MieliYleinen

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

Anni Rajalahti, 22, tietää, ettei ole ongelmansa kanssa yksin. Hän on löytänyt helpotusta myös mindfulnessista.

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

”Olen ollut ahdistunut ihminen niin kauan kuin muistan. Se ei johdu mistään yksittäisestä asiasta, eikä tunnetta osaa tarkasti kuvaillakaan. Pidin ahdistusta nuorempana jopa normaalina. Se on ollut aina minussa.

Äitini on kertonut, kuinka jo kaksivuotiaana pikkuveljeni syntymän jälkeen halusin tehdä kaiken itse. Tämä johti siihen, että rupesin änkyttämään ja muutuin muutenkin oudoksi. Huolestuneelle äidilleni sanottiin neuvolassa, että olin stressaantunut.

Rauhallisena ja ujona koululaisena ihailin ulospäinsuuntautuneita ja puheliaita ikätovereitani. Olisin halunnut olla samanlainen. Asetin itselleni epärealistisia tavoitteita kaikessa – myös ulkonäköni suhteen. Onnistumiseni koulussa tai harrastuksissa eivät tuntuneet koskaan riittäviltä.

Tavoitellessani täydellisyyttä pidin itseäni arvottomana ja aiheutin itselleni valtavia paineita.

Paniikkikohtaus – tältä se tuntuu

Vuonna 2015 aloin saada lieviä paniikkikohtauksia. Paniikkikohtaus tuntui silmien sumenemisena, kuumina aaltoina, käsien tärinänä ja sydämen pomppailuna. Hengittäminenkin oli vaikeaa.

Ensimmäisen ison paniikkikohtauksen sain asuessani Irlannissa. Olin kummitätini ja -setäni kanssa junassa, kun minulle tuli yllättäen tunne, että kuolen siihen paikkaan. Lysähdin lattialle, raajani lamaantuivat ja luulin saavani sydänkohtauksen. Tutkimusten jälkeen minut todettiin sairaalassa täysin terveeksi.

Tajusin että syynä oli paniikkikohtaus ja etsin asiasta lisää tietoa. Seuraavana vuonna kohtaukset pahenivat, ja hain ammattiapua. Terapian jälkeen sain diagnoosiksi ahdistuneisuushäiriön.

On ollut helpottavaa kuulla, etten suinkaan ole ainoa, joka paniikkikohtauksista kärsii. Erityisesti vertaistuki, puhuminen muiden samaa asiaa potevien kanssa, on auttanut paljon.

Paniikkikohtaus ei hallitse elämääni

Nykyisin tulen paniikkikohtausteni kanssa toimeen. Usein paniikkikohtaus liittyy julkiseen liikenteeseen, kauppaan tai muuhun paikkaan, jossa on paljon ihmisiä. Oireiden ilmaantuessa hakeudun rauhallisempaan paikkaan, istun ja hengittelen rauhassa tai soitan kaverille.

Läheisten tuki on tärkeää, sillä paniikkikohtauksessa voi olla hirveää olla yksin. Joskus kaverini on nukkunut sen vuoksi koko yön vierelläni. Yksinään sitä suunnilleen vain miettii, että löytääkö minua kukaan, jos kuolen tähän paikkaan.

En anna paniikkikohtausten hallita elämääni. Nautin työstäni, ystävistäni, perheestäni, matkustelusta ja liikunnasta. Mindfulness on ollut hyvä tapa harjoitella rentoutumista ja ajatusten kokoamista.

Lääkkeitä tai päihteitä en ole kokenut tarvitsevani.

Ahdistuneisuushäiriötä on vaikea huomata ulkoa päin. Monen silmissä elän varmasti normaalia ja huoletonta elämää koulussa ja töissä.”

 

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Emma Ollikainen

 

Lue lisää: paniikkihäiriö

Katso myös

Kysymys
Mieli
Nimimerkki: itsensäviiltelijä
Ikä: 9-12v
Kuinka saisi peitettyä viiltelyjäljet ja mistä saisi apua masennukseen? Kuinka saisin peitettyä viiltelyjäljet ja mistä saisin apua masennukseen kun en vanhemmillekkaa uskalla kertoa
Fressis

Moi nimimerkki itsensäviiltelijä,

Ikävä kuulla, että olet masentunut! On erittäin tärkeää, että saat apua masennukseen. Et ole asian kanssa yksin ja on olemassa ihmisiä ja palveluita, jotka haluavat ja voivat auttaa sinua ❤ Hienoa, että kirjoitit asiasta tänne. Moni muukin kärsii samanlaisista ongelmista, joten vastauksesta voi olla hyötyä myös muille!

