MieliYleinen

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

Anni Rajalahti, 22, tietää, ettei ole ongelmansa kanssa yksin. Hän on löytänyt helpotusta myös mindfulnessista.

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

”Olen ollut ahdistunut ihminen niin kauan kuin muistan. Se ei johdu mistään yksittäisestä asiasta, eikä tunnetta osaa tarkasti kuvaillakaan. Pidin ahdistusta nuorempana jopa normaalina. Se on ollut aina minussa.

Äitini on kertonut, kuinka jo kaksivuotiaana pikkuveljeni syntymän jälkeen halusin tehdä kaiken itse. Tämä johti siihen, että rupesin änkyttämään ja muutuin muutenkin oudoksi. Huolestuneelle äidilleni sanottiin neuvolassa, että olin stressaantunut.

Rauhallisena ja ujona koululaisena ihailin ulospäinsuuntautuneita ja puheliaita ikätovereitani. Olisin halunnut olla samanlainen. Asetin itselleni epärealistisia tavoitteita kaikessa – myös ulkonäköni suhteen. Onnistumiseni koulussa tai harrastuksissa eivät tuntuneet koskaan riittäviltä.

Tavoitellessani täydellisyyttä pidin itseäni arvottomana ja aiheutin itselleni valtavia paineita.

Paniikkikohtaus – tältä se tuntuu

Vuonna 2015 aloin saada lieviä paniikkikohtauksia. Paniikkikohtaus tuntui silmien sumenemisena, kuumina aaltoina, käsien tärinänä ja sydämen pomppailuna. Hengittäminenkin oli vaikeaa.

Ensimmäisen ison paniikkikohtauksen sain asuessani Irlannissa. Olin kummitätini ja -setäni kanssa junassa, kun minulle tuli yllättäen tunne, että kuolen siihen paikkaan. Lysähdin lattialle, raajani lamaantuivat ja luulin saavani sydänkohtauksen. Tutkimusten jälkeen minut todettiin sairaalassa täysin terveeksi.

Tajusin että syynä oli paniikkikohtaus ja etsin asiasta lisää tietoa. Seuraavana vuonna kohtaukset pahenivat, ja hain ammattiapua. Terapian jälkeen sain diagnoosiksi ahdistuneisuushäiriön.

On ollut helpottavaa kuulla, etten suinkaan ole ainoa, joka paniikkikohtauksista kärsii. Erityisesti vertaistuki, puhuminen muiden samaa asiaa potevien kanssa, on auttanut paljon.

Paniikkikohtaus ei hallitse elämääni

Nykyisin tulen paniikkikohtausteni kanssa toimeen. Usein paniikkikohtaus liittyy julkiseen liikenteeseen, kauppaan tai muuhun paikkaan, jossa on paljon ihmisiä. Oireiden ilmaantuessa hakeudun rauhallisempaan paikkaan, istun ja hengittelen rauhassa tai soitan kaverille.

Läheisten tuki on tärkeää, sillä paniikkikohtauksessa voi olla hirveää olla yksin. Joskus kaverini on nukkunut sen vuoksi koko yön vierelläni. Yksinään sitä suunnilleen vain miettii, että löytääkö minua kukaan, jos kuolen tähän paikkaan.

En anna paniikkikohtausten hallita elämääni. Nautin työstäni, ystävistäni, perheestäni, matkustelusta ja liikunnasta. Mindfulness on ollut hyvä tapa harjoitella rentoutumista ja ajatusten kokoamista.

Lääkkeitä tai päihteitä en ole kokenut tarvitsevani.

Ahdistuneisuushäiriötä on vaikea huomata ulkoa päin. Monen silmissä elän varmasti normaalia ja huoletonta elämää koulussa ja töissä.”

 

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Emma Ollikainen

 

Lue lisää: paniikkihäiriö

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerrot, että olet 15-vuotias ja huolissasi, koska olet löytänyt rinnastasi n. 4cm sileän litteän patin.

Hienoa, että tutkit ja tarkkailet rintojasi. Rintasyöpä ikäiselläsi on erittäin harvinaista. Rinnoissa tuntuvista muutoksista suurin osa on täysin hyvänlaatuisia.

