaan.

Sama ihastumisen kohde voi tulla ystävyyden väliin, kuten nyt kerroit käyneen, eikä mitään yhtä oikeaa tapaa ratkaista tilannetta ole. Usein asioista puhuminen yhdessä kuitenkin auttaa. Kirjoitit viestiin hienosti huolestasi ystävyyssuhteiden viilenemisen suhteen, voisitko ottaa tämän huolesi esiin kaveriporukassanne? Jokaisella teistä on yhtäläinen oikeus olla ihastunut Jussiin, eikä kenenkään ihastuminen ole toisen ihastumista oikeampi. Eli ihastuksen kohdetta ei voi kukaan itselleen omia, vaikka joku olisikin ihastunut aiemmin kuin toinen.

Kerroit, että teillä on aiemminkin ollut riitoja ja olette saaneet ne selvitettyä, eli voisiko tämäkin olla sellainen asia, jonka yli pääsette yhdessä? Ja vaikka yhteinen ihastumisen kohde tuntuukin olevan ystävyyttä hankaloittava tekijä, niin mitä jos suhtautuisittekin siihen yhdistävänä tekijänä? On oikeasti aika kiva, kun voi yhdessä ihailla ja seurailla yhteisen ihastuksen kohdetta. Ihastumisen ei tarvitse myöskään johtaa mihinkään, vaan ihastumisen tunteista voi nauttia ihan sellaisenaan.

Voitte myös kuitenkin yhdessä sopia, että jos kävisi niin, että Jussi ihastuisi johonkuhun teistä, ette anna sen tulla ystävyytenne väliin. Emme voi valita kehen ihastumme – kuten itsekin nyt olet huomannut – joten se jos Jussi ihastuu johonkuhun teistä, on aika sattumaa. Vaikka se alkuun voikin harmittaa, on kuitenkin parempi yrittää olla kaverin puolesta iloinen. Tosiasia kuitenkin on, että jokaisen kohdalle osuu varmasti ennemmin tai myöhemmin tilanne, jossa ihastus on molemminpuolista. <3

Ihastumisen tunteet syttyvät usein nopeasti ja voivat yhtäläisesti myös sammua. Niiden ei kannata antaa tulla pitkän ystävyyden edelle, joten ota asia rohkeasti esiin. Tsemppiä sinulle!

Moikka Helppii ja kiitos kysymyksestäsi!

Mukava kuulla, että olet ihastunut! Se on kiva tunne ja antaa paljon iloa ja jännitystä elämään, toki myös toisinaan ikävämpiäkin tunteita. Elämän rikkautta yhtä kaikki <3

Kerroit, että haluaisit kertoa pojalle tunteistasi, mutta et oikein tiedä miten voisit lähestyä häntä, sillä hän on yleensä kaveriporukan keskellä. Ymmärrän, että tilanne tuntuu sinusta vaikealta – sekin on luonnollista. Omista tunteista kertominen on jännittävä asia, varsinkaan kun toisen reaktiosta ei voi koskaan olla täysin varma. Tunteista kertominen asettaa meidät haavoittuvaiseen asemaan, jolloin kaveriporukan läsnäolo ei tunnu ehkä kaikista turvallisimmalta vaihtoehdolta.

Kuulostaa siis järkevältä pyrkiä ottamaan asia esille kahden kesken. Miten sen voisi sitten tehdä, jos toiseen ei saa yhteyttä? Itselläni tulee mieleen muutamia vaihtoehtoja. Voitko ottaa poikaan yhteyttä sosiaalisessa mediassa ja kertoa, että sinulla on hänelle asiaa ja haluaisit tavata hänet jossain kahden kesken? Yksi mahdollisuus on myös laittaa perinteinen kirje hänen postilaatikkoonsa ja pyytää vastausta.

