MieliYleinen

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

Anni Rajalahti, 22, tietää, ettei ole ongelmansa kanssa yksin. Hän on löytänyt helpotusta myös mindfulnessista.

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

”Olen ollut ahdistunut ihminen niin kauan kuin muistan. Se ei johdu mistään yksittäisestä asiasta, eikä tunnetta osaa tarkasti kuvaillakaan. Pidin ahdistusta nuorempana jopa normaalina. Se on ollut aina minussa.

Äitini on kertonut, kuinka jo kaksivuotiaana pikkuveljeni syntymän jälkeen halusin tehdä kaiken itse. Tämä johti siihen, että rupesin änkyttämään ja muutuin muutenkin oudoksi. Huolestuneelle äidilleni sanottiin neuvolassa, että olin stressaantunut.

Rauhallisena ja ujona koululaisena ihailin ulospäinsuuntautuneita ja puheliaita ikätovereitani. Olisin halunnut olla samanlainen. Asetin itselleni epärealistisia tavoitteita kaikessa – myös ulkonäköni suhteen. Onnistumiseni koulussa tai harrastuksissa eivät tuntuneet koskaan riittäviltä.

Tavoitellessani täydellisyyttä pidin itseäni arvottomana ja aiheutin itselleni valtavia paineita.

Paniikkikohtaus – tältä se tuntuu

Vuonna 2015 aloin saada lieviä paniikkikohtauksia. Paniikkikohtaus tuntui silmien sumenemisena, kuumina aaltoina, käsien tärinänä ja sydämen pomppailuna. Hengittäminenkin oli vaikeaa.

Ensimmäisen ison paniikkikohtauksen sain asuessani Irlannissa. Olin kummitätini ja -setäni kanssa junassa, kun minulle tuli yllättäen tunne, että kuolen siihen paikkaan. Lysähdin lattialle, raajani lamaantuivat ja luulin saavani sydänkohtauksen. Tutkimusten jälkeen minut todettiin sairaalassa täysin terveeksi.

Tajusin että syynä oli paniikkikohtaus ja etsin asiasta lisää tietoa. Seuraavana vuonna kohtaukset pahenivat, ja hain ammattiapua. Terapian jälkeen sain diagnoosiksi ahdistuneisuushäiriön.

On ollut helpottavaa kuulla, etten suinkaan ole ainoa, joka paniikkikohtauksista kärsii. Erityisesti vertaistuki, puhuminen muiden samaa asiaa potevien kanssa, on auttanut paljon.

Paniikkikohtaus ei hallitse elämääni

Nykyisin tulen paniikkikohtausteni kanssa toimeen. Usein paniikkikohtaus liittyy julkiseen liikenteeseen, kauppaan tai muuhun paikkaan, jossa on paljon ihmisiä. Oireiden ilmaantuessa hakeudun rauhallisempaan paikkaan, istun ja hengittelen rauhassa tai soitan kaverille.

Läheisten tuki on tärkeää, sillä paniikkikohtauksessa voi olla hirveää olla yksin. Joskus kaverini on nukkunut sen vuoksi koko yön vierelläni. Yksinään sitä suunnilleen vain miettii, että löytääkö minua kukaan, jos kuolen tähän paikkaan.

En anna paniikkikohtausten hallita elämääni. Nautin työstäni, ystävistäni, perheestäni, matkustelusta ja liikunnasta. Mindfulness on ollut hyvä tapa harjoitella rentoutumista ja ajatusten kokoamista.

Lääkkeitä tai päihteitä en ole kokenut tarvitsevani.

Ahdistuneisuushäiriötä on vaikea huomata ulkoa päin. Monen silmissä elän varmasti normaalia ja huoletonta elämää koulussa ja töissä.”

 

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Emma Ollikainen

 

Lue lisää: paniikkihäiriö

Justimus: Jalat maassa ja pää kunnossa

Justimus naurattaa Youtubessa kahjoilla sketseillä. Omassa elämässään Sami, Juho ja Joose ovat superhyviä tyyppejä, jotka vaalivat terveitä elämäntapoja.

Minkä ohjeen antaisitte nuorelle itsellenne, LCMDF-bändin Emma ja Mia?

LCMDF-bändin sisarukset Emma ja Mia kertovat arjestaan ja arkirytmistään.

LCMDF: ”On hyvä olla oman tiensä kulkija”

Kulttimaineeseen jo vuonna 2008 singahtanut LCMDF näyttää muillekin mimmeille tietä musa-alalle ja haaveilee gaalasta, jossa palkittaisiin ”kaikki parhaat muijat”.

Kysymys & vastaus

Hei, ja kiitos kysymyksestäsi!

Hormonikierukan ehkäisytehon kesto riippuu valmisteesta. Markkinoilla on muutamia kierukoita erilaisilla hormonipitoisuuksilla.

