MieliYleinen

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

Anni Rajalahti, 22, tietää, ettei ole ongelmansa kanssa yksin. Hän on löytänyt helpotusta myös mindfulnessista.

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

”Olen ollut ahdistunut ihminen niin kauan kuin muistan. Se ei johdu mistään yksittäisestä asiasta, eikä tunnetta osaa tarkasti kuvaillakaan. Pidin ahdistusta nuorempana jopa normaalina. Se on ollut aina minussa.

Äitini on kertonut, kuinka jo kaksivuotiaana pikkuveljeni syntymän jälkeen halusin tehdä kaiken itse. Tämä johti siihen, että rupesin änkyttämään ja muutuin muutenkin oudoksi. Huolestuneelle äidilleni sanottiin neuvolassa, että olin stressaantunut.

Rauhallisena ja ujona koululaisena ihailin ulospäinsuuntautuneita ja puheliaita ikätovereitani. Olisin halunnut olla samanlainen. Asetin itselleni epärealistisia tavoitteita kaikessa – myös ulkonäköni suhteen. Onnistumiseni koulussa tai harrastuksissa eivät tuntuneet koskaan riittäviltä.

Tavoitellessani täydellisyyttä pidin itseäni arvottomana ja aiheutin itselleni valtavia paineita.

Paniikkikohtaus – tältä se tuntuu

Vuonna 2015 aloin saada lieviä paniikkikohtauksia. Paniikkikohtaus tuntui silmien sumenemisena, kuumina aaltoina, käsien tärinänä ja sydämen pomppailuna. Hengittäminenkin oli vaikeaa.

Ensimmäisen ison paniikkikohtauksen sain asuessani Irlannissa. Olin kummitätini ja -setäni kanssa junassa, kun minulle tuli yllättäen tunne, että kuolen siihen paikkaan. Lysähdin lattialle, raajani lamaantuivat ja luulin saavani sydänkohtauksen. Tutkimusten jälkeen minut todettiin sairaalassa täysin terveeksi.

Tajusin että syynä oli paniikkikohtaus ja etsin asiasta lisää tietoa. Seuraavana vuonna kohtaukset pahenivat, ja hain ammattiapua. Terapian jälkeen sain diagnoosiksi ahdistuneisuushäiriön.

On ollut helpottavaa kuulla, etten suinkaan ole ainoa, joka paniikkikohtauksista kärsii. Erityisesti vertaistuki, puhuminen muiden samaa asiaa potevien kanssa, on auttanut paljon.

Paniikkikohtaus ei hallitse elämääni

Nykyisin tulen paniikkikohtausteni kanssa toimeen. Usein paniikkikohtaus liittyy julkiseen liikenteeseen, kauppaan tai muuhun paikkaan, jossa on paljon ihmisiä. Oireiden ilmaantuessa hakeudun rauhallisempaan paikkaan, istun ja hengittelen rauhassa tai soitan kaverille.

Läheisten tuki on tärkeää, sillä paniikkikohtauksessa voi olla hirveää olla yksin. Joskus kaverini on nukkunut sen vuoksi koko yön vierelläni. Yksinään sitä suunnilleen vain miettii, että löytääkö minua kukaan, jos kuolen tähän paikkaan.

En anna paniikkikohtausten hallita elämääni. Nautin työstäni, ystävistäni, perheestäni, matkustelusta ja liikunnasta. Mindfulness on ollut hyvä tapa harjoitella rentoutumista ja ajatusten kokoamista.

Lääkkeitä tai päihteitä en ole kokenut tarvitsevani.

Ahdistuneisuushäiriötä on vaikea huomata ulkoa päin. Monen silmissä elän varmasti normaalia ja huoletonta elämää koulussa ja töissä.”

 

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Emma Ollikainen

 

Lue lisää: paniikkihäiriö

Katso myös

Kysymys
MieliRytmi
Nimimerkki: Hömötintti
Ikä: 13-15v
Yöllä heräily ja huolet Kärsin siitä, että heräilen pitkin yötä, enkä saa nukuttua aamuun asti. Yöt on sängyssä pyörimistä. Jos se johtuu hermoista, mikä siihen auttaisi? Ne on...
Fressis

Moikka!

Hyvä että laitoit viestiä. Pidempään jatkuvat uniongelmat voivat aiheuttaa monenlaisia pulmia kun energia ei riitä arjen vaatimuksiin.

Todennäköisimmin syyt ovat muualla kuin patjassa, vaikka toki hyvä patja edesauttaa hyvää unta. Epäilit syyksi myös kireitä hermojasi, ja uskon että osuit siinä naulan kantaan. Unettomuus on luonnollinen reaktio tilanteissa, joissa huolia alkaa kasaantua. Tunnistatko kauanko unettomuus on jatkunut tai onko sen alkaessa tapahtunut jotain erityistä? Voi myös olla, että pienemmistä huolista on kasautunut isompi vyyhti.