Entä olisiko ennen koulupäivää tai koulupäivän jälkeen jokin hetki, kun poika on yksin jossain, jolloin voisit pyytää häneltä hetken aikaa? Pystyisitkö piilottamaan pienen viestin hänen takin taskuunsa tai reppuunsa jossain välissä ja pyytää ottamaan yhteyttä sinuun? Yksi vaihtoehto on myös kysyä, voisiko joku kavereistasi jollain tavalla auttaa sinua kertomaan tunteistasi? Ystäväsi voisi esimerkiksi käydä hakemassa pojan kaveriporukan keskeltä, jotta teillä olisi mahdollisuus jutella kahdestaan. Tai ehkä ystäväsi voisi selvittää hänen yhteystietonsa?

Jos sinulla on joku tällainen luotettu ystävä, suosittelen jakamaan asian hänen kanssaan. Ehkä oletkin niin jo tehnyt! Kaverilta voit saada ideoita tilanteen ratkaisemiseen ja myös arvokasta tukea. Toivottavasti jokin näistä ideoista olisi toimiva tilanteessasi. Uskon, että tarvittaessa myös joku opettajasi tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva voi antaa sinulle lisää vinkkejä miten toimia!

Tsemppiä tilanteeseen ja onnea matkaan!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Et ole ainoa, joka pohtii tätä asiaa ja voinkin heti alkuun poistaa huolesi: ei ole yhtään outoa, ettet ole vielä ihastunut ympärilläsi oleviin.

Ihmiset ovat ihastumisenkin suhteen erilaisia. Ihastumista ja ihastumisen tapoja ja ajankohtia on yhtä paljon, kuin meitä ihmisiäkin. Kerroit, että sinulla on kyllä ollut julkkisihastuksia, ja ne ovatkin ihan yhtä tärkeitä ja arvokkaita kokemuksia, kuin muutkin ihastumisen kokemukset. On myös hienoa, että tunnistat niiden osalta ihastumisen tunnetta – muista, että saat nauttia näistäkin kokemuksista 😊

Kaikki tavat ihastua tai olla ihastumatta ovat siis yhtä oikeita ja normaaleja. Sinussa ei ole mitään epänormaalia tai väärää tässä asiassa. Mikäli sinua vaivaa se, että ystäväsi pitävät sinua outona, voit keskustella asiasta vielä heidän kanssaan. Kerro näiden edellä olevien asioiden lisäksi, ettei ihastumisen tunnetta voi myöskään pakottaa tapahtumaan. Joskus on jopa niin, että kun jostain asiasta alkaa stressaamaan, siirtyy sen tapahtuminen vielä kauemmas. Voitkin pyytää ystäviltäsi, etteivät he loisi sinulle turhia paineita tämän asian suhteen.

Odottele siis vain kärsivällisesti, sillä kun ihastuminen tulee kohdalle, se varmasti palkitsee ja huomaat, että odottaminen on ollut sen arvoista. Muista, että saat olla rohkeasti sinä, ihastuksen tunteen kanssa ja ilman. <3 Jos haluat jutella aiheesta lisää, voit keskustella siitä luotettavan aikuisen kanssa esimerkiksi Väestöliiton seksuaalineuvontachatissä.

Heippa!

Kiitos viestistästi! Kiva kuulla, että olet ihastunut. 🙂 Kerrot myös tilanteesta, jonka perusteella pohdit, olisiko tyttö ihastunut myös sinuun.

Usein kun olemme ihastuneita johonkin mukavaan tyyppiin, tarkkailemme tosi paljon kaikkea hänen toimintaansa. Mielemme hakee vinkkejä, joiden avulla voisimme päätellä saisimmeko tunteillemme vastakaikua. Tällöin helposti saatamme päätellä pienistäkin yksityiskohdista paljon sellaista, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Ihastuessamme olemme siis herkistyneitä toisen käyttäytymisen pienillekin vihjeille. Tämä on täysin normaalia ja aikuisillekin voi hyvin käydä samoin heidän ihastuessaan 🙂 Tällöin on kuitenkin syytä olla tarkkana sen suhteen, mitkä ovat ihastuksen tunteen sotkemia tulkintoja toisen käytöksestä, ja mitkä taas ovat oikeasti todellisia vihjeitä ihastuksen tunteista.