Se, kuinka hormonikierukka toimii, on yksilöllistä. Joillakin kierukka aiheuttaa tiputtelu- tai kuukautistyyppistä vuotoa ja joskus se puolestaan lopettaa vuodot kokonaan. Yleensä vuodot kuitenkin loppuvat puoleen vuoteen mennessä. Sinun tapauksessa vuotojen alkaminen voi kertoa, että kierukka ei vapauta enää niin paljon hormonia eli hormonipitoisuus elimistössäsi on matalampi.  Yhdyntä voi toki aiheuttaa jonkin verran vuotoa tai vuotojen taustalla voi olla myös mm. emätintulehdukset.

Koska sinulla on ollut lisääntyvää vuotoa, suosittelisin hakeutumaan ehkäisyneuvolan lääkärille tai yksityisen erikoislääkärille (gynekologille), jossa sinulle voidaan tehdä gynekologinen tutkimus. Gynekologisessa tutkimuksessa lääkäri haastattelee sinua tämän hetkisestä tilanteesta ja sisätutkimuksessa tarkastetaan mm. limakalvojen kuntoa ja kierukan paikkaa. Samalla voidaan pohtia ehkäisyn jatkoa ja mahdollista kierukan vaihtoa.

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hyvä, että uskaltauduit kysymään yökastelusta, joka kuulostaa kiusaavan sinua kovin.

Yökastelu ei yleensä ole merkki sairaudesta vaan virtsarakon toiminnan hallitsemisen tavallista hitaammasta kypsymisestä. Tarkkaa syytä yökasteluun ei tiedetä, mutta joillakin yökastelijoilla yöllisen virtsanerityksen on todettu olevan tavallista runsaampaa. On myös epäilty, että hyvin sikeä uni voi estää heräämisen virtsarakon lähettämiin signaaleihin. Taipumus yökasteluun on periytyvää ja usein ainakin toisella vanhemmista on ollut lapsuudessa yökastelua. Yökastelu on varsin tavallinen vaiva pienillä lapsilla ja harvinaistuu iän karttuessa, kun hermosto ja virtsarakon hallinta kehittyvät. Yökastelua voi kuitenkin esiintyä noin 1 %:lla teini-ikäisistäkin. Vaikka vaiva on sinun iässäsi jo selvästi harvinaisempi, et ole ensimmäinen tai viimeinen teini-ikäinen, joka kärsii yökastelusta.

Yökastelun hoito riippuu lapsen tai nuoren iästä ja vaivan laadusta. Tavallisesti yökastelua hoidetaan ensisijaisesti kasteluhälyttimen ja joskus myös lääkityksen avulla. Nämä olivatkin sinulle jo tuttuja hoitokeinoja. Ummetus voi myös hankaloittaa vaivaa, koska peräsuolessa oleva uloste voi ärsyttää virtsarakkoa. Jos kakka on siis kovalla, ummetuksen hoito on myös tärkeää. Joskus harvemmin yökastelun taustalla voi olla myös virtsaelinten rakenteellinen vika. Tällaiseen rakenteelliseen vikaan voivat viitata esimerkiksi päiväaikainen kastelu, toistuvat virtsatieinfektiot tai kipu virtsatessa. Tällöin voidaan tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia sairaalan poliklinikalla.

Yleensä yökastelun taustalla ei todeta mitään varsinaista sairautta, joten yökastelun pitäisi helpottaa, kun kasvat ja kehityt. Vaivaasi voidaan kuitenkin myös hoitaa, niin että voisit esimerkiksi käydä huolettomammin kavereilla yökylässä. Hoidon arviota varten pitäisi hakeutua lääkärin vastaanotolle. Voisitte varata ajan vanhempasi kanssa yhdessä. Sinun ei tarvitse laisinkaan pelätä asian kertomista lääkärille, me olemme tottuneet joka päiväisessä työssämme hoitamaan ihan kaikenlaisia vaivoja kaiken ikäisillä ihmisillä.

Voit pyrkiä itsekin vaikuttamaan kotikonstein yökasteluun myös siten, että vältät runsasta juomista illalla ja käyt vessassa ennen nukkumaanmenoa. Erityisesti kofeiinipitoisten juomien, kuten coca-colan nauttimista kannattaa välttää etenkin ilta-aikaan. Kofeiini lisää virtsan eritystä ja kofeiinipitoisetjuomat eivät muutenkaan sinun ikäisellesi ole kovin suositeltavia ainakaan runsain määrin nautittuna.

Fressis

Yksinäisyys loppui kertarysäyksellä: ”Syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit”

Ulkopuolisuuden tunne voi johtaa yksinäisyyteen. Lue miten Jenna, 17, pääsi pois suojakuorestaan.