MieliYleinen

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

Anni Rajalahti, 22, tietää, ettei ole ongelmansa kanssa yksin. Hän on löytänyt helpotusta myös mindfulnessista.

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

”Olen ollut ahdistunut ihminen niin kauan kuin muistan. Se ei johdu mistään yksittäisestä asiasta, eikä tunnetta osaa tarkasti kuvaillakaan. Pidin ahdistusta nuorempana jopa normaalina. Se on ollut aina minussa.

Äitini on kertonut, kuinka jo kaksivuotiaana pikkuveljeni syntymän jälkeen halusin tehdä kaiken itse. Tämä johti siihen, että rupesin änkyttämään ja muutuin muutenkin oudoksi. Huolestuneelle äidilleni sanottiin neuvolassa, että olin stressaantunut.

Rauhallisena ja ujona koululaisena ihailin ulospäinsuuntautuneita ja puheliaita ikätovereitani. Olisin halunnut olla samanlainen. Asetin itselleni epärealistisia tavoitteita kaikessa – myös ulkonäköni suhteen. Onnistumiseni koulussa tai harrastuksissa eivät tuntuneet koskaan riittäviltä.

Tavoitellessani täydellisyyttä pidin itseäni arvottomana ja aiheutin itselleni valtavia paineita.

Paniikkikohtaus – tältä se tuntuu

Vuonna 2015 aloin saada lieviä paniikkikohtauksia. Paniikkikohtaus tuntui silmien sumenemisena, kuumina aaltoina, käsien tärinänä ja sydämen pomppailuna. Hengittäminenkin oli vaikeaa.

Ensimmäisen ison paniikkikohtauksen sain asuessani Irlannissa. Olin kummitätini ja -setäni kanssa junassa, kun minulle tuli yllättäen tunne, että kuolen siihen paikkaan. Lysähdin lattialle, raajani lamaantuivat ja luulin saavani sydänkohtauksen. Tutkimusten jälkeen minut todettiin sairaalassa täysin terveeksi.

Tajusin että syynä oli paniikkikohtaus ja etsin asiasta lisää tietoa. Seuraavana vuonna kohtaukset pahenivat, ja hain ammattiapua. Terapian jälkeen sain diagnoosiksi ahdistuneisuushäiriön.

On ollut helpottavaa kuulla, etten suinkaan ole ainoa, joka paniikkikohtauksista kärsii. Erityisesti vertaistuki, puhuminen muiden samaa asiaa potevien kanssa, on auttanut paljon.

Paniikkikohtaus ei hallitse elämääni

Nykyisin tulen paniikkikohtausteni kanssa toimeen. Usein paniikkikohtaus liittyy julkiseen liikenteeseen, kauppaan tai muuhun paikkaan, jossa on paljon ihmisiä. Oireiden ilmaantuessa hakeudun rauhallisempaan paikkaan, istun ja hengittelen rauhassa tai soitan kaverille.

Läheisten tuki on tärkeää, sillä paniikkikohtauksessa voi olla hirveää olla yksin. Joskus kaverini on nukkunut sen vuoksi koko yön vierelläni. Yksinään sitä suunnilleen vain miettii, että löytääkö minua kukaan, jos kuolen tähän paikkaan.

En anna paniikkikohtausten hallita elämääni. Nautin työstäni, ystävistäni, perheestäni, matkustelusta ja liikunnasta. Mindfulness on ollut hyvä tapa harjoitella rentoutumista ja ajatusten kokoamista.

Lääkkeitä tai päihteitä en ole kokenut tarvitsevani.

Ahdistuneisuushäiriötä on vaikea huomata ulkoa päin. Monen silmissä elän varmasti normaalia ja huoletonta elämää koulussa ja töissä.”

 

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Emma Ollikainen

 

Lue lisää: paniikkihäiriö

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Jos suu ei aukea kunnolla, on syytä käydä hammaslääkärin vastaanotolla näyttämässä tilannetta. Kotona oireita voi helpottaa hieromalla ja venyttelemällä puremalihaksia, johon ohjeet löytyvät täältä.

Hampaiden yönarskuttelu on ikävä vaiva, mutta sitä voi yrittää hoitaa mm. terveellisillä elintavoilla, venyttelyllä, hieronnalla sekä stressin vähentämisellä ja purentakiskolla. Smart Movesin sivuilta löytyy vinkkejä kropan harjoitteluun. Fressiksestä löytyy vinkkejä muun muassa monipuoliseen ravitsemukseen ja tasapainoiseen arkirytmiin. Mielenterveysseuran sivuilta löytyy ohjeita rentoutumiseen ja stressin hallintaan.

Mukavaa kevättä!

Fressis

Röökikroppa.fi menee ihon alle

Sukella sisään Röökikroppaan ja tutki miten tupakka ja nuuska vaikuttavat kehoon.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On hyvä asia, että osaat kuvata mietteitäsi, tunnistat ikävää tuntemustasi ja haet täältä tukea itsellesi. Kerroit ettet jaksaisi mitään ja että haluaisit tappaa itsesi. Kuvaamasi tilanne on vakava ja se herättää meissä huolta. Nyt olisi tärkeää ettet jäisi yksin ajatustesi kanssa. Valtakunnallinen ja maksuton kriisipuhelin auttaa ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

Voit myös keskustella ajatuksistasi jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Voisit esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin, -psykologin tai –terveydenhoitajan kanssa. Voit keskustella asiantuntijan kanssa Sekaisin-chatissa tai verkkokriisikeskus Tukinetissä. Kaikissa palveluissa saa esiintyä nimettömästi. Ammattilaisilla on käytössään keinoja, joilla omia ajatuksia ja tunteita voi käsitellä.

