Liike

Trampoliini-parkour: Oulan hyppy tuntemattomaan

Trampoliini-parkour on hauska laji, jossa yhdistyy trampoliinilla hyppiminen sekä hikiliikunta salissa hyppien, juosten ja esteitä ylittäen.

Trampoliini-parkour: Oulan hyppy tuntemattomaan

Trampoliini-parkour-harrastaja Oula Vartiainen, 14, tietää heti, mistä tempusta hän on kaikkein ylpein.

”Meillä oli rata, josta osa piti juosta seinää pitkin. Oli mahtava fiilis, kun onnistuin siinä ensi kertaa!”

Oula on harrastanut trampoliini-parkour-lajia vuoden espoolaisessa Tempputemmellyksessä. Tunnilla treenataan tasapuolisesti sekä trampoliinihyppyjä että parkouria, joka on Oulan mielestä hyvä yhdistelmä.

”Olin hyppinyt aiemmin trampoliinilla omalla pihalla ja parkour taas kiinnosti uutena lajina.”

Trampoliinilla suosikkiliike on voltti

Oula treenaa kerran viikossa poikien omassa ryhmässä, jossa on noin 20 jäsentä ja ohjaaja. Harjoitukset alkavat alkulämmittelyllä, kuten polttopallolla ja hipalla, johon on yhdistetty lihaskuntoa.

Sen jälkeen harjoitellaan trampoliinilla erilaisia hyppyjä ja temppuja. Oulan suosikki on voltti, jonka hän hallitsi jo kurssin alussa. Nyt hän treenaa saidia eli sivuvolttia ja bäkkiä eli takavolttia.

Ohjaajat neuvovat oikeanlaisen tekniikan ja pitävät huolta hyppyjen turvallisuudesta.

”Tiedän, ettei esimerkiksi bäkkiä tarvitse pelätä. Ohjaajat sanovatkin, että taito on ja vain uskallus puuttuu”, Oula sanoo.

Parkour-harjoittelua ympäri salia

Trampoliinilta harjoitukset jatkuvat parkourin parissa. Lajissa liikutaan mahdollisimman sulavasti ja ketterästi ympäri salia esimerkiksi hyppien, juosten ja esteitä ylittäen.

”On kiva harjoitella trampoliinin vastapainoksi lattialla. Tunnin aikana saa todellakin hien pintaan.”

Trampoliini-parkourissa parasta on hyvä ja kannustava ilmapiiri. Muille ei naureskella, vaikka moka sattuisikin. Oula on myös saanut lisää rohkeutta ja lihasmassaa.

Harjoitusten jälkeen olo on edelleen samanlainen kuin ihan ensimmäisen tunnin jälkeen:

”Tajusin, että tämä on ihan parasta. Halusin heti seuraaviin harjoituksiin.”

 

Teksti Ida Valpas, kuva Petri Mulari

Katso myös

Liike

Ihminen on luotu liikkumaan. Maailma ympärillämme on kuitenkin rakentunut sellaiseksi, että välttämättömät päivittäiset toiminnot on mahdollista suorittaa lähes liikkumatta.... Lue lisää

Kuinka paljon ja miten pitäisi liikkua?

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta tukee nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Ihan jokaisen on suositeltavaa liikkua omalla tyylillään, joka tuottaa... Lue lisää

Liikkumisen hyödyt

Liikkumisesta seuraa terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Liikkuminen lisää terveyttä, ehkäisee sairauksia ja... Lue lisää

Mitä uutta voisi kokeilla?

Liikkumismuotoja ja -lajeja on loputtomasti. Liikuntaa voi harrastaa niin ohjatusti kuin omatoimisestikin, kukin omien mieltymystensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Liikkumista... Lue lisää
Liike

5 yllättävää syytä harrastaa liikuntaa

Liikkuessa kunto kasvaa, terveys vahvistuu ja mieli virkistyy, sehän on selvää. Mutta liikunnalla on monia yllättäviäkin vaikutuksia, joita et arvaisi.

LiikeMieliRytmi

Liiku itsellesi hyvä olo ja mieli

Unohda ulko­näkö­paineet liikunnassa. Liiku, jotta voit hyvin. Lue vinkit, miksi ja miten kannattaa liikkua.

Mieleinen tekeminen ja harrastukset

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, kavereiden kanssa... Lue lisää
Liike

Awak Kuier: ”Rakastan korista tosi paljon”

Edessä on valoisa tulevaisuus Suomen maajoukkueessa ja USA:n kentillä, mutta huippulahjakkuudenkin on treenattava ja elettävä urheilijan elämää.

LiikeMieliRytmi

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos kysymyksestäsi!

Yliliikkuvuudella tarkoitetaan nivelen poikkeuksellisen laajaa liikelaajuutta. Yliliikkuvuus voi olla paikallista eli vain tietyssä nivelessä tai yleistä eli esiintyä yleisesti koko nivelistössä. Nivelten yliliikkuvuutta esiintyy noin kymmenellä prosentilla suomalaisista.

Yliliikkuvuus ei välttämättä aiheuta mitään oireita tai haittaa. Yleisimpänä oireena yliliikkuvuuteen voi liittyä nivelkipua, etenkin kehon suurissa nivelissä, kuten olkapäässä tai polvessa. Lihasten antama tuki on erityisen tärkeää yliliikkuville nivelille. Etenkin jos yliliikkuvuus aiheuttaa oireita, on tärkeää huolehtia niveltä ympäröivien lihasten vahvistamisesta.