Aluksi voikin olla hyvä pysähtyä pohtimaan mikä kaikki aiheuttaa huolta. Näiden asioiden pohtimisen voi aloittaa kirjaamalla asioita ylös paperille. Sen jälkeen voi helpommin miettiä mitä millekin asialle voisi tehdä, mikä onnistuu yksin ja missä voisi kaivata apua. Jos tämä tuntuu vaikealta, voit käydä hakemassa tukea omiin pohdintoihin nimettömästä Sekasin-chatista.

Vinkkaan myös nuorille suunnatun tietosivun, jossa on erilaisia työkaluja sekä huolten että unettomuuden taltuttamiseksi. Löydät sen täältä. Joskus huolten purkamiseen voi nimittäin mennä hetki, joten on hyvä tarkistaa että myös muut hyvän unen edellytykset ovat kunnossa. Näihin saat vinkkejä sivun ”Työkaluja” osiosta.

Mikäli et saa näistä tämän viestin konsteista apua, on huolista syytä jutella myös koulun terveydenhoitajalle. Tärkeintä on, että unettomuutta aiheuttavat huolet saadaan väistymään, jotta ne eivät vaikuta vointiisi enempää.

Toivon sinulle huolettomampia öitä!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
MieliYleinen
Nimimerkki: Epävarma
Ikä: Yli 18v
Mistä tietää, milloin pitää mennä lääkäriin? Missä kohtaa pitää/kannattaa/on ok mennä lääkäriin? Jos itsellä on ollut subjektiivisesti lieviä oireita (jotka tosin vaikuttavat viittaavan krooniseen sairauteen x jota en nyt rupea...
Fressis

Moi! Kiitos yhteydenotostasi!

Jos sinulla on huolta terveyteesi tai jaksamiseesi liittyen, suosittelen sinua ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä terveydenhuollon palveluihin. 😊  Jos olet opiskelija, voit olla yhteydessä esimerkiksi opiskelijaterveydenhuoltoon, ja jos työntekijä, voit ottaa yhteyttä työpaikkasi mahdollisesti tarjoamiin työterveyspalveluihin. Voit myös tottakai soittaa omalle terveysasemallesi, ja he osaavat sitten ohjata sinut asiasi kanssa eteenpäin.

En pidä sitä todennäköisenä, että terveydenhuollon ammattilaiset arvostelisivat sitä, missä vaiheessa hakeudut lääkäriin. Tärkeintä on, että saat apua niihin asioihin, joista olet huolissasi. Olivat ne sitten kuinka pieniä tai suuria tahansa. 😊 Rohkeasti vain!

Tässä vielä ohjeet lääkärille hakeutumiseen.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
MieliSeksi
Nimimerkki: poika
Ikä: 16-18v
Onko outoa, jos minulla on seksuaalisia tunteita muita poikia kohtaan? onko outoa jos minulla on seksuaalisia tunteita muista pojista mutta ei yhtään romanttisia. En ole ikinä ihastunutkaan ihmisiin
Nuorten Väestöliitto ja Fressis

Heippa! Kiitos yhteydenotostasi!

Pohdit viestissäsi seksuaalisia tuntemuksia muita poikia kohtaan sekä sitä, että et ole koskaan ihastunut kehenkään. Tämä on normaalia, eivätkä kaikki välttämättä koe ihastumisen tunteita. Ihminen voi kokea vetovoimaa toiseen ihmiseen esimerkiksi romanttisella, emotionaalisella tai seksuaalisella tavalla. Joku kokee kaikkia edellä mainittuja, toinen ei. Ihmisten kokemukset ovat yksilöllisiä ja ne saavat olla juuri sellaisia. Erilaisia tunnekokemuksia ei voi pakottaa, vaan ne tulevat, jos ovat tullakseen.

Kun ihminen kokee seksuaalista vetovoimaa toiseen, voi kyse olla seksuaalisen suuntautumisen kysymyksestä, mutta kaikki eivät koe asiaa niin. Seksuaalisen suuntautumisen määrittely on jokaisen ihmisen henkilökohtainen asia. Mikäli sinua mietityttävät nämä kysymykset enemmänkin, voit jutella aiheesta Nuorten Väestöliiton seksuaalineuvontachatissa. Chatin löydät täältä.

Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta löydät lisää tietoa tästä artikkelista.

Toivottavasti vastauksesta on apua pohdintoihisi!

Oliko vastauksesta hyötyä?