Liike

Ekaa kertaa salille? Näin aloitat kuntosaliharjoittelun

Kuntosaliharjoittelun voi aloittaa 15–16-vuotiaana. Yläikärajaa aloittamiselle ei ole. Monen mielestä parasta on se, että treenin paikan ja ajankohdan voi päättää ihan oman aikataulun mukaan.

Ekaa kertaa salille? Näin aloitat kuntosaliharjoittelun

Oikealla tekniikalla tehty kuntosaliharjoittelu ei nykytutkimusten mukaan vaikuta nuorten pituuskasvuun. Kasvupyrähdyksen aikaan kehon mittasuhteissa tapahtuu kuitenkin suuria muutoksia, jolloin väärin tehdyistä liikkeistä voi seurata virheasentoja, tapaturmia ja rasitusvammoja. Siksi 15–16-vuotta on sopiva alaikäraja kuntosaliharjoittelun aloittamiselle.

Lähde rohkeasti liikkeelle ja muista, että jokainen salilla kävijä on ollut joskus ensikertalainen.

Kysy neuvoa kaikista mietityttävistä asioista kuntosalin henkilökunnalta tai pätevältä ohjaajalta. Älä matki liikkeitä vieressä treenavalta kaverilta tai tee niitä mutu-tuntumalla.

Montako kertaa viikossa kuntosalille?

Kuntosaliharjoittelu kaksi tai kolme kertaa viikossa on jo hyvä treenimäärä.

Ensimmäisenä päivänä voit esimerkiksi keskittyä alavartaloa ja toisena päivänä ylävartaloa kehittäviin liikkeisiin.

Kolmantena päivänä voit tehdä koko vartaloa rasittavan kiertoharjoittelun eli harjoittaa sekä lihas- että kestävyyskuntoa. Kiertoharjoittelussa eri lihasryhmiä harjoittavat liikkeet tehdään yhteen putkeen ja minuutin tauko pidetään vasta kierroksen lopussa. Toista sitten kierros uudelleen – mikä ihana hiki!

Tärkeintä on harjoittaa viikon aikana koko kehoa monipuolisesti eikä valita kuntosalilla vain muutamia suosikkiliikkeitä tai -lihasryhmiä, jolloin kehon lihastasapaino kärsii.

Vartin alkulämmittely valmistaa lihakset treeniin

 Ennen varsinaista treeniä valmista keho ja lihakset tulevaa harjoittelua varten. Tärkeintä on saada lämpimäksi ne lihakset, joita aiot lihaskuntoharjoittelussa treenata.

Kuntopyörän, crosstrainerin tai soutulaitteen kyydissä voit rauhassa seurailla kuntosalin miljöötä, jos ekat treenikerrat jännittävät. Myös keppijumppa ja hyppynaru ovat erinomaisia tapoja saada kroppa treenivireeseen!

Vaivaiset 15 minuuttia lämmittelyä ja liikkuvuusharjoittelua estävät monelta ongelmalta ja vaikuttavat positiivisesti tuloksiin.

Älä sorru liian isoihin painoihin

Aloita lihaskuntoharjoittelu kevyillä painoilla tai kehonpainoharjoittelulla, jossa vastuksena toimii oman kehon paino. Aluksi kannattaa lähteä liikkeelle esimerkiksi 12–20 toiston sarjoilla ja tehdä jokaista liikettä 2–3 sarjaa. Pidä sarjojen välillä noin minuutin tauot!

Lihaskuntoharjoittelussa ei voi liiaksi korostaa hyvää keskivartalon hallintaa, oikeaa suoritustekniikkaa ja turvallisuutta.

Typerintä mitä kuntosalilla voi tehdä, on aloittaa treenaaminen mahtipontisesti liian suurilla painoilla! Loukkaantumisien ja väärien liikeratojen riski kasvaa, eikä treeni yleensä mene niille lihaksille, joille kuormitus halutaan kohdistaa. Ylilyöntejä tulee helposti muun muassa kyykyissä, maastavedossa ja penkkipunnerruksessa.

Muista loppujäähdyttely, palautuminen ja lepo

Päätä harjoittelut 10–15 minuutin loppujäähdyttelyyn esimerkiksi kuntopyörällä. Se käynnistää kehon palautumisen ja edistää elimistöön harjoituksen aikana syntyneiden kuona-aineiden poistumista lihaksista.

Pitkät venyttelyt on parasta tehdä omana harjoituksena muutama tunti kuntosaliharjoittelun jälkeen. Jos vaarana on, että venyttelyt unohtuvat kokonaan, tee ne heti loppujäähdyttelyjen päätteeksi lyhyemmin, noin 20 sekuntia per lihasryhmä.

Muista myös, ettei ahkerakaan harjoittelu vie sinua yksistään eteenpäin. Pidä huolta myös monipuolisesta ravinnosta ja riittävästä levosta!

 

Täältä löydät hyvän perustreeniohjelman.