Tähän ei ole siis olemassa yksiselitteistä vastausta, enkä pysty kuvailusi perusteella tekemään johtopäätöksiä sen suhteen, olisiko tyttö ihastunut sinuun vai ei. Asia voi siis hyvin olla niinkin, että olet havainnut oikein ja tyttö on kiinnostunut sinusta! Mielestäni voisi olla hyvä, jos juttelisit asiasta vielä jonkun toisen henkilön, esimerkiksi jonkun ystäväsi kanssa. Hän voi antaa ikäänkuin ”ulkopuolisen” näkökulman asiaan ja voitte yhdessä miettiä, voisiko ihastuksen kohteellasi olla tunteita myös sinua kohtaan.

Ehkä pohdit myös sitä, mitä ihastuksen tunteen kanssa ylipäätään tulisi tehdä? Neuvoisin sinua antamaan tunteelle aikaa ja tarkkailemaan tilannetta. Aina ihastuksen ei tarvitse myöskään johtaa mihinkään. Usein ihastus menee ohi tai vaihtuu ajan kuluessa. Jos kuitenkin haluat kertoa ihastukselle tunteistasi, on sekin mahdollista. Varma keino selvittää myös toisen tunteet on kysyä niistä suoraan häneltä itseltään. Tällainen keskustelu on hyvä käydä kahden kesken rauhallisessa paikassa ja tilanteessa. Myös esimerkiksi viestin lähettäminen toiselle on yksi hyvä tapa kertoa omista tunteistaan, jos niin haluaa tehdä 🙂

Jos asia mietityttää sinua edelleen ja kaipaat lisää tukea pohdintoihisi, suosittelen kertomaan asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle. Koulun henkilökunta, Lasten ja nuorten chat  ja Netari ovat hyviä tahoja/paikkoja siihen.

Toivottavasti vastauksesta oli apua! Hyvää jatkoa sinulle!

Heippa Friiduli,

Kiitos hyvästä kysymyksestä! Näitä asioita miettii moni ikäisesi nuori.

Ihastuminen voi monesti aiheuttaa hämmennystä ja kysymyksiä, varsinkin jos ihastuksen kohde on itselle jollain tavalla yllättävä. Ihastuminen itseä vanhempiin on kuitenkin täysin normaalia niin sinun iässäsi, kuin vanhemmillakin nuorilla. Myöskin ohjaajaan tai opettajaan ihastuminen on melko yleistä koululaisten keskuudessa.

Sinun ikäisesi nuoret ovat juuri murrosiän kynnyksellä, jolloin niin fyysiset kuin henkisetkin erot ikätovereiden välillä voivat olla suuret. Tällöin on myös tavallista, että itseä vanhemmat pojat voivat olla ikäisiäsi kiinnostavampia. Ehkä ikäisesi pojat käyttäytyvät tavalla, josta et tykkää, tai ovat muuten lapsellisen tuntuisia? Vuosien myötä erot ikätovereiden välillä kuitenkin tasoittuvat.

Ihastuminen on ihana tunne, eikä sen tarvitse aina johtaa mihinkään. Ihastumisen tunteesta voi nauttia ja asialle voi antaa rauhassa aikaa. 😊 Usein ihastumisen tunne menee jossain vaiheessa ohi, tai vaihtuu toiseen kohteeseen. Joskus voimme olla ihastuneita itseä vanhempiin, joskus taas ikätovereihin tai itseämme nuorempiin. Emme voi vaikuttaa paljoakaan siihen, kehen ihastumme. Ihastumisen ei myöskään tarvitse tarkoittaa mitään sen ihmeellisempää kuin ihastumista. Se ei määrittele sinua eikä esimerkiksi seksuaalisuuttasi sen enempää kuin haluat.

Usein koulun henkilökuntaan kuuluvat ovat taitavia eri asioissa sekä koululaisille ystävällisiä ja huomioivia. Tällaisiin piirteisiin onkin helppo ihastua. Kannattaa muutenkin miettiä, minkälaiset piirteet toisessa ihastusta aiheuttavat. Ehkä sellaiset piirteet ovat tyypillisempiä aikuisilla kuin ikäisilläsi? Ehkä samoja piirteitä voi etsiä lähempänä omaa ikää olevista henkilöistä? Toisinaan ihastuksen tunteeseen voi sekoittua myös muita tunteita, kuten ihailua tai kunnioitusta. Liittyykö ihastumiseesi tällaisia tunteita?

