MieliYleinen

”En enää halua eroon ujoudestani”

Lapsesta lähtien jännittämisestä kärsinyt Minka ­Salmi­rinne, 25, tietää, että ujoudessa on myös hyviä puolia.

”En enää halua eroon ujoudestani”

”Selviytymiskeinoni on hyvä valmistautuminen.”

”Jännitin kovasti jo lapsena. Tilannetta pahensi se, että muutimme usein. Kaverisuhteet jäivät, ja ujona lapsena minun oli vaikea saada uusia ystäviä.

Koulussa ja etenkin teini-iässä ujous ja jännitys vain pahenivat. Kun menin luokan eteen pitämään esitelmää, käteni tärisivät ja sydän pamppaili. Se on ihan tavallista monelle, mutta minun jännitykseni oli paljon syvempää. Sain joskus poikkeusluvan olla pitämättä puhetta tai esitelmää.

Jäin ihan yksin ja hain apua

Uusia ihmisiä kohdatessani minun oli vaikea saada suutani auki. Kun joku huomasi jännitykseni ja sanoi, ettei minun tarvitse jännittää, minulle tuli vielä kamalampi olo.