Mieli

Menikö tunteisiin? Tunnista tunteitasi – niillä on tärkeä tehtävä

Synnynnäisellä temperamentilla on paljon vaikutusta siihen, miten tunnet. Onneksi tunnetaitoja voi myös treenata. Nappaa vinkit ja kokeile itse!

Menikö tunteisiin? Tunnista tunteitasi – niillä on tärkeä tehtävä

Voi hitto! Nyt meni tunteisiin! Elämä voi välillä olla suoranaista tunteiden myllerrystä. Erityisesti murrosiässä tunteet voivat vaihdella nopeastikin.

Tunteet syntyvät, kun jokin ärsyke, kuten oma ajatus tai jokin ulkopuolinen tapahtuma, aktivoi tunteita käsitteleviä alueita aivoissa.

Tunteiden kokemisen voimakkuus vaihtelee eri tilanteissa, ja moni asia vaikuttaa tunteisiin.

Temperamentti ja kokemukset vaikuttavat

”Synnynnäiset tuntemisen tavat eli temperamentti vaikuttaa siihen, mitä tunnemme ja miten”, kertoo asiantuntija Katri Peräaho MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä.

Temperamentti ratkaisee suhtautumisemme esimerkiksi jännitykseen – onko jännityksen tunne jotain mitä tavoittelemme vai jotain mitä pelkäämme?

Temperamentin lisäksi aiemmat kokemukset vaikuttavat tunteisiin. Aiempi epäonnistuminen voi vaikuttaa tunteisiin, joita koemme myöhemmin vastaavassa tilanteessa.

Tunne ei ole sama kuin mieliala. Tunteet voivat vaihdella nopeastikin, kun taas mieliala on pidempikestoinen olotila.

Myöskään kehon ja mielen yhteyttä ei kannata unohtaa. Tunteet voivat tuntua koko kehossa. Surullisena voi tuntua siltä, että koko keho lamaantuu, iloisena taas olo voi olla kevyt ja energinen.

Tunnetaidot – avain pärjäämiseen

Nuorena tunnetaidot eivät ole vielä kehittyneet, koska elämänkokemusta ei ole kertynyt samalla tavalla kuin aikuisena. Siksi tunteet voivat tuntua haastavilta, vaikeilta ymmärtää ja hallita sekä erityisen voimakkailta – niin hyvässä kuin pahassa.

Avain omien tunteiden kanssa pärjäämiseen on tunnetaidoissa: miten osaa tunnistaa ja sanoittaa omat tunteet.

”Emme voi estää tunteiden tulemista, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten reagoimme niihin”, Katri Peräaho toteaa.

Tunnetaidot auttavat meitä myös olemaan empaattisempia eli ymmärtämään muiden tunteita.

MIELI ry:n tunnekartta.

Harjoittele tunnetaitoja näin

Haastava tunne ei tunnu kivalta, mutta siitä voi oppia paljon. Esimerkiksi näin:

Kun haastava tunne nousee pintaan, ota aikalisä. Rentouta hartiat ja keskity hengitykseen. Se auttaa saamaan tilaa tunteen ja toiminnan väliin – ettei toimi tunteen vallassa.

Havainnoi omaa kehoasi: millaisia fyysisiä tuntemuksia tunne aiheuttaa? Sykkiikö sydän lujempaa, hengitätkö nopeammin, jännitätkö lihaksia? Mitä viestiä keho sinulle kertoo, mikä tunne on kyseessä?

Kun olet tunnistanut tunteen, pysähdy miettimään, mistä ja miksi tuo tunne syntyi. Tunteen ymmärtäminen auttaa sinua toimimaan jatkossa entistä paremmin vastaavissa tilanteissa.