Jos asia kuitenkin vaivaa sinua edelleen, kannattaa siitä jutella jonkun sellaisen kanssa, kehen luotat. Puhuminen helpottaa hankalia tunteita ja auttaa selkiyttämään ajatuksia 😊 Ehkä voit kertoa asiasta jollekin kaverillesi tai luotetulle aikuiselle? Myös Lasten ja nuorten chat ja Netari ovat paikkoja, joissa voit kertoa omista tunteista ja ajatuksistasi ja jutella niistä luotettavien aikuisten kanssa.

Tottakai voit halutessasi kertoa ihastuksesta myös ihastuksen kohteellesi, mutta kannattaa kuitenkin antaa asialle ensin hieman aikaa! Ehkä tunne muuttuu viikkojen tai kuukausien kuluessa. Jos päätät kertoa tunteistasi ihastuksellesi, ja jos kävisikin niin, ettet saisikaan tunteillesi vastakaikua, muista ettei vika ole sinussa. Lähes jokainen tulee jossain vaiheessa elämää torjutuksi, koska aina tunteet ja toiveet eivät kohtaa.

Toivottavasti vastauksesta oli sinulle apua! Ihastuminen on hieno tunne, ja toivon että voit nauttia siitä <3

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi.

Kerroit, että koulupäivän aikana sinua alkaa joskus itkettää ja sen vuoksi sinua on nimitelty. Tunteet ja niiden näkyminen ovat normaali osa elämää ja on harmillista ja väärin, että olet joutunut niiden takia kiusatuksi. Kiusaaminen ei ole missään muodossa hyväksyttävää ja siksi olisi hyvä, että mikäli kiusaaminen toistuu, niin puhut siitä jonkun luotettavan aikuisen kanssa – kotona tai koulussa.

Tunteiden säätelemistä voi harjoitella esimerkiksi pyrkimällä tunnistamaan erilaisten tilanteiden aiheuttamia tunteita itsessä. Tunnistamalla itkun taustalla olevia syitä, voi sitä olla helpompi hallita. Oletko yrittänyt pohtia, miksi sinua alkaa itkettämään? Tapahtuuko itkeminen aina tietyssä tilanteessa tai tietyn tilanteen jälkeen? Onko itkua koulussa ollut jo pidemmän aikaa vai onko se ilmennyt hiljattain? Itketkö helposti myös muualla ja jos kyllä, niin osaatko ajatella yhdistääkö näitä tilanteita jokin asia, tunne tai olotila?

Itkun taustalla voi olla monia syitä. Taustalla voi olla henkilökohtaisempi syy, kuten kotona tapahtuvat asiat, jotka purkautuvat kouluaikana itkuna. Itku voi myös kummuta yksittäisistä tilanteista koulussa, jotka herättävät sinussa tunteita, kuten pelkoa tai ahdistusta. Tällaisia voivat olla yksin jääminen, jonkun ilkeät sanat tai eleet tai vaikka itselle hankala oppiaine koulussa. Lisäksi on myös hyvin luonnollista, että itku onkin seurausta esimerkiksi jännityksestä tai väsymyksestä. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen tunteet ovat pinnassa ja niiden hallitseminen on hankalampaa. Jännitykseen taas riittää se, että sinua on alkanut jännittää itkun tuleminen kouluaikana, joka taas kasaa sinulle asiasta paineita ja se saa tunteet nousemaan pintaan ja purkautumaan itkuna. Se on vähän sama asia, kuin jos miettii, että ”toivottavasti en nyt punastu”, niin jännitys asiaa kohtaan saattaakin saada helpommin punastumaan. Tällaisissa tilanteissa ajatuksiaan voi pyrkiä keskittämään johonkin muuhun asiaan: mieti jotain kivaa asiaa, kuten lempibändisi parasta kappaletta ja pyöritä sen sanoja mielessäsi samalla syvään hengittäen.