Nuoren rintarauhaskudos on usein tiivistä ja kyhmyistä. Löytämäsi patti saattaakin liittyä rintojen normaaliin kehittymiseen ja murrosikään. Hormonitoiminnalla on myös vaikutusta rintoihin, siksi esimerkiksi ennen kuukautisia rinnat tuntuvat aristavilta ja turvonneilta. Rinnoissa voi  esiintyä myös erilaisia hyvänlaatuisia rasvapatteja, hyvälaatuisia kasvaimia, sekä hyvänlaatuisia nesterakkuloita.

Käy kouluterveydenhoitajan vastaanotolla näyttämässä löytämääsi rinnan pattia. Käymällä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla saat terveydenhuollon ammattilaisen mielipiteen löytämääsi rinnan pattiin ja samalla mielenrauhan itsellesi. Terveydenhoitaja tunnustelee rintasi ja arvioi, mistä voisi olla kyse.

Tarvittaessa voit myös soittaa maksuttomaan neuvontapuhelimeemme,  0800 19414, ma ja to klo 10–18,  ti- ke- pe klo 10–15. Voit myös keskustella maksutta neuvontahoitajan kanssa chatissa varaamalla ajan osoitteesta www.kaikkisyovasta.fi

Fressis

Katsasta kassis! Tutki kiveksesi säännöllisesti

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kurjaa kuulla, että kaverisi voi huonosti. Kaverisi on onnekas siinä mielessä, että hänellä on ainakin yksi ystävä, joka välittää. Kuten suomalainen sananlasku kuuluu, hädässä ystävä tunnetaan.

Silloin kun ihminen kärsii masennuksen oireista, hän vetäytyy helposti omiin oloihinsa. Hän ei välttämättä jaksa tehdä niitä asioita, joita aiemmin piti mielekkäinä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yhteydenpito kavereihin ja osallistuminen harrastuksiin. Hänen voi olla myös vaikea aloittaa tehtävien tekemistä. Myös arkisista asioista huolehtiminen voi olla hänelle työlästä. Hän voi olla alakuloinen ja ärtynyt. Hän voi jopa viestittää muille, että pysykää pois tieltä häiritsemästä. Hän saattaa ajatella, että on muiden mielestä huono, arvoton, ruma ja tylsä. Sen vuoksi masentunut ihminen tarvitsee ammattiavun lisäksi ympärilleen perheenjäseniä ja kavereita, jotka jaksavat seistä hänen rinnallaan myös huonoina päivinä.

Kaverina sinusta voi olla todella suuri apu ystävällesi. Toisen tukena olemisen ei tarvitse olla mitään erityisen ihmeellistä. Auttaa voi monella tapaa, eikä siihen ole olemassa yhtä ja tiettyä tapaa. Toiset ovat hyviä kuuntelijoita, toiset kokevat helpommaksi tehdä jotain konkreettista kaverin puolesta. Voit esimerkiksi kertoa kaverillesi, että olet huomannut, että hän voi huonosti. Voit kertoa, että välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Tällaisen asian sanominen ei voi mennä kovin pieleen. Voit kysellä häneltä aika ajoin, mitä kuuluu, kaipaisiko hän seuraa ja haluaisiko hän ehkä jutella tai tehdä jotain yhdessä. Voit itse ehdottaa hänelle jotain kivaa ja rentouttavaa tekemistä, josta hänelle voisi tulla vähän pirteämpi mieli. Sellaisia kokemuksia hän tarvitsee! Voit viedä hänet esimerkiksi kivaan kahvilaan tai kävelylle, ehdottaa leffaan menoa tai keksiä jonkun kivan pienen yllätyksen, josta arvelet hänen pitävän. Voit auttaa häntä läksyjen teossa tai tehdä palveluksen jossain ihan arkisessa asiassa. Voit myös piristää häntä sanomalla hänestä jotain positiivista. Voit kertoa, että hän on sinulle tärkeä ystävä juuri sellaisenaan kun hän on.

Sinun ei tarvitse etkä voi olla kuraattori, psykologi tai lääkäri. Voit olla kuitenkin ystävä, joka seisoo rinnalla, kuuntelee ja ihan pienilläkin arjen jutuilla viestittää, että välität.

Tsemppiä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.

Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.