Avun pyytäminen voi tuntua alkuun hankalalta. Nyt on kuitenkin hyvin tärkeää, että haet apua ja löydät keinoja tukalan olotilasi työstämiseen. Rohkaisemme sinua nyt joko soittamaan tai chattaamaan apua saadaksesi.

Voimia kevääseen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Harmillista, että olet joutunut kuvaamaasi tilanteeseen. Raskauden keskeytys voidaan toteuttaa lääkkeellisesti tai kirurgisesti kaavinnalla nukutuksessa. Keskeytystavasta keskustellaan sairaalassa gynekologin eli naistentauteihin perehtyneen lääkärin kanssa. Keskeytystavan valintaan voi lääketieteelliseltä kannalta vaikuttaa esimerkiksi raskauden kesto ja tila sekä raskaana olevan naisen terveys. Jos keskeytysmenetelmän valinnalle ei ole erityistä lääketieteellistä perustetta, nainen voi valita keskeytystavan saatuaan ensiksi riittävästi tietoa aiheesta. Ongelmitta sujuneen raskaudenkeskeytyksen ei pitäisi vaikuttaa hedelmällisyyteen eli voit tulla raskaaksi ja saada lapsia raskaudenkeskeytyksen jälkeenkin.

Tarvitset ensin lähetteen terveyskeskuslääkäriltä, jotta pääset sairaalaan naistentautienpoliklinikalle arvioon raskaudenkeskeytystä varten. Sinulla on mahdollisuus keskustella keskeytystavoista sekä sinua askarruttavista asioista poliklinikalla gynekologin kanssa. Gynekologi ottaa kantaa muun muassa siihen, vaikuttaako epilepsia keskeytystavan valintaan. Voitte myös keskustella siitä, mikä olisi sinulle paras ehkäisykeino jatkossa. Raskaudenehkäisyn suunnittelu on kohdallasi tärkeää, jos elämäntilanteesi on tällä hetkellä sellainen, ettet toivo raskautta.

Sinun kannattaa ottaa siis nyt ensimmäiseksi yhteyttä terveyskeskukseen, jos et ole jo sitä tehnyt. Kysy ja kerro rohkeasti huolistasi ja sinua mahdollisesti pelottavista asioista sinua hoitaville lääkäreille ja hoitajille. Lääkärin tehtävänä on huolehtia siitä, että raskaudenkeskeytys toteutuu kohdallasi turvallisesti. Sinulla on oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoosi erilaiset hoitovaihtoehdot sekä niiden valintaan vaikuttavat seikat.

Saat lisää luotettavaa ja puolueetonta tietoa raskaudenkeskeytyksestä Terveyskylän Naistalosta.

Tietoa keskeytystavoista.

Tietoa raskaudenkeskeytykseen hakeutumisesta.

Tietoa keskeytyksen vaikutuksesta hedelmällisyyteen.

Voimia kevääseen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi. Jos ymmärsin oikein, toivoisit Fressiksen sisältöjä myös ruotsin kielellä. Toistaiseksi sisällöt ovat suomen kielellä, mutta myös muunkielinen (esim. ruotsi, englanti, selkokieli) terveyskasvatusmateriaali ja sen puute on asia, joka on tiedossamme. Pyrkimyksenämme on tuottaa joitakin sisältöjä muun muassa ruotsin kielellä, mutta tästä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tarkempaa tietoa. Folkhälsan on ruotsikielinen organisaatio, joka toimii suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sitä kautta saattaa löytyä ruotsinkielistä tietoa ja materiaaleja. www.ungdomsliv.fi/levande-livet -osoitteesta löydät myös nuorten hyvinvointia tukevia palveluita.

Hyvää kevättä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Iho on elimistömme suurin ja näkyvin elin, joka myös muuttuu iän karttuessa. Se on täysin normaalia. Aikuisen ihmisen iho on erinäköinen kuin vastasyntyneen vauvan iho. Vanhemmilla ihmisillä ihon kimmoisuudesta huolehtivan sidekudoksen, elastiinin, määrä vähenee ja siksi iho rypistyy.

Sen sijaan juuri otsan ja suun alueen juonteet sekä silmäkulmien niin sanotut naururypyt johtuvat kasvolihasten käytöstä ja niitä on nähtävissä nuoremmillakin ihmisillä. Otsallasi olevat mahdolliset uurteet aiheutunevat siis siitä, että käytät kasvojesi lihaksia etkä ole ilmeetön vahanukke.

Ihon kunnosta pystyy ja kannattaa kuitenkin huolehtia. Parhaiten ihoaan vaalii välttämällä tupakointia ja suojautumalla auringon UV-säteilyltä. Ne vanhentavat ihoa kaikkein tehokkaimmin. Myös riittävä uni, terveellinen ruokavalio sekä säännöllinen liikunta auttavat ihoa pysymään terveen näköisenä. Ikäisesi nuoren olisi hyvä nukkua vähintään 8 tuntia yössä. Kasvot on myös hyvä pestä ja rasvata päivittäin itselleen sopivilla tuotteilla. Jos iho on kovin kuiva, se näyttää ryppyisemmältä.

Voit pohtia, oliko tuolla listalla jotain sellaista, josta voisit ottaa vinkkiä omaan arkeesi – voisitko esimerkiksi pidentää yöuniasi? Riittävät yöunet vaikuttavat myös positiivisesti mielialaasi ja jaksamiseesi esimerkiksi koulussa ja harrastuksissa.

Nyt keväällä auringonpaisteen lisääntyessä on hyvä muistaa suojata iho liialta auringonpaisteelta. Halutessasi voit lukea lisää auringolta suojautumiseen Fressiksen tietopankista.

Mukavaa kevättä!

Fressis