Hyvä tapa pohtia omia tunteitaan on kirjoittaa ylös ajatuksiaan mahdollisimman rehellisesti. Kirjoittamalla saat aiheeseen hieman etäisyyttä ja pystyt ehkä tutkimaan tilannettasi paremmin. Kun saat asiaa pohdittua, voi olla, että se jo auttaa tilanteeseen. Jos niin ei kuitenkaan käy, olisi tärkeää, että keskustelet asiasta jonkun kanssa. Esimerkiksi koulusi terveydenhoitajan tai kuraattorin. Jos keskustelun aloittaminen tuntuu hankalalta voi myös tälle aikuiselle ensin kirjoittaa. Ja muistathan, ettei se haittaa jos asiasta kerrottaessa itku purskahtaa pintaan <3

Jos haluat, voit keskustella aiheesta lisää myös nuorille suunnatuissa chat-palveluissa, kuten MLL:n lasten ja nuorten chatissä.

Moikka! Kysyitpä hyvän kysymyksen!

Aloitan muistuttamalla, että ahdistus on luonnollinen tunne, jota jokainen kokee jossain vaiheessa. Se on itse asiassa tärkeä tunne, sillä se kertoo meille, että elämässä on jotain sellaista, joka vaatii ehkä korjaamista, tai johon pitäisi sopeutua. Ahdistus ei ole siis sairaus tai mielenterveyden häiriö, mutta pitkittyessään ahdistus voi muuttua ahdistuneisuushäiriöksi. Siihen voi sairastua muun muassa silloin, jos omat huolet käyvät liian isoiksi tai niitä kannattelee liian pitkään yksin ilman aikuisen tukea. Siitäkin voi parantua, eli mistään pysyvästä ei ole kuitenkaan kyse.

Viime vuodet ovat pitäneet sisällään monia sellaisia tekijöitä, joiden voidaan arvella lisänneen nuorten ahdistuneisuutta. Korona-aikana moni on kokenut epävarmuutta ja pelkoa, jotka lisäävät myös ahdistuneisuutta. Rutiinit ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Koronan myötä moni tuttu rutiini kuitenkin muuttui – koulu siirtyi osin etäopetukseen, tuttuja kavereita tai opettajia ei nähnyt samaan tapaan kuin ennen ja harrastukset jäivät ehkä tauolle. Samalla moni nuorten tukipalvelu oli katkolla, eikä nuorten elämässä ollut välttämättä aikuisia (esim. opettajat tai kouluterveydenhoitaja) läsnä, joille kertoa huolista, kuten normaalisti. Moni saattoi jäädä omien ajatusten kanssa tällöin aika yksin. Korona aiheutti myös pelkoa joko oman tai läheisten sairastumisesta. Kaikki tämä on voinut lisätä ahdistusta ja se on ihan ymmärrettävää.

Myös Ukrainan sota on voinut aiheuttaa huolta etenkin armeijaan menossa olevilla tai siellä jo olevilla nuorilla. On myös tutkimuksia siitä, että älypuhelinten lisääntyminen ja sitä mukaa lisääntynyt somen käyttö olisi lisännyt nuorten ahdistuneisuutta. Some tuo mukanaan paljon hyvää, mutta voi aiheuttaa myös ahdistavaakin vertailua muihin, tai viedä ison osan vapaa-ajasta, jolloin muut hyvinvointia lisäävät asiat kuten harrastukset, liikkuminen tai kaverisuhteet voivat jäädä vähemmälle.

Ahdistuneisuudesta puhutaan myös ehkä avoimemmin kuin ennen niin mediassa kuin nuortenkin kesken. Ei ole siis ihan varmaa onko ahdistus oikeasti lisääntynyt, vai osataanko nykyään siitä puhua avoimemmin ja hakea myös apua jos tunteet käyvät liian suuriksi. Lisääntynyt puhe on hyvä juttu, mutta voi luoda mielikuvan siitä, että lähes kaikki nuoret olisivat ahdistuneita. On siis hyvä muistaa, että suurin osa nuorista voi yhä hyvin. Ja nyt kun palvelut ovat käytössä, saavat huonomminkin voivat nuoret taas paremmin tukea niin koulusta, kuin muistakin nuorten palveluista.

