Hei ja kiitos viestistäsi.

Vanhempien tärkein tehtävä on pitää huolta lapsistaan, mutta osata päästää myös pienin askelin irti heidän kasvaessaan ja tehdessään omia valintojaan. Aina se ei ole helppoa, sillä luontainen tarve suojella voi olla kova.

Sinun ja poikaystäväsi ikäero voi tuntua heistä suurelta ja aiheuttaa huolta esimerkiksi siitä, oletteko samanlaisessa elämäntilanteessa; ikäero saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen missä vaiheessa ja miten haluaa edetä mahdolliseen yhteen muuttoon tai perheen perustamiseen. Sinun kohdallasi opinnot ovat yhä kesken kun taas poikaystäväsi on mahdollisesti jo pitkällä työelämässä. Voikin olla, että vanhempiasi huolettaa, että tilanne vaikuttaisi ratkaisuihisi oman elämäsi suhteen.

Tärkeintä kuitenkin on (ja kertomasi kuulostaa siltä), että olette jutelleet asiasta poikaystäväsi kanssa ja löytäneet yhteisymmärryksen siinä, mitä pidätte suhteessa tärkeänä ja miten suhteessa edetään. On hienoa, että suhteenne on tasapainoinen ja olet antanut vanhemmillesikin mahdollisuuden tutustua poikaystävääsi. Se, että olet voinut kertoa hänestä vanhemmillesi kertoo siitä, että teillä on hyvä keskusteluyhteys ja sen myötä isoimmat epäluulotkin ovat ilmeisesti jo hälvenneet.

Seurustelusuhteissa tulee lähes aina kurjiakin vaiheita. Jos näitä tulee eteen, olisi tärkeää että saat kotoa tilanteeseen tuen, eikä sinun tarvitse salailla tai teeskennellä, että kaikki on hyvin jotta vanhempiesi epäluulot eivät kasva. Tästäkin syystä olisi hyvä vielä pyrkiä purkamaan huolia. Voisitko vielä avata keskustelun vanhempiesi kanssa ja kysyä heiltä suoraan mitä he mahdollisesti pelkäävät ja lieventää heidän pelkojaan? Kysymällä annat heille mahdollisuuden kertoa tunteistaan ja viestität, että heidän ajatuksillaan ja tunteillaan on sinulle väliä. Voi myös olla hyvä järjestää jatkossakin tilaisuuksia joissa vanhempasi ja poikaystäväsi voivat tavata, mahdollisesti jonkin kivan yhteisen tekemisen äärellä ja tutustua lisää.

Kiirehtiä ei kannata, sillä huolia ei voi pakottaa pois. Pikkuhiljaa ne kyllä hälvenevät kun vanhempasi huomaavat, miten vastuullisesti suhtaudut parisuhteeseesi ja miten haluat rakentaa luottamusta myös vanhempiesi ja poikaystäväsi välille. Tsemppiä teille kaikille osapuolille tilanteen etenemiseen!

Moikka Tyttö,

Kiitos hyvästä kysymyksestä! Moni ikäisesi tyttö ja nuori pohtii samanlaisia asioita!

On täysin ok ja myös normaalia, että ei ole poikaystävää, vaikka haluaisi. Joskus voi tuntua siltä, että monilla kavereilla ja tutuilla on jo poikaystävät. Lupaan sinulle kuitenkin, että on paljon yleisempää olla sinkku 14-vuotiaana kuin seurustella.

Ymmärrän, että haluaisit jo seurustella ja odottelu voi tuntua vaikealta. Seurusteluun liittyy monia kivoja asioita, joista on mukava haaveilla. Sinulla on kuitenkin vielä paljon aikaa, enkä kiirehtisi poikaystävän etsinnässä. Päinvastoin, voi tuntua hankalalta neuvolta, mutta kannattaa yrittää iloita siitä ajasta, kun olet vielä ilman poikaystävää. Sekin on ainutlaatuista ja mahdollistaa paremman keskittymisen esimerkiksi muihin ihmissuhteisiin tai omiin kiinnostuksenkohteisiin, kuten harrastuksiin. Seurustelu kyllä koittaa vielä sitten kun on sen aika, ja sopiva seurustelukumppani osuu kohdallesi.

Toivottavasti vastaukseni rauhoitti mieltäsi. Hyvää jatkoa sinulle! 🙂

Moikka ihastunut!

Kiitos kysymyksestä ja hyvä, että lähetit sen meille. Ihastuminen on samaan aikaan ihanaa ja jännittävää. Ajatusten ja tunteiden jakaminen tekee varmasti hyvää!

Kerroit, että tykkäät oman luokan pojasta. On varmasti kutkuttavaa nähdä ihastustasi päivittäin luokkahuoneessa. Nauti tästä tunteesta ja ajasta. Ihastuminen voi antaa paljon virtaa ja väriä elämään!

Toisaalta ihastuneena oleminen ei ole aina helppoa. Voi esimerkiksi olla vaikea päästä ihastuksen tunteesta irti, jos toista näkee jatkuvasti. Varsinkaan kun ei tiedä, mitä toinen itsestä ajattelee.

Pohditkin sitä, mistä voit tietää tykkääkö ihastuksen kohde myös sinusta. Ihastumisen voi joskus nähdä ja havaita ihmisen käyttäytymisestä. Voit miettiä miten itse toimit silloin, kun olet ihastunut. Hakeudutko mielellään pojan seuraan, katseletko häntä enemmän kuin muita, tykkäätkö hänen somekuvistaan vai pysytkö kenties mahdollisimman kaukana? Huomaatko, että poika käyttäytyisi jotenkin samalla lailla?  Voit yrittää selvittää pojan ajatuksia hakeutumalla hänen seuraansa ja tunnustelemalla, miten poika tähän reagoi. On toki tärkeä muistaa, että ihmiset käyttäytyvät eri tavoin ollessaan ihastuneita, eli käyttäytymisestä ei voi varmaksi päätellä toisen tunteita.

Kaikki merkit voivat siis myös johdattaa harhaan. Jos siis todella haluat tietää, miten asian laita on, onko hän sinuun ihastunut vai ei, niin ainoa tapa selvittää se, on kuulla se pojalta itseltään. Olisiko mahdollista, että joku kaverisi kenties tiedustelisi asiaa kysymällä pojan ajatuksia sinusta? Vai voisitko itse kysyä häneltä asiasta suoraan? Kysyä voi ihan kasvotusten, kun olette kahdestaan tai vaikkapa viestillä, jos se tuntuu helpommalta.

Kävi tilanteessa miten kävi, muista, että olet ollut rohkea kun olet uskaltanut kysyä asiasta. Siitä voi olla ylpeä! Paras lopputulos tietenkin on, jos ihastuksen tunteenne kohtaavat, mutta jos näin ei käykään, muista ettei vika ole sinussa. Aina tunteet eivät vain kohtaa, eikä siihen tarvita mitään erityistä syytä.

Tsemppiä sinulle syksyyn!