 

Jutun asiantuntija: Kauniaisten liikuntasuunnittelija Helena Pirvola-Nykänen

Kuva: iStock

Miklu Bäck: ”Annan kaikkeni tubettamiselle”

Tubettaja Miklu Bäck haluaa kehittyä aina vaan paremmaksi. Hän herää aamuisin iloisena, koska pitää huolta hyvinvoinnistaan muun muassa nukkumalla riittävästi.

Hallitse stressiä

Stressi kuuluu kaikkien elämään, mutta liiallisena se voi olla haitallista ja siksi stressiä kannattaa hallita. Tässä viisi vinkkiä stressinhallintaan.

Irrota ruudusta

Ruutujen ääreen uppoutuu helposti. Tässä muutama vinkki siihen, miten voit välillä valita toisin ja irrottautua ruudusta.

Kysymys & vastaus

Emilia

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Lenkkeily on oiva harrastus ja liikuntamuoto. Lenkkeily kasvattaa erityisesti kestävyyskuntoasi ja sillä on monia hyviä vaikutuksia niin fyysisen kuin psyykkisen terveytesi kannalta.

Ensinnäkin sydän-, verenkierto- ja hengityselimistösi toimintakyky paranee. Säännöllisesti lenkkeilemällä kuntosi ja hapenottokykysi nousee. Huomaat tämän siitä, että joidenkin viikkojen kuluessa sama rasitustaso hengästyttää sinua vähemmän ja sykkeesi ei kohoa enää niin paljon. Tämä johtuu sydämen iskutilavuuden kasvamisesta: sydän jaksaa pumpata kerralla suuremman määrän hapekasta verta lihaksille.

Liikunta myös tutkitusti parantaa unen laatua, kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä. Jaksatkin paremmin keskittyä ja mielialasi on virkeämpi. Nämä vaikutukset huomaat varmasti pian, koska ulkoilu raittiissa ilmassa usein virkistää jo kertalaakista!

Säännöllinen kestävyysliikunta on pitkällä tähtäimellä myös sijoitus tulevaisuuteen, koska se parantaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa, auttaa painonhallinnassa ja laskee verenpainetta. Näin riski sairastua elintapasairauksiin kuten diabetekseen tai verenpainetautiin myöhemmällä iällä pienenevät. Säännöllisesti liikkumalla pidät itsesi terveenä myös aikuisena!

Olisi tärkeää muistaa aloittaa uusi lenkkeilyharrastus maltilla: pidä vauhti kurissa, syke riittävän matalla ja kasvata kilometrejä rauhallisella tahdilla. Jos et ole aiemmin harrastanut lenkkeilyä, juoksulenkki neljä tai viisi kertaa viikossa on itse asiassa aika paljon. Voisit hyvin varsinkin alkuun korvata jonkin juoksulenkin kävelyllä, kuntopiirillä tai salitreenillä. Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu tukevat juoksuharrastusta! Muista myös, että lepo on todella tärkeä asia kunnon kehittymiselle ja viikossa tulisi olla sen vuoksi myös lepopäiviä. Alkuun suosittelisin, että pitäisit viikossa ainakin 2 kokonaista lepopäivää.

Hyviä lenkkejä ja syksyä sinulle!

Kysymys & vastaus

kyllästynyt

Hienoa kuulla, että olet motivoitunut panostamaan terveellisiin elintapoihin – jotta voi tehdä muutoksia, täytyy ensin olla motivaatiota! Liikkeelle kannattaisi lähteä kartoittamalla nykytilannettasi: Millaiset elintapasi ovat tällä hetkellä? Minkä suhteen kannattasi tehdä muutoksia? Minkälaisiin muutoksiin olet itse valmis? Terveellisiin elintapoihin lukeutuu esimerkiksi terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja lepo, säännöllinen liikunta ja päihteettömyys. Hyvään ja terveelliseen elämään kuuluu kuitenkin myös esimerkiksi se, että nauttii olostaan ja on läheisiä ja tärkeitä ihmissuhteita.

Kaikkea ei tarvitse eikä kannatakaan muuttaa kerralla. Mieluummin kannattaa edetä askel kerrallaan ja tehdä muutoksia siinä tahdissa, että pystyy pitämään niistä kiinni. Näin muutoksista tulee lopulta osa arkea pysyvästi. Jos on hyvin ehdoton ja ankara itselleen, saattaa oma puhti loppua kesken. Tällöin voi kokea heti epäonnistuneensa ja luovuttaa kokonaan.

Jos tuntuu, että kaipaat lisätukea muutoksiin, voisit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle ja voisitte yhdessä käydä läpi tilannettasi. Voit itse jo valmiiksi miettiä, mitkä asiat koet itsellesi tärkeimmäksi muuttaa ja mitä olisit valmis tekemään muutoksien eteen. Kaverin voi myös houkutella mukaan esimerkiksi liikunta- tai ruokavaliohaasteeseen. Voitte esimerkiksi aloittaa yhdessä uuden liikuntaharrastuksen tai sopia, että herkkuhetki rajoittuu yhteen päivään viikossa tai että joka aterialla täytyy syödä kasviksia.

Mukavaa syksyä sinulle!