Jos yliliikkuvuus aiheuttaa esimerkiksi kipua, on hyvä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle tilanteen selvittämiseksi.

Hyvää loppukesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Voimistelu onkin monipuolinen ja haastava liikuntalaji. Voimistelu kehittää mm. vartalon hallintaa, ketteryyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Kerrot harrastaneesi voimistelua päivittäin viimeisen puolen vuoden aikana ja nyt tuntuu, että sitä taitaa olla liikaa. Hienoa, että olet pysähtynyt pohtimaan omaa jaksamistasi.

Kysymyksessäsi pyydät vinkkiä, miten voisit vähentää liikkumista. Päivittäinen liikkuminen on hyvä juttu, mutta on hyvä pitää mielessä se, mistä tulee oikeasti itselle hyvä olo ja mieli. Liikutko näin paljon itsesi vuoksi vai sen vuoksi, että voit näyttää taitojasi muille? Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Viikon aikana on hyvä liikkua myös eri tavoin, niin että noin puolet olisi reipasta ja hengästyttävää liikkumista ja puolet kehonhallintaa, voimaa ja liikkuvuutta kehittävää. Kaikista tärkeintä on kuitenkin löytää itselleen sopiva yhdistelmä eri liikkumisen tavoista, niin että kroppa ja mieli jaksaa. Lepo on myös tärkeää palautumisen kannalta. Jos seuravana päivänä kroppa tuntuu väsyneeltä, voisi päivän aikana kokeilla esimerkiksi kevyempää kävely- tai pyöräilylenkkiä.

Toivottavasti tästä on sinulle apua ja löydät itsellesi sopivan tavan ja määrän liikkua. Mukavaa kesän jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

9-vuotiaan unentarve on vuorokaudessa noin kymmenen tuntia, mutta yksilölliset vaihtelut voivat olla suuria. Lapsi tarvitsee kuitenkin riittävästi unta kehittyäkseen ja kasvaakseen. Myös aivot tarvitsevat unta levätäkseen ja palautuakseen viriketulvasta.

Liikkua tulisi vähintään 1,5-2 tuntia päivässä. Liikunta voi olla muutakin kuin urheiluharrastus, esim. leikkimistä, koulumatkojen kävelyä tai pyöräilyä sekä pihahöntsäilyä. Puolet tuosta 1,5-2 tunnista tulisi kuitenkin olla reipasta liikkumista, eli sellaista missä hengästyy edes jonkin verran.

Kivaa kesän odotusta!

Fressis

Kotitreeni – helppo kunto-ohjelma koko viikoksi

Kaipaatko salille tai harjoituksiin? Kokeile monipuolisesti eri lajeja! Kokosimme viikkolukujärjestyksen, jonka avulla löydät liikkumisen ilon.

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Pohdit kysymyksessäsi, miten paljon urheileva nuori voi syödä herkkuja viikossa ja vaikuttaako herkkujen syöminen lihasten kasvuun? Urheilevan nuoren ja oikeastaan kaikkien nuorten ravitsemuksessa tärkeää on monipuolinen perusravinto ja säännöllinen ateriarytmi. Monipuoliseen ravintoon kuuluu paljon kasviksia ja hedelmiä, kuitupitoista täysjyvää sekä proteiinia ja pehmeää rasvaa. Ja näitä kun nauttii päivän mittaan säännöllisesti (3-5h välein), voi myös herkutella kohtuullisin määrin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun.

Joillekin sopii, että sallii itselleen pienen herkun joka päivä (vaikka se pullapala päivässä), toiset taas keskittävät herkuttelun esimerkiksi yhdelle päivälle. Tärkeintä kuitenkin on, että herkut ovat herkutteluhetkiä varten, ei nälän sammuttamiseen. Kun ravitsemuksen perusta on kunnossa, ei herkuttelu vaikuta lihasten kehitykseen tai kasvuun. Urheilevan nuoren ravinnosta voit lukea lisää esim. Terve urheilija -sivulta.

Kysyit myös lihaskuntoharjoittelusta. Lihaskunnon harjoittamisessa ja kehittämisessä on hyvä muistaa kaksi perusasiaa: säännöllinen ja monipuolinen harjoittelu. Liikuntasuositusten mukaan monipuolista lihaskuntoharjoittelua on hyvä tehdä noin 3 kertaa viikossa. Kerrot tekeväsi vatsalihasharjoittelua joka toinen päivä 10 minuutin ajan. Kun haluaa kehittää lihaskuntoa, harjoittelu kannattaa toteuttaa niin, että harjoittelun jälkeen lihaksissa tuntuu väsymystä. Kropan täytyy kuitenkin tuntua palautuneelta edelliseltä harjoituskerralta, kun aloittaa seuraavan treenipäivän harjoituksen. Olisi hyvä, että lihaskuntoharjoitteluusi sisältyisi monipuolisesti kehoa kuormittavia harjoitteita. Tämän lisäksi omaan harjoitteluun olisi hyvä sisällyttää hengästyttävää liikkumista. Vinkkejä lihaskuntoharjoitteluun löydät esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.

Tsemppiä kevääseen!

Fressis

”Elämääni mahtui vain treenaaminen”

Katariina sairastui ylikuntoon lukiossa. Omaan kehoon rakastuminen on vaatinut aikaa, mutta nyt Katariina on onnellisempi kuin koskaan.