LiikeMieliYleinen

7 x Näin liikut tunnin joka päivä – ja helposti!

Koulussa, kotona ja kavereilla tulee istuttua ihan liikaa. Jokaisen pitäisi nimittäin muistaa liikkua vähintään tunti päivässä. Näistä aineksista kokoat sen helposti.

7 x Näin liikut tunnin joka päivä – ja helposti!

1. Nouse jaloillesi

Frendi soitti, mahtavaa! Älä jää sohvalle puhumaan vaan nouse seisomaan. Voitte vaihtaa kuulumiset puhelimen sijaan myös yhteisellä kävelylenkillä.

Kun nouset seisomaan, energiankulutus kasvaa heti 13 prosenttia. Lisää siihen vielä jalkojen heiluttelua, ja kulutus kaksinkertaistuu tuolilla nököttämiseen verrattuna.

via GIPHY

 

2. Lenkitä lemmikkiä

Tarvitseeko tätä perustella sen enempää? Paitsi että voit lenkittää myös jonkun toisen lemmikkiä, joko korvausta vastaan tai omasta ilosta.

via GIPHY

 

3. Panosta sisarussuhteisiin

Onko sinulla sisarus? Hän ilahtuu ikihyviksi, kun lähdet hänen kanssaan leikkipuistoon, metsään, pyöräilemään, skeittaamaan tai skuuttamaan. Kerrytät myös ainutlaatuisia yhteisiä kokemuksia. Aika kuluu nopeasti, ja pian te molemmat olette aikuisia. Silloin on liian myöhäistä hankkia yhteisiä lapsuusmuistoja.

via GIPHY

 

4. Liiku ja tienaa

Laita lähikaupan ilmoitustaululle ilmoitus, jossa tarjoudut haravoimaan pihaa tai pesemään autoja tai ikkunoita pientä korvausta vastaan. Markkinoi palvelujasi myös naapureille ja sukulaisille. Saat paitsi liikuntaa myös taskurahaa – todellinen win-win-tilanne siis.

via GIPHY

 

5. Lihasvoimalla kouluun

Heräätkö usein niin myöhään, että ehdit kouluun vain mopolla tai skootterilla? Herää hieman aiemmin ja kulje koulumatka omin voimin, kuten kävellen, pyöräillen, rullaluistellen tai -lautaillen.

Jos kuljet kouluun bussilla, hyppää pois kyydistä pari pysäkkiä ennen koulua ja kävele loppumatka.

via GIPHY

 

6. Käytä portaita

Tee jämäkkä päätös ja valitse hissin sijaan aina portaat.

Portaiden nousu harjoittaa tehokkaasti erityisesti pakaroita ja reisiä sekä pohkeita.

via GIPHY

 

7. Muista höntsäillä!

Koulun jälkeen voi hyvin jäädä kavereiden kanssa koulun kentälle höntsäilemään vaikka futiksen merkeissä. Omatoiminen liikkuminen on ihan yhtä arvokasta kuin liikunta urheiluseurassa.

via GIPHY

Lue lisää

 

Teksti: Katarina Cygnel-Nuortie

Vuosia masennuksesta kärsinyt Heidi: ”Elämä on sittenkin tärkeää”

Perheen ja ystävien tuki, psykiatrinen hoito sekä oman alan löytyminen nostivat Heidi Suokkaan, 19, ylös masennuksen ja pahan olon kierteestä.

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

Autot ovat 18-vuotiaan Jonin tärkein harrastus. Hän kunnostaa moottoripajalla lahjoituksena saatua bemaria kilpa-autoksi.

Skuuttaus – parasta lajissa: ”Ei ole koutsia käskemässä”

Tuukka pitää skuuttauksessa erityisesti siitä, että harrastaminen on rentoa ja vapaata.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Joskus stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa myös fyysisiä oireita. Oireena voi esiintyä esimerkiksi vatsakipua, rintapistosta tai ahdistusta rintakehällä, käsien tärinää, hikoilua, sydämen tykytystä tai huimausta ja päänsärkyäkin. Näiden oireiden johtuessa ahdistuksesta ja stressistä tilanteessa ei sinänsä ole mitään vaarallista. Fyysiset oireet johtuvat kehon reaktiosta stressaavaan tilanteeseen eivätkä ole merkki mistään sairaudesta.

Ahdistusta ja stressiä ja niiden aiheuttamia fyysisiä oireita on mahdollista lievittää ja stressin hallintaakin voi opetella. Joskus jo pelkkä puhuminen toiselle henkilölle omista tuntemuksista ja huolenaiheista auttaa. Myös hyvinvoinnin peruspilarit eli riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikunta auttavat hallitsemaan stressiä. Mieluisat harrastukset, luovuus ja hauskanpito sekä läheisten ihmisten kanssa vietetty aika saa ajatuksia pois koulusta ja muista rutiineista. Lisäksi lepohetket ja joutenolokin silloin tällöin ovat todella tärkeitä, koska mieli ja keho tarvitsevat lepotaukoja arjen kiireen keskellä.

Omaa mieltään pystyy myös harjoittamaan, jolloin pystyy paremmin rauhoittumaan ja keskittymään itselleen stressaavassa tilanteessa. Olet ehkä kuullut puhuttavan mindfulnessista eli tietoisuus- ja läsnäolotaidoista. Näitäkin taitoja pitää jokaisen ensin harjoitella kuten mitä tahansa muutakin uutta asiaa. Harjoituksissa keskitytään esimerkiksi omaan hengitykseen tai tuntemuksiin eri kehonosissa ja alkuun se voi tuntua hyvinkin vaikealta. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin!

Etenkin, jos olet usein pahalla päällä ja stressaantunut, sinun kannattaisi ehkä keskustella jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Hän voi olla vaikka vanhempasi tai koulusi terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Voitte yhdessä miettiä, miten olotilaasi voisi helpottaa. Jos rintapistosta esiintyy usein ja toistuvasti tai tilanteissa, joissa et koe olevasi stressaantunut tai ahdistunut, on hyvä käydä myös lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi arvioida, tarvitaanko tutkimuksia muiden syiden kuin stressin poissulkemiseksi.

Lisää tietoa mielen hyvinvoinnista löydät esimerkiksi Nuorten mielenterveystalon sivuilta. Sieltä löytyy esimerkiksi harjoituksia stressin lievittämiseen ja voimavarojen ylläpitämiseen sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista.

 

Fressis

Counter-Strike -pelaaja Suomen huipulta

Roope Simpanen elää unelmaansa ja pelaa ammatikseen CS:Go:ta.

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Jonna Partanen, 18, käy lukiota ja harrastaa vapaa-aikanaan ruuanlaittoa. Hän kokkailee sekä itsekseen että kavereiden ja perheen kanssa. ”Olen oppinut ruuanlaittoa kotona vanhemmiltani ja isoäideiltäni. Tykkään tutkia reseptejä ja kokeilla niitä.” Terveellinen kotiruoka on Partasen juttu. Hän arvostaa ruuassa ekologisuutta ja terveellisyyttä. ”Teen mielelläni esimerkiksi fajitaksia kasvis-soijatäytteellä, koska en itse syö lihaa. Pataruokiakin teen lihan […]