Video: Näin kuuntelet kehoasi

Fakta

Puhu tunteista ja näytä ne

  • Haastavista tunteista puhuminen vapauttaa negatiivista energiaa, joka muuten kuormittaisi mieltä ja kehoa.
  • Haastavan tunteen vallassa on vaikeaa puhua, joten pysähdy ensin tutkimaan tunnetta itseksesi kaikessa rauhassa. Sen jälkeen puhu tunteesta avoimesti perheen tai kavereiden kanssa.
  • Myönteisistä tunteista puhuminen helpottaa myös kielteisten tunteiden tunnistamista ja sanoittamista.
  • Jos puhuminen tuntuu vaikealta, sen voi aloittaa nimettömissä verkkopalveluissa. Sen jälkeen puhuminen läheiselle aikuiselle voi tuntua helpommalta.
  • Myös kirjeen tai päiväkirjan kirjoittaminen, maalaaminen tai muu luova keino voi auttaa tunteiden purkamisessa.
  • Muista, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Tunteet välittävät meille tärkeitä viestejä siitä, miten voimme ja miten meidän pitäisi toimia.

Tukea ja apua

 

Teksti Maija Koivisto

Katso myös

Mielen vahvistaminen

Mieltä voi treenata, kuten fyysistä kuntoakin. Koska ihmiset ovat kokonaisuuksia, terveelliset elämäntavat ja tasapaino arjen valinnoissa vahvistavat myös mieltä.... Lue lisää

Mitä on mielenterveys?

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tuntee itsensä ja tietää omat rajansa. Hyvinvoiva ihminen pystyy selviytymään elämään kuuluvien normaalien... Lue lisää

Empatia ja itsemyötätunto

Jokainen ihminen on yhtä arvokas, ovat jokaisen ulkoiset puitteet millaiset tahansa. Ihminen on kuitenkin niin sopeutunut siihen, että hänet... Lue lisää

Stressin kanssa pärjääminen

“Elämä, raha, opiskelu, ihmissuhteet, harrastukset, asuminen, tulevaisuus…” Lista on pitkä, kun nuorilta kysytään, mikä heitä stressaa. Stressistä, paineista ja... Lue lisää
Mieli

Minäkö muka rageen?

Kiukku on yhtä luonnollista kuin ilo tai suru. Siksi on ok suuttua, kun siltä tuntuu. Tunteiden kanssa on opittava tulla toimeen.

MieliYleinen

Paniikkikohtaus iski: ”Luulin, että kuolen siihen paikkaan”

Anni Rajalahti, 22, tietää, ettei ole ongelmansa kanssa yksin.

Rytmi

Pidä huolta mielestäsi

Mielen hallinnassa on kyse konkreettisista taidoista, joita voi oppia ja harjoitella. Lue viisi vinkkiä, joita lisäämällä omaan elämääsi voit lisätä myös omaa hyvinvointiasi.

MieliYleinen

Vituttaa – näin käännät sen voimavaraksi

Vituttaa vaan niin paljon! Ei hätää: vitutuksen voi hyvin toivottaa tervetulleeksi kylään, muttei asettumaan taloksi.

Tunteet saavat toimimaan – tunnista ne

Tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa ja saavat ihmiset toimimaan. Nuoruudessa tunteet tuntuvat kehossa ja mielessä erityisen voimakkaasti ja tämä... Lue lisää
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi!

Pahoittelut, jos et ole saanut aiempaan viestiisi vastausta. Toivottavasti tämä viesti tavoittaa sinut. Kerroit, että koet paineita ulkonäöstäsi. Murrosikä alkaa jokaisella hieman eri aikaan, usein 9–13 vuoden paikkeilla. Sen tuloa ei voi nopeuttaa, mutta on hyvä pitää kiinni monipuolisesta ruokailusta ja riittävistä unista, jotta keho saa riittävästi energiaa muutoksiin. Lisää murrosiän etenemisestä voit lukea täältä.

Oman murrosiän etenemistahti voi aiheuttaa ahdistusta ja vertailua muihin. Usein arvostelemme itseämme kaikista eniten. Myös kiusaaminen jättää herkästi jälkensä ja saa monesti näkemään vikoja itsessä, joita ei tosiasiassa edes ole. Kuten kerroit, kaverit, joita ihailet eivät itse näe itsessään sitä samaa hyvää, jota sinä näet. Tämä toimii myös toisinpäin, eli kaikki se hyvä, jota sinussa on, jää herkästi itseltäsi huomaamatta. Tosiasia kuitenkin on, että sinussakin on sellaista, jota joku muu kadehtii juuri parhaillaan.

