MieliYleinen

Vituttaa – näin käännät sen voimavaraksi

Vituttaa vaan niin paljon! Ei hätää: vitutuksen voi hyvin toivottaa tervetulleeksi kylään, muttei asettumaan taloksi.

Vituttaa – näin käännät sen voimavaraksi

Vituttaa, kun aikuiset rajoittavat tekemisiä ja nalkuttavat. Naamassa on finnejä, mutta olenko silti kaunis ja kelpaanko? Mikä olen seksuaalisesti? Mitä teen isona? Aamulla pitäisi herätä, vaikka testosteroni nukuttaa, ja illalla pitäisi mennä aikaisin nukkumaan, vaikka testosteroni valvottaa.

”Vitutus on se tunne, kun itselle riittää ja haluaa asioiden olevan toisin. Silloin alkaa tapahtua. Se on suuri moottori ja iso aikaansaava voima maailmassa”, sanoo Suomen Mielenterveysseurasta projektikoordinaattori Elina Marjamäki.

Moni lähtee esimerkiksi lenkille päästäkseen ikävistä fiiliksistä eroon, eli huonosta seuraa hyvää. Isot yhteiskunnalliset muutoksetkin alkavat yhden ihmisen tai kokonaisen ihmisryhmän syvästä harmistuksesta, kun noustaan kapinaan vallitsevia rakenteita vastaan.

Tämän takia vituttaa

Se että vituttaa on epämääräinen möykky ja itse asiassa monen tunteen yhdistelmä. Siitä pääsee paremmin yli, kun oivaltaa, mitä ajatuksia ja tunteita sen taustalla on.

Ihmisellä voi esimerkiksi olla stressiä, paineita ja turhautumista kouluasioista tai ärtymystä huonosti nukutusta yöstä. Kateus, nöyryytys ja pettymys tuntuvat ikävältä, niin myös suru. Pelko lamaannuttaa koko kehon, mikä vasta tuntuukin kauhealta. Ihan pahinta on raivo, joka sumentaa silmät.

”Kun opettelee huomaamaan näitä eri tunteita vitutuksen takana, elämään alkaa tulla sävyjä”, Marjamäki huomauttaa.

Hyväksy ikävätkin fiilikset

Ihminen voi hyväksyä kaikki tunteet, myös ikävät.

”Mikään tunne ei kestä ikuisesti, joten anna itsellesi lupa tuntea ahdistusta ja vitutusta”, Marjamäki neuvoo.

Vitutuksen voi toivottaa tervetulleeksi kylään, mutta sitä ei kannata pyytää asettumaan taloksi. Liian pitkään jatkuva negatiivinen olo syö voimia ja synnyttää kielteisen kierteen elämään.

Näe asiat eri tavalla

Jatkuvasta vitutuksen tunteesta voi päästä eroon suhtautumalla ympäröivään maailmaan uudella tavalla. Moni saattaa vaikka tulkita toisten ilmeitä ja eleitä väärin, koska ihmisen aivot ovat luonnostaan säädetty negatiivisiksi.

”Opettele väittelemään itsesi kanssa ja kyseenalaista omia ajatuksiasi. Puhu muiden kanssa. Näin opit näkemään asioiden monia puolia”, Marjamäki ehdottaa.

Kun päätät liittyä kavereiden seuraan, ja juuri sillä hetkellä joku vilkaisee ikkunasta ulos, hän tuskin haluaa välittää sinulle ”et ole tervetullut” -viestiä – sattuupahan vaan katsomaan ikkunasta ulos.

 

Teksti Susanna Cygnel

Vaikea herätä? Helpota kouluaamuja oikealla rytmillä

Unirytmin muutokseen on hyvä varautua jo ennen koulujen alkua. Katso vinkit siihen miten teet sopeutumisesta aamuherätyksiin helpompaa.

Yksinäisyys loppui kertarysäyksellä: ”Syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit”

Ulkopuolisuuden tunne voi johtaa yksinäisyyteen. Lue miten Jenna, 17, pääsi pois suojakuorestaan.

10 vinkkiä vanhemman kanssa neuvotteluun

Katso vinkit siihen miten neuvottelet vanhempiesi kanssa ilman riitaa.

Vuosia masennuksesta kärsinyt Heidi: ”Elämä on sittenkin tärkeää”

Perheen ja ystävien tuki, psykiatrinen hoito sekä oman alan löytyminen nostivat Heidi Suokkaan, 19, ylös masennuksen ja pahan olon kierteestä.

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

Autot ovat 18-vuotiaan Jonin tärkein harrastus. Hän kunnostaa moottoripajalla lahjoituksena saatua bemaria kilpa-autoksi.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Joskus stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa myös fyysisiä oireita. Oireena voi esiintyä esimerkiksi vatsakipua, rintapistosta tai ahdistusta rintakehällä, käsien tärinää, hikoilua, sydämen tykytystä tai huimausta ja päänsärkyäkin. Näiden oireiden johtuessa ahdistuksesta ja stressistä tilanteessa ei sinänsä ole mitään vaarallista. Fyysiset oireet johtuvat kehon reaktiosta stressaavaan tilanteeseen eivätkä ole merkki mistään sairaudesta.

Ahdistusta ja stressiä ja niiden aiheuttamia fyysisiä oireita on mahdollista lievittää ja stressin hallintaakin voi opetella. Joskus jo pelkkä puhuminen toiselle henkilölle omista tuntemuksista ja huolenaiheista auttaa. Myös hyvinvoinnin peruspilarit eli riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikunta auttavat hallitsemaan stressiä. Mieluisat harrastukset, luovuus ja hauskanpito sekä läheisten ihmisten kanssa vietetty aika saa ajatuksia pois koulusta ja muista rutiineista. Lisäksi lepohetket ja joutenolokin silloin tällöin ovat todella tärkeitä, koska mieli ja keho tarvitsevat lepotaukoja arjen kiireen keskellä.

Omaa mieltään pystyy myös harjoittamaan, jolloin pystyy paremmin rauhoittumaan ja keskittymään itselleen stressaavassa tilanteessa. Olet ehkä kuullut puhuttavan mindfulnessista eli tietoisuus- ja läsnäolotaidoista. Näitäkin taitoja pitää jokaisen ensin harjoitella kuten mitä tahansa muutakin uutta asiaa. Harjoituksissa keskitytään esimerkiksi omaan hengitykseen tai tuntemuksiin eri kehonosissa ja alkuun se voi tuntua hyvinkin vaikealta. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin!

Etenkin, jos olet usein pahalla päällä ja stressaantunut, sinun kannattaisi ehkä keskustella jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Hän voi olla vaikka vanhempasi tai koulusi terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Voitte yhdessä miettiä, miten olotilaasi voisi helpottaa. Jos rintapistosta esiintyy usein ja toistuvasti tai tilanteissa, joissa et koe olevasi stressaantunut tai ahdistunut, on hyvä käydä myös lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi arvioida, tarvitaanko tutkimuksia muiden syiden kuin stressin poissulkemiseksi.

Lisää tietoa mielen hyvinvoinnista löydät esimerkiksi Nuorten mielenterveystalon sivuilta. Sieltä löytyy esimerkiksi harjoituksia stressin lievittämiseen ja voimavarojen ylläpitämiseen sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista.

 

Fressis