LiikeRytmi

Rytmiä arkeen

Ota hyöty irti koulumatkoista ja muista syödä monipuolisesti.

Rytmiä arkeen

Hyvän päivän kaava

 

Klo 7–9

Kävele tai pyöräile kouluun. Jos matka on pitkä ja käytät bussia, jää edeltävällä pysäkillä pois ja kävele edes pieni matka. Valitse aina portaat hissin sijaan.

 

Klo 11–12

Ruokailu. Monipuolinen lounas auttaa jaksamaan. Täytä puolet lautasesta kasviksilla ja syö myös kalaa tai kanaa ja hiilihydraateiksi riisiä, perunaa tai pastaa.

 

Klo 14

Välipala. Vältä karkkeja ja limsaa. Syö mieluummin leipä, hedelmä tai jogurtti. Myös välipalapatukat auttavat jaksamaan.

 

Klo 15–20

Lataa akkuja liikunnalla tai vaikka ottamalla lyhyet päiväunet. 10 minuutin pituiset torkut ovat hyödyllisimmät: ne vähentävät uneliaisuutta ja parantavat oppimiskykyä ja muistia. Syö kunnon päivällinen illansuussa!

 

Klo 20–22

Syö iltapala ja rentoudu hetki ennen sänkyynmenoa. Sijoita kännykkä vähän kauemmas sängystä ja laita se äänettömälle. Tavoittele säännöllistä unirytmiä eli mene nukkumaan aina samaan aikaan.

Huomioi myös nämä

  • Liiku 1–2 tuntia päivässä. Kävele kouluun tai mene fillarilla. Kaikki lasketaan!
  • Käytä aina portaita, kun mahdollista. Välillä on hyvä liikkua niin, että syke nousee. Portaat ovat hyvä pikatreeni.
  • Tarkkaile ettei kaikki vapaa-aikasi kulu somessa ja digimaailmassa – tapaa ihmisiä myös livenä. Mummo ilahtuu ikihyviksi vaikkapa perinteisestä puhelinsoitosta.
  • Kokeile uutta liikuntalajia muutama viikko – älä luovuta heti ensimmäisen kerran jälkeen. Joskus innostus uuteen lajiin iskee jälkijunassa.
  • Saat lisää voimaa ja notkeutta, jos kuormitat lihaksia ainakin kolme kertaa viikossa. Salin sijaan voit treenata kotona tai ulkona.
  • Älä istu pitkään aloillasi. Sopikaa koulussa opettajan kanssa, että aina puolen tunnin jälkeen noustaan ylös.

Teksti Leena Seppinen

Katso myös

Kysymys
RytmiYleinen
Sairastunut Altistaako sairastettu korona muille sairauksille? Voiko korona aiheuttaa pysyviä muutoksia ihmiseen, esim. aivotoimintaan? Altistaako sairastetty korona muille sairauksille, esim. syöville, vai onko se ihan vaan flunssantapainen tauti josta on...
Fressis

Moikka!

Vastaamme kysymykseesi nyt hyvin yleisellä tasolla, koska se ei ole aihepiiriltään asiantuntemusalaamme. Kysy asiantuntijalta -palvelun ohjeistuksessa olemme kuvanneet, että Fressiksen asiantuntijoilta voit kysyä tupakka- ja nikotiinituotteisiin, ruokaan, liikuntaan, uneen ja arkirytmiin, alkoholiin, aurinkoterveyteen, mielen hyvinvointiin sekä seurusteluun ja seksuaaliterveyteen liittyvistä teemoista.

Covid-19-infektion pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta kovin hyvin, mutta ympäri maailmaa tehdään aiheesta runsaasti erilaista tutkimusta ja tietoa aiheesta tulee vähitellen lisää. Nyt jo tiedetään, että etenkin vakavampien tautimuotojen jälkeen on mahdollista, että kehoon jää jotain pitkäaikaisia ja mahdollisesti pysyviäkin vaikutuksia. Sairastetulla infektiolla on huomattu yhteyksiä kognitiivisiin toimintoihin ja muistiin, mutta vielä on liian aikaista arvioida ovatko nämä muutokset pysyviä. Covid-19-infektion mahdollista yhteyttä syöpäsairauksiin ei ole vielä tutkittu (review-artikkeli 01/22). Se alkaa kuitenkin olla selvää, että Covid-19-infektion haitat eivät kaikissa tapauksissa rajoitu pelkästään akuuttiin tilanteeseen, vaan erilaisia jälkiseuraamuksia voi olla.

