LiikeRytmi

Irrota ruudusta

Ruutujen ääreen uppoutuu helposti niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Joskus tuntuu, että ruudusta olisi hyvä irrottautua. Tässä muutama vinkki siihen, miten voit välillä valita toisin.

Irrota ruudusta
  1. Ehdit tehdä jotakin muuta

    Oletko koskaa miettinyt, mitä kaikkea muuta voisit tehdä sen sijaan, että vietät aikaa kotona Netflixin, somen tai telkkarin ääressä? Voisit esimerkiksi nähdä kavereitasi kasvotusten, urheilla tai vaikkapa leipoa.

  2. Valitse illalla kirja

    Illalla ennen nukkumaan menoa on parempi, jos luet esimerkiksi mielenkiintoista kirjaa kuin se, että viestittelet kavereillesi tai pelaat puhelimella. Tämä auttaa sinua saamaan paremmin unta! Testaa unitottumuksesi Mielenterveysseuran unitestillä

  3. Vaihda liikkeeseen

    Haasta itsesi liikkumaan sama aika, kuin minkä käytät puhelimen, tabletin, tietokoneen tai television seurassa yhteensä vaikkapa yhden illan, päivän tai viikon ajan. Kokeile vaikka aloittaa kuntosaliharrastus tai tehdä neljän liikkeen pikatreeni kotona.

  4. Muista ryhti

    Käyttäessäsi älylaitteita sekä katsoessasi televisiota on hyvä kiinnittää huomiota ryhtiin. Huono ryhti aiheuttaa jatkuessaan mm. päänsärkyä.

  5. Suojaa kuuloa ja näköä

    Muista laitteita käyttäessäsi maltillinen äänenvoimakkuus suojellaksesi kuuloasi. Silmiesi rasitusta voit vähentää laskemalla käyttämäsi laitteen näytön kirkkautta. Lue lisää sinisestä valosta

 

Teksti ja kuva Metropolian innovaatiopiskelijat 2017

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestä!

Väsymys voi johtua monesta asiasta ja usein se on myös monen asian summa. Harvemmin se johtuu laiskuudesta. Sitä paitsi laiskottelu tekee silloin tällöin hyvää.

Väsymyksen taustalla voi joskus olla jokin sairaus kuten kilpirauhasen toimintahäiriö tai anemia. Kilpirauhasen toimintahäiriöihin voi liittyä myös muita oireita kuten suolistontoiminnan muutoksia tai painon muutosta. Anemiaan taas voi liittyä huimausta, kalpeutta ja fyysisen suorituskyvyn laskua. Myös masennus on sairaus ja sen yksi oire on jatkuva väsymys runsaastakin nukkumisesta huolimatta. Masennukseen liittyy myös alakuloisuus ja surullisuus, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen puute sekä kielteiset ajatukset itsestä.

Ihminen voi myös väsyä arjen kiireiden, tapahtumien ja muutosten keskellä ilman mitään sairautta. Elämässä on voinut tulla eteen jokin iso muutos, kuten koulun tai työpaikan vaihto. Tällöin asian käsittely ja läpikäynti vievät henkisiä voimavaroja ja ihminen voi väsyä. Se on ihan luonnollista ja silloin on hyvä hidastaa tahtia ja huolehtia siitä, että on aikaa levätä ja nukkua riittävästi. Energiaa riittää taas paremmin kaikkeen muuhun, kun asia on käsitelty ja hyväksytty.

Joskus elämässä voi olla muuten vaan kiire koulun, töiden ja harrastusten kanssa. Lisäksi pitäisi vielä jaksaa huolehtia ihmissuhteista, kuten olla perheen, kavereiden tai seurustelukumppanin kanssa. Aikaa ei välttämättä jää levolle ja ihminen vähitellen uupuu. Suomen talvi on myös pitkä ja pimeä. Toiset reagoivat siihen herkemmin, esimerkiksi väsymällä. Usein kevään myötä alkaa taas jaksaa paremmin, kun valoa on enemmän ja pimeys väistyy.

Jos tunnistaa itsessään väsymystä, on hyvä pysähtyä sen äärelle. Kannattaa miettiä väsymyksen syitä ja antaa myös levolle aikaa. On siis hyvä asia, että olet huomannut olevasi väsynyt. Voisit käydä juttelemassa väsymyksestä terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa etenkin, jos sinulla muitakin mainitsemiani mahdolliseen sairauteen viittaavia oireita. Voit myös miettiä, onko elämässäsi tapahtunut muutoksia ja oletko antanut itsellesi riittävästi aikaa lepoon yöunien lisäksi. Aina ei pelkkä hyvä yöuni riitä, jos päivä ja ilta on tupattu täyteen velvollisuuksia ja tekemistä. Arkeen on hyvä varata aikaa rentoutumiseen ja köllöttelyyn. Myös säännöllinen liikunta, reippailu ulkona ja monipuolien ruokavalio tukevat jaksamista ja virkistävät. Halutessasi voit lukea lisää liikkumisesta, monipuolisesta ruokavaliosta ja arkirytmistä Fressiksen sivuilta.

Toivottavasti näistä pohdinnoista oli apua ja hakeuduthan myös herkästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon, jotta tarvittaessa väsymystä aiheuttavat sairaudet voidaan sulkea pois!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.

Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymyksessäsi toivot siis vinkkejä liikkumisen lisäämiseen, hienoa! Sinulla on jo liikunnallisia harrastuksia, mikä on erittäin hyvä pohja liikunnan lisäämisen kannalta. Suomen syksy ja alkutalvi ovat monelle haasteellisia ulkokelien ja pimeyden vuoksi. Kuitenkin liikkumista voi harrastaa monella eri tapaa, sisällä tai ulkona. Liikkumisen lisäämisessä kannattaa ensin miettiä, mistä asioista sinulle tulee hyvä olo ja mieli. Oli kyse sitten hyötyliikunnasta, hikijumpasta, ulkoilusta tai vain höntsäliikunnasta kavereiden kanssa, tärkeintä on, että se on kivaa.

Liikkumisen lisääminen kannattaa toteuttaa vähitellen, pieniä asioita muuttamalla. Esimerkiksi ensimmäisenä tavoitteena voi olla, että lisää viikkoon yhden lyhyen kotijumpan. Kun tavoitteet on asettanut itselleen sopiviksi, on tavoitteiden saavuttaminen helpompaa. Tällä tavalla liikkumisesta tulee helpommin säännöllistä ja liikkuminen tulee osaksi omaa arkea. Liikkumisen lisäämisestä ja eri liikkumismuodoista voit lukea Fressiksen tietopankista.

Täältä löytyy myös monipuolisia harjoitusohjelmia kotona tehtävään harjoitteluun, jos sellaiset kiinnostavat. Koulun liikunnanopettajalta saat varmasti myös hyviä vinkkejä oman asuinalueen muista liikuntamahdollisuuksista. Myös monet nuorisopalvelut tarjoavat erilaisia liikkumismahdollisuuksia. Näistä kannattaa kysyä oman asuinalueen nuorisotaloilta.

Oikein hyvää loppuvuotta!

Fressis