Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.
Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!
9 asiaa, joista tunnistat liikkuvasi liikaa
Liikunnanohjaaja Nora Yrjölä kertoo, milloin treenistä on tulossa kehosi vihollinen.
Irrota ruudusta
Ruutujen ääreen uppoutuu helposti. Tässä muutama vinkki siihen, miten voit välillä valita toisin ja irrottautua ruudusta.
Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Mielestäni tavoitteesi tulla pikemminkin vahvemmaksi kuin hoikaksi kuulostaa hienolta tavoitteelta. Terve itsevarmuus kumpuaa ryhdikkyydestä ja itsensä kunnioittamisesta, silloin myös näyttää hyvältä!
Terveellisen ruokailun kannalta tärkeitä asioita ovat ruokailurytmi ja ruoan sisältö. Ruokailurytmin olisi hyvä olla säännöllinen. Syödä siis pitää, mutta terveellisesti ja säännöllisesti. Ruokailun voi rytmittää 3-5 tunnin välein esimerkiksi näin: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala sekä lisäksi 1-2 välipalaa. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, hyviä proteiinin lähteitä sekä hyvänlaatuisia rasvoja. Näin täyttää vatsan terveellisellä ruoalla pysyen kylläisenä eikä tule herkuteltua koko ajan. Kannattaa kuitenkin ruokavalionkin suhteen muistaa se, että täysvaltainen ehdottomuus on harvoin hyvä asia ja joskus elämästä saa myös nauttia. Viikosta voi esimerkiksi päättää yhden päivän, jolloin suo itselleen herkkuhetken. Kaikenlaiset kaalikeitto- ja mehudieetit kannattaa ehdottomasti unohtaa. Etenkään kasvavan nuoren ei pitäisi koskaan noudattaa tällaisia laihdutuskuureja.
Liikunnan lisääminen on tärkeää ennen kaikkea sen vuoksi, että liikunnalla on niin monia hyviä vaikutuksia terveydelle: sydän- ja verenkierto elimistö kiittää ja aineenvaihdunta, mieliala, keskittymiskyky sekä unen laatu paranevat. Lisäähän liikunta lisäksi energian kulutustakin. Säännöllinen liikunta saa sinut kuitenkin ennen kaikkea kokonaisvaltaisesti voimaan paremmin ja siksi siitä kannattaa pitää kiinni!
Pidäthän mielessäsi sen, että sinulle on tärkeämpää tulla vahvemmaksi kuin hoikaksi. Pohdi, miten voisit muuttaa ruokavaliota terveellisemmäksi ja tee muutoksia asteittain niin, että pystyt pitämään niistä kiinni arjen tiimellyksessä. Kerroit jo esimerkiksi karsineesi ruokavaliostasi sokeria ja se on jo oikein hyvä muutos. Lisäksi pidä yllä tuo hyvä motivaatiosi liikuntaan eli jatka nyrkkeilyä ja lenkkeilyä. Nyrkkeillessä saa esimerkiksi yläkropan vahvistumaan ja lenkkeily on hyvää aerobista treeniä, näiden lajien parissa saat myös ajatukset kiireisestä arjesta hetkeksi pois. Samalla saat myös ryhdikkään olemuksen ja kepeät tanssiaskeleet, joten tulet näyttämään varmasti upealta vanhojen tansseissa!
Jos kaipaat lisäneuvoja, voit hakeutua kouluterveydenhoitajan luokse. Voitte käydä yhdessä läpi tilannettasi ja voit esimerkiksi saada lähetteen ravitsemusterapeutille. Voit lukea Fressiksen tietopankista lisää ruoasta ja liikunnasta.
Suositusten mukaan nuorten tulisi liikkua ainakin 1,5 tuntia päivässä ja puolet siitä pitäisi olla reipastahtista ja hengästyttävää liikuntaa. Lihaksia kuormittavaa voimaa ja notkeutta lisäävää liikuntaa suositellaan tehtäväksi kolme kertaa viikossa.
Laskin, että liikut noin tunnin viisi kertaa viikossa ja siihen ehkä teet vielä päälle kotona omatoimista liikuntaa tanssimalla ja harjoittamalla lihaskuntoa. Koululiikunnassa kokeilette varmasti erilaisia lajeja. Mielestäni liikut jo monipuolisesti ja tunnutkin löytäneesi tanssista itsellesi mieluisan lajin. Tanssi kehittää niin lihasvoimaa kuin notkeuttakin ja siinä usein myös hengästyy. Lisäksi se on hauskaa ja tuo hyvän mielen!
Jos tuon mainitsemasi liikuntamäärän päälle tulee vielä päivittäin 30-45 minuuttia pyöräilyä tai reipasta kävelyä esimerkiksi koulu- tai harrastusmatkojen yhteydessä tai ulkona liikkumista kavereiden kanssa, taidat päästä juuri tuohon suositeltuun liikuntamäärään.
Nykyajan istumapainotteinen elämäntapa ei ole terveellistä ja tärkeää olisi, että arjessa tulisi ylipäätänsä jollain tavalla liikuttua joka päivä aina kun mahdollista. Hissin sijasta voi kävellä portaita ja bussista voi jäädä vähän aiemmin pois tai vielä mieluummin taittaa matkan kokonaan vaikka pyörällä. Välitunneilla voi pelailla ulkona kavereiden kanssa, samalla saa raitista ilmaa ja jaksaa taas keskittyä paremmin tunneilla. Liikunnan ei suinkaan aina tarvitse, eikä se saakaan olla, pelkästään todella raskasta ja kuormittavaa. Keho ja mieli tarvitsevat myös lepoa jaksaakseen. Liikkumisen kuuluu olla myös hauskaa!
Uutta lajia kokeillessa tai aloittaessa liikuntaa tauon jälkeen lihakset tuppaavat väkisinkin kipeytymään urheilusuorituksen jälkeen. Rauhallinen ja maltillinen aloitus onkin valttia! Lihasten kipeytyminen tarkoittaa toisaalta myös sitä, että olet tehnyt niillä töitä ja pieni kipu saattaa kuuluakin asiaan raskaamman urheilusuorituksen jälkeen.
Ikävää ja liikkumistakin hankaloittavaa kipua ja liikuntavammoja voi välttää huolehtimalla siitä, että ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen verryttelee riittävästi. Alkuverryttely valmistaa kehon ja samalla myös mielen liikuntasuoritukseen. Se aktivoi lihaksia ja hermostoa sekä kiihdyttää hengitystä ja verenkiertoa. Loppuverryttelyn on taas tarkoitus palauttaa elimistö rasituksesta ja verenkierron avulla poistaa lihaksiin kertynyttä maitohappoa.
Sekä alku- ja loppuverryttelyyn kannattaa käyttää noin 15 minuuttia aikaa. Lisäksi liikuntasuorituksen jälkeen kannattaa jaksaa edes hetki venytellä. Kehonhuolto muun urheilun ohella on muutenkin hyvin tärkeää ja pitäisi olla aina osa liikuntaharrastusta. Lisäksi muistamalla huolehtia myös muuten hyvästä lihaskunnosta varmistaa sen, että lihakset pystyvät toimimaan ja tukemaan kehon osia oikein urheilusuorituksen aikana. Oikeanlainen tekniikka myös ehkäisee vääränlaista kuormitusta ja rasitusta. Näistä nimittäin seuraa yleensä myös kipua ja liikuntavammoja.