Lisätietoa koronaviruksesta saat THL:n sivuilta.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
RytmiYleinen
Yöpissis Onko normaalia jos öisin on kova pissahätä? Hei! Olen jo 11v tyttö ja välillä mä herään yöllä kun on mentävä vessaan. Hirvee pissahätä! Muutaman kerran mä olen pissannut mun pikkuhousuihini kun...
Fressis

Hei Yöpissis (hauska nimimerkki!),

Hyvä kysymys! Aika monet käyvät kerran ja joskus parikin kertaa yöllä pissalla, se on ihan normaalia. Ilmeisesti ongelma onkin se pissan lirahtelu eivätkä varsinaisesti vessakäynnit.

Et kertonut, lirahtaako pikkareihin pikkuisen vai kastuvatko paikat kunnolla. Yleensä tytöt pystyvät aika hyvin pysäyttämään virtsasuihkuaan niin että ihan kaikki ei lirahda kerralla. Et myöskään kertonut, onko oireesi uusi vai oletko koko elämäsi ajan ollut yöpissijä.

Se että ylipäätään moni meistä pystyy olemaan pissaamatta koko yöunen ajan, on oikeastaan aika erikoista. Päivällähän yleensä käymme pissalla tiheämmin kuin kerran kahdeksassa-yhdeksässä tunnissa. Pissanpidätyskyky riippuu paljon antidiureetti-nimisestä hormonista, joka kehityksen aikana saa vähitellen vuorokausirytmin sellaiseksi, että yöllä erittyy vähemmän virtsaa kuin päivällä.  Joillakin ihmisillä tämän vuorokausirytmin kehittyminen kestää pidempään kuin toisilla. Yökastelu on pojilla tavallisempaa kuin tytöillä.

Jos pissaa lirahtaa oikeasti aika paljon, sinun kannattaa kertoa asiasta luotettavalle aikuiselle, kuten huoltajallesi ja mennä lääkäriin. Antidiureettista hormonia on olemassa suussa sulavina tabletteina. Tarvitaan kuitenkin lääkärin kirjoittama resepti, että tätä lääkettä saisi ostettua apteekista. Ennen lääkkeen aloittamista suljetaan pois, ettei oireesi taustalla ole virtsatietulehdusta.

Tavallisempaa kuin ongelmat antidiureettisen hormonin erityksessä, on kuitenkin se, että sinulla on tapana juoda turhan paljon iltaisin. Jos juo paljon, erittyy paljon pissaakin. Voisit siit koittaa vähentää iltajuomista ja käydä vielä vessassa ennen nukkumaanmenoa.

Noista alapään kutinoista ja muista tuntemuksista sanon vain sen, että pimppi tykkää ilmakylvyistä. Jos olet huomannut, että liian kireät farkut tai pikkuhousut hiostavat, voisit koittaa vaihtaa ne puuvillaisiin ja kepeämpiin pöksyihin tai pitää öisin vain yöpaitaa ilman pöksyjä. Siis siinä vaiheessa kun pissan lirahtelut on saatu kuriin.

Tsemppiä matkaan!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Liike
E Liikunko liian vähän, sopivasti vai liikaa? Hei, olen vasta 15 vuotta täyttänyt tyttö ja haluaisin tietää että urheilenko liian vähän, sopivasti vai liikaa. Minulla on koripallotreenit 4krt viikossa noin 1,5...
Fressis

Moikka!

Tosi kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mieleisiä harrastuksia. Liikkumisessa yksi tärkeimmistä asioista onkin liikkua sellaisilla tavoilla, joista itse tykkää.

Lapsille ja nuorille suunnatuissa liikkumissuosituksissa suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin päivää ja onkin hyvä pyrkiä olemaan aktiivinen päivän mittaan. Suurimman osan liikkumisesta olisi hyvä olla kestävyystyyppistä. Tämän lisäksi lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista olisi hyvä tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Tämä suositus täyttyy kohdallasi varmasti aika hyvin päivittäisten kävelyjen ja monipuolista liikkumista sisältävien harrastusten myötä. Liikkumisen määrä vaikuttaa siis tämän perusteella ihan sopivalta. Voit mielestäni ihan hyvin itse pohtia, tuntuuko sinusta siltä, että jaksat vielä yhdet lisätreenit viikkoon.

Liikkumisen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota palautumiseen. Riittävä yöuni antaa keholle aikaa palautua päivän rasituksista. Nuori tarvitsee keskimäärin unta 8-9h joka yö. Myös säännöllinen ja monipuolinen syöminen tukee hyvinvointia ja palautumista, ja antaa keholle tärkeää polttoainetta liikkumiseen. Lisäksi on hyvä muistaa kuunnella omaa kehoa ja mieltä. Joskus ne saattavatkin rasittavan treenin sijaan kaivata lepoa.

Lisätietoa aiheesta löydät Fressiksen tietopankista.

Tsemppiä kevääseen!

Oliko vastauksesta hyötyä?