Olet ollut todella rohkea, kun olet kertonut ihastumisesta! Todella ikävää, että tilanne päätyi kertomallasi tavalla, se on varmasti tuntunut pahalta. Hienoa, että olet pikkuhiljaa päässyt asian ylitse. Muistathan, että se, että et ole saanut ihastuksellesi vastakaikua ei johdu sinusta. Emme voi valita kehen ihastumme ja kehen emme, eli vaikka olisit ihan toisenlainen, voi olla, että siltikään vastakaikua ei tulisi. Älä anna siis tämänkään vaikuttaa itsetuntoosi.

Nuoruus vie valtavasti voimia, sillä silloin myös aivojen kehityksessä tapahtuu paljon ja mieli voi olla aika myllerryksessä. Silloin on tärkeä miettiä, mitkä ovat ne asiat, jotka tuovat iloa arkeen. Usein se on joku järjestetty harrastus, mutta voi olla myös jotain itsenäisesti tehtävää, kuten piirtäminen, lenkkeily tai vaikka leipominen. Voisitteko isäsi kanssa jutella esim. koulun opettajan kanssa ja pohtia olisiko omalla paikkakunnalla harrastuksia, joita voisit kokeilla? Harrastuksissa uuden oppiminen lisää myös hyvää itsetuntoa, joten se voisi olla yksi tapa opetella näkemään itsessäsi olevia hyviä juttuja.

Kuten kirjoitit viestissäsi, usein omasta olosta kertominen helpottaa. Jos siis tuntuu siltä, että kaipaisit vielä lisää tukea omiin pohdintoihin, niin voit kirjoittaa uudelleen. Voisit myös kokeilla jutella näistä asioista nuorten chatissa – nimeä ei tarvitse kertoa ja voit aloittaa laittamalla saman viestin, jonka kirjoitit tänne. Chattiin pääset täältä. Joskus pieni apu ulkopuolelta auttaa näkemään itsessä olevat hyvät puolet. Älä anna asioiden paisua liian isoiksi päässäsi, vaan tartu niihin rohkeasti nyt. Näin voit käyttää energiasi kivoihin asioihin murehtimisen sijaan.

Rohkeutta ja mukavia asioita syksyysi!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei!

Kerroit, että uimaan meno ahdistaa nykyään, vaikka ennen pidit siitä. Osaatko sanoa, mikä on muuttunut? Onko uimassa tapahtunut jotain, joka on muuttanut asian kivasta ahdistavaksi? Koulu-uinnit ahdistavat monia erityisesti murrosiän aikaan, joten vastaan kysymykseesi siitä vinkkelistä.

Murrosiässä omassa kehossa tapahtuu paljon muutoksia. Muutokset ovat yksilöllisiä ja voi olla, että luokkakaverit ovat murrosiässä eri vaiheessa, jolloin oma kroppa voi tuntua erilaiselta verrattuna muihin. Tällöin on tosi luonnollista, että esim. uimaan meneminen ahdistaa. Voi myös olla, että muilla on murrosikä jo pidemmällä kuin itsellä. Oman kropan vertailu muihin on tosi yleistä, mutta aika turhaa, sillä oman kehon muutoksiin ei voi juuri vaikuttaa. Siihen mihin voi vaikuttaa, on oma suhtautuminen. Jos itse häpeilee omaa kroppaa, se näkyy herkästi myös ulospäin ja silloin siihen kiinnittävät muutkin herkemmin huomiota. Sinun kroppasi on ainutlaatuinen ja hyvä juuri sellaisena kuin se on. Osaisitko nähdä kehosi sen kautta, mitä kaikkea kivaa se sinulle mahdollistaa?