Mukavaa ja huoletonta vuoden alkua!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Vanhemmille kertominen jännittää varmastikin melkein kaikkia nuoria jossain asiassa, joissain vaiheessa elämää – onneksi usein kuitenkin turhaan. On hyvä muistaa, että vanhempasikin ovat joskus olleet ikäisiäsi ja osaavatkin yllättävän hyvin samaistua tilanteisiin ja keskusteluihin, viimeistään kun heitä muistuttaa siitä 😊

Äitisi on luultavasti asettanut rajoja snapchatin käytölle, koska on etukäteen huolissaan sinusta ja haluaa huolehtia siitä, että olet turvassa. Usein kuitenkin yhdessä käyty rauhallinen keskustelu ja omien ajatusten sekä tulokulmien esiin tuominen auttaa moneen asiaan, luultavasti tähänkin. Kysymyksessäsi onkin kaksi asiaa; seurustelusta kertominen ja snapchatin käyttäminen salaa. Haluatko puhua molemmista äitisi kanssa? Uskoisin, että se olisi hyvä asia, sillä kaikenlainen valehtelu ja salailu on usein todella kuormittavaa.

On tietysti harmillista, että olet salannut äidiltäsi snapchatin käytön ja äitisi saattaa olla siihen hieman harmistunut. Käsittääkseni mitään pahaa ei kuitenkaan ole muuten tapahtunut, joten keskustelemalla avoimesti asiasta äitisi kanssa voit osoittaa taas olevasi luottamuksen arvoinen. Kun pyydät äitiäsi keskustelemaan kanssasi, voit kertoa, että sinua jännittää puhuminen ja toivotkin, että äitisi yrittäisi ymmärtää myös sinua. Jos keskustelun aloittaminen kasvotusten tuntuu haastavalta, voit tehdä sen myös viestitse. Kun keskustelette, voitte jutella siitä, mikä häntä huolettaa snapchatissa ja mitä sen käyttäminen sinulle merkitsee. Pohtikaa yhdessä, mikä olisi hyvä kompromissi asian suhteen – saatko pitää snapchatin, jos kerrot äidillesi, mikäli siellä tulee vastaan asiatonta sisältöä? Saako äitisi nähdä mitä teet siellä?

Seurustelusta kertominen on siis toinen asia, mutta näistä voit toki jutella yhdelläkin kertaa. Ikäisenäsi on luonnollista alkaa tuntemaan kiinnostuksen ja ihastuksen tunteita toisia ihmisiä kohtaan. On hienoa, että haluat jakaa näitä asioita äitisi kanssa ja uskoisin, että äitisi tulee arvostamaan sitä. Äitisi on varmasti myös tyytyväinen siihen, ettet ole mennyt tapaamaan tätä uutta ihastusta yksin.

Lisäksi, kun kerrot äidillesi tästä pojasta ja ihastuksestasi, olisi hyvä, että keskustelette siitä, mitä seurustelu mielestäsi pitää sisällään. Ikäiselläsi seurustelu voi hyvin olla viestittelyä ja porukalla yhdessä hengailua, eikä sen tarvitse olla sen kummempaa. Kun juttelet näistä asioista äitisi kanssa, ei häntä ala myöskään huolettamaan liikaa tämä poikaystävä. Kun olette pojan kanssa molemmat valmiita, voi hän tulla myös tapaamaan vanhempiasi. 😊

Seurustelusta kertominen on rohkeaa ja hienoa asia, mutta muistathan että vaikka äitisi olisi eri mieltä, on sinulla silti oikeus sinun tunteisiisi ja ihastumiseen <3 Tsemppiä keskustelemiseen, toivottavasti se menee paremmin kuin uskallat toivoakaan <3