Masennus on sairaus, ja siihen on olemassa apua. Samoin kuin ollessamme fyysisesti sairaita, ja menemme lääkärin luo, tulee mielenterveysongelmien kohdalla kääntyä psykologin tai terveydenhoitajan puoleen. Oletkohan käynyt juttelemassa asiasta esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai -psykologin vastaanotolla? On tärkeä tietää, että masennukseen ja viiltelyyn on saatavilla monenlaista apua ja niistä on mahdollista päästä eroon. Koulupsykologin kanssa juttelu voisi olla ehkä sinun kohdallasi tärkein seuraava askel avun hakemisessa. Ole siis yhteydessä häneen vielä ennen koulujen loppumista.

Viiltely voi aiheuttaa monenlaisia tunteita ja on täysin ymmärrettävää, että asiasta on vaikea kertoa eteenpäin. Viiltely on kuitenkin vakava asia, joka kertoo siitä, että sinulla on paljon kipua sisälläsi. Ymmärrän, että haluat peitellä asiaa, mutta jos suinkin mahdollista, vanhempiesi tai jonkun muun luotettavan aikuisen olisi hyvä tietää asiasta, jotta he voivat tarjota sinulle apua. Jos koet, että et halua puhua vanhemmillesi, kannattaa sinun kääntyä jonkun muun aikuisen puoleen. Valitse joku aikuinen johon luotat. Hän voi olla myös edellä mainittujen kouluterveydenhoitajan tai -psykologin lisäksi esimerkiksi opettajasi, koulukuraattori tai nuorisotyöntekijä. He voivat auttaa sinua saamaan tarvitsemasi avun. Jos aikuisille kertominen tuntuu vaikealta, ota ystävä avuksi. Yhdessä voi olla helpompi kertoa asiasta.

Suosittelen sinulle myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmaan tutustumista. Voit käyttää sitä sillä välin kun haet muuta apua. Löydät sen täältä. Omahoito-ohjelmassa on paljon hyödyllistä tietoa masennuksesta. Täältä löydät myös viiltelyn omahoito-ohjelman, joka sisältää tietoa viiltelystä ja voi auttaa löytämään muita keinoja kanavoida pahaa oloa.

Tässä myös muita linkkejä, joista voi olla apua asian puheeksi ottamiseen luotettavan aikuisen kanssa:

Lopuksi vielä lyhyesti viiltelyarvista: Viiltelyarpia on tärkeää hoitaa, että ne eivät pääse tulehtumaan. Haavojen hoitoon kannattaa kysyä apua esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta tai apteekista. Haavojen peittäminen voi olla haastavaa kesähelteillä, mutta ohuet pitkähihaiset paidat voivat toimia tällöin.

Tosi paljon tsemppiä tilanteeseesi! Toivottavasti saat pian apua ❤

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Mieli
Nimimerkki: narsku123
Ikä: 9-12v
Mikä avuksi, kun kiusataan koulussa? Minua kiusataan koulussa. Ne ihmiset kiusaa mua sillä tavalla että ne haukkuu mua läskiksi, lehmäksi, apinaksi, huoraksi, homoksi. Mikä avuksi?
Fressis

Heippa narsku123!

Olen tosi pahoillani, että joudut kohtaamaan tuollaista kiusaamista. Kukaan ei ansaitse kiusaamista, se on väärin, eikä sitä pitäisi tapahtua. Sinulla on oikeus tulla kohdelluksi arvokkaasti ja kunnioittavasti ❤ Muista, ettet ole yksin ja apua on saatavilla. Tänne kirjoittaminen oli jo tosi hyvä askel avun hakemiseen!

Tässä muutama asia, miten voit tästä jatkaa:

  1. Puhu jollekin: On tärkeää, ettet jää asian kanssa yksin. Kerro tilanteestasi luotettavalle aikuiselle, kuten esimerkiksi vanhemmalle, opettajalle tai koulukuraattorille. He voivat auttaa sinua miettimään, miten tilanteessa kannattaa edetä. Myös ystävälle kertominen on jo hyvä askel, mutta asia pitää ehdottomasti saada myös aikuisten tietoon. Jos et halua tai et voi puhua heille, voit soittaa tai kirjoittaa chattiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin tai Netariin. Heidän tehtävänsä on auttaa nuoria juuri tällaisissa vaikeissa tilanteissa.

Suosittelen kuitenkin erittäin lämpimästi kertomaan asiasta myös jollekin lähipiiristäsi, jos vain mitenkään mahdollista. He ovat lähempänä tilannetta ja voivat siten auttaa paremmin.