On tosi tärkeää, että saat ahdistuksen tunteeseen apua, jotta voisit taas nauttia uimisesta kuten ennen. Mitä pidempään ahdistus kasvaa sisällä, sitä vaikeammaksi uimaan meneminen saattaa muuttua. Olisi siis tosi tärkeää, että uskaltautuisit juttelemaan asiasta aikuisen kanssa. Voisitko aloittaa hakemalla rohkaisua nimettömänä nuorten chatista? Siellä voit jutella aikuisen kanssa ilman, että sinun tarvitsee kertoa, kuka olet. Voisit saada sieltä vielä paremmin juuri sinun tilanteeseesi sopivia vinkkejä, jos tämä viesti ei auta riittävästi, tai kyse on muusta, kuin murrosiän kehomuutoksista. Hävetä ei kannata, sillä jokainen aikuinen on käynyt läpi lapsuudessaan hyvin samoja asioita, kuin mitä sinä nyt. Kokeile jo vaikka tänään MLL chattia. On tärkeää, että elämässä on asioita, joista nauttii. Hae siis rohkeasti apua, jotta voit taas nauttia uimisesta. Sinä ansaitset voida hyvin.

Tsemppiä syksyyn!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Onpa hienoa, että olet löytänyt itsellesi sellaisen tyypin, jonka kanssa juttelu tuntuu hyvältä. Ulkoapäin ei voi määritellä minkälainen on hyvä ystävyys-/tai kaverisuhde, tärkeintä on, että se tuntuu itsestä hyvältä. Myös kaverien määrä on hyvin yksilöllistä – joku kaipaa ympärilleen useita ihmisiä, toiselle riittää vähempi. Molemmat ovat ihan yhtä oikeita tapoja. Joskus kirjoittamalla kommunikointi voi tuntua helpommalta kuin kasvokkain tapaaminen ja kaveruutenne kuulostaa tuntuvan hyvältä juuri sinulle, joten ei syytä huoleen. Verkossa jutellessa on hyvä muistaa, että jos joskus tapaatte kasvokkain, niin mielikuva toisesta voi olla erilainen kuin miksi sen on verkossa muodostanut. Verkossa on myös mahdollista teeskennellä olevansa jotain muuta, kuin mitä on. Mutta samaan hengenvetoon voi todeta, että verkossa on myös mahdollista synnyttää syviä, pitkiä ystävyyssuhteita, eli aina ei kannata pelätä pahinta. Nauti siis kaveruudestanne ja mukavaa syksyn jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Ihastuminen on ihana asia, ja hienoa, että olette tilanteessa, jossa molemmat tykkäätte toisistanne! On täysin normaalia, ettei aina tiedä, mitä omalle ihastuksen kohteelleen sanoisi. Jutteleminen saattaa jännittää ja puheenaiheiden keksiminen olla vaikeaa. Joskus jo pelkkä iloinen moikkaaminen ja kuulumisten kysyminen saattaa olla tarpeeksi ”murtamaan jään” keskustelussa.

Ihastukselleen voi puhua ihan tavallisista asioista, joista puhuu muidenkin kavereiden kanssa ja sitä kautta oppia tuntemaan toista paremmin. Toiseen tutustumisessa ei ole olemassa yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa. Jos keskustelu kasvotusten tuntuu aluksi vaikealta, voit kokeilla laittaa hänelle myös viestiä. Jos tiedät hänet sosiaalisen median kautta, voit saada aikaan jutustelua reagoimalla tai kommentoimalla hänen somepostauksiinsa.

Sinun ei tarvitse kokea painetta ihastuksesi kanssa juttelemisesta, jos se tuntuu liian vaikealta. Joskus juttelu voi olla myös vain oikeasta hetkestä kiinni ja puheenaiheet tulla mieleen siinä hetkessä. Toisille myös esimerkiksi isommassa/pienemmässä kaveriporukassa juttelu voi olla aluksi luontevampaa kuin keskustelu kahden kesken.