  1. Ilmoita koululle: Kiusaamisesta tulisi aina ilmoittaa koulun henkilökunnalle. Heillä on velvollisuus puuttua asiaan ja tehdä kaikkensa sen lopettamiseksi. Koulukuraattori, koulupsykologi, opinto-ohjaaja sekä opettajat voivat kaikki auttaa sinua viemään asiaa eteenpäin.
  2. Pidä huolta itsestäsi: Muista, että kiusaajien sanat eivät määrittele sinua. Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet. Yritä pitää huolta itsestäsi ja tehdä asioita, jotka tuovat sinulle iloa. Onko sinulla kavereita joihin voisit tukeutua? Onko jotain tekemistä mistä pidät? Se, että elämässä on muuta itselle tärkeää sisältöä kuin koulu, voi auttaa jaksamaan kiusaamista ennen kuin se saadaan loppumaan.
  3. Mieti, mikä voisi auttaa sinua pitämään puoliasi kiusaajilta? En tiedä tai tunne tilannettasi tarkemmin, mutta usein kiusaamistilanteet ovat ylivoimaisia ja liian hankalia yksin ratkottavaksi. Omasta jämäkkyyden ja omien oikeuksien puolustamisen harjoittamisesta ei kuitenkaan ole haittaa! En tiedä, mitä tämä voisi sinun kohdallasi tarkoittaa, mutta voitte varmasti miettiä tätäkin yhdessä jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Muista kuitenkin, ettei ole sinun vastuullasi saada kiusaamista loppumaan.

Tässä muutamia linkkejä, joista voit lukea aiheesta vielä lisää.

Hienoa, että kirjoitit tänne. Älä jää jatkossakaan asian kanssa yksin. Sinulla on oikeus tulla kohdelluksi arvokkaasti ja kunnioittavasti. Haluan rohkaista sinua myös sillä, että usein kiusaaminen jossain vaiheessa loppuu, kun siihen hakee apua! Toivottavasti löydät sitä pian ❤ Voimia ja jaksamista tilanteeseesi!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Mieli
Nimimerkki: Keira :)
Ikä: 9-12v
Mitä tehdä kun en ole varma, että tykkääkö poika minusta? Moi!!! Mul on ollu vähän ongelmia tän jutun kaa, et haluisin olla yhen pojankaa yhes, mut tuntuu etse ei tykkää musta mut voi olla...
Fressis

Heippa, kiitos kysymyksestäsi Keira:)! Voi olla jännittävää ja vähän pelottavaakin, kun tykkää jostakusta, mutta ei ole varma, mitä toinen ajattelee. Tämä on aivan normaali tunne, jota lähes kaikki ovat varmasti kokeneet. Et ole siis tunteidesi kanssa yksin!

Ensinnäkin, on hienoa, että olet tunnistanut omat tunteesi ja haluat puhua niistä. Se osoittaa rohkeutta ja kypsyyttä! Ehkä voisit yrittää viettää enemmän aikaa tämän pojan kanssa ja katsoa, miten hän siihen reagoi? Jos vaikuttaa siltä, että hän viihtyy seurassasi, voi se olla merkki siitä, että hän tykkää sinusta ainakin ystävänä.

Sanoit myös, että haluaisit puhua hänen kanssaan asiasta, mutta et oikein uskalla. Puhuminen voikin tuntua pelottavalta, mutta se on usein paras tapa saada selvyys tilanteeseen. Voisit aloittaa vaikka kertomalla, että tykkäät hengailla hänen kanssaan ja kysyä, mitä hän ajattelee teidän suhteestanne.

Muista, että on täysin ok, jos et ole vielä valmis puhumaan tästä pojan kanssa. Tunteiden kanssa ei tarvitse kiirehtiä. Joka tapauksessa on tärkeää, ettet jää tunteidesi kanssa yksin! Voi olla hyvä idea puhua tästä jollekin muulle, kuten ystävälle tai luotettavalle aikuiselle, joka voi auttaa sinua miettimään, mitä haluat tehdä tai miten lähestyä poikaa.

Ja jos et keksi ketään, kelle puhua, muista että on olemassa paikkoja, joissa sinua autetaan mielellään. Tässä muutama linkki, joista saatat saada apua:

Mikäli poika on kiinnostunut myös sinusta, niin hieno juttu! Mikäli taas homma ei hänen kanssaan kuitenkaan etene niin kuin toivoisit, niin muista olla armollinen itsellesi pettymyksistä huolimatta. Jokainen meistä kohtaa pettymyksiä ja ne ovat osa elämää. Olet arvokas ja tärkeä, pettymyksistä huolimatta ❤

Toivottavasti tästä oli sinulle apua! Tsemppiä tilanteeseesi!

Oliko vastauksesta hyötyä?