Kerroit, että tiedät hänen myös pitävän sinusta. Hyvä keskustelunavaus voi olla myös pieni kehu tai muu ajatus, joka osoittaa sinun huomanneen ihastuksesi kohteen. Kehuista ja myös sen kuulemisesta, mistä toinen pitää sinussa, tulee aina hyvä mieli. Tärkeää on muistaa kohdella toista arvostaen ja kunnioittavasti.

Voit lukea aiheesta lisää Väestöliiton sivuilta

Tsemppiä ja rohkeutta sinulle!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos viestistäsi!

Olit huolissasi siitä, ettet kykene itkemään. Oletko kyennyt ennen? Onko tilanteessa tapahtunut muutos? Jokainen ilmaisee tunteitaan eri tavoin, eikä itkeminen ole mikään ainoa oikea tapa. Mutta jos itkeminen on aiemmin ollut tuttu tapa purkaa tunteita ja nyt itkua ei enää tule, on asiasta hyvä jutella. Masennus on yleinen sairaus, joka näkyy mm. mielialassa ja toimintakyvyssä. Lievää masennusta sairastavalla arki usein sujuu, vaikka se vaatiikin enemmän ponnistelua. Masennus ei ole myöskään aina pelkkää synkkyyttä, vaan myös sosiaalinen, iloinen ja reipas ihminen voi olla masentunut. Masennuksen keskeinen oire on kuitenkin mielialan ja mielihyvän kokemisen lasku, joka jatkuu pidempään. Voit lukea lisää masennuksesta täältä.

Se, onko kyse masennuksesta, vai jostain muusta, ei ole ehkä tärkeintä, vaan se, miten tilanne vaikuttaa sinun oloosi. Omasta olosta ja huolista kannattaa jutella hyvin matalalla kynnyksellä esim. kouluterveydenhoitajan kanssa, jos kotona juttelu ei tunnu hyvältä. Yksin ei kannata pyöritellä, silloin asiat usein paisuvat. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, käy juttelemassa nimettömänä aikuisen kanssa esim. Sekasin-chatissa. Joskus myös muiden nuorten kanssa juttelu voi auttaa. Sekasin-Discordissa voit jutella nimettömänä ja peilata ajatuksiasi muiden kanssa.

Kerroit myös, että stressaat ulkonäköäsi. Vanhemmilla on tapana joskus puuttua vähän liikaakin nuorten elämään, etenkin siinä vaiheessa, kun nuoret alkavat aikuistua ja irtaantua. Äitisi kommentit kannattaa sivuuttaa, hänelle voi sanoa, että ne eivät tunnu sinusta mukavilta. Jos mielessä on muita murheita, niin silloin pienemmätkin asiat voivat alkaa tuntua isommilta kuin ovatkaan. Silloin kannattaa koittaa suodattaa ikävää oloa tuovat asiat ja keskittyä sellaisiin asioihin, tai ihmisten seuraan, jotka saavat oloa paremmaksi.

Vapaa-ajan viettämisessä pelien ääressä ei ole mitään vikaa, etenkin jos koet pelien tarjoavan onnistumisen tunteita. Kunhan pelien ohella jää energiaa muuhun, kuten koulunkäyntiin ja ihmissuhteiden ylläpitoon, ja arkeen kuuluu myös jonkin verran liikuntaa, ei asiasta tarvitse huolestua. Pelaaminen on ihan yhtä hyvä harrastus, kuin mikä tahansa muukin. On tärkeää, että elämässä on hyvää mieltä tuovia asioita, joten jos pelaaminen on sinulle sellainen, on siitä hyvä pitää kiinni. Älä epäröi hakea lisää tukea pohdintoihisi, jos siltä tuntuu, ja jotta voit keskittyä elämässä hyvää tuoviin asioihin!

Tsemppiä syksyyn!

Fressis

Jännittäminen on normaalia!

Elämään kuuluu se, että jännittää vaikkapa esiintymistä tai sitä, mitä muut minusta ajattelevat. Siksi onkin lohdullista tietää, että iän myötä jännitys lievenee luonnostaan ja sitä voi oppia hallitsemaan tai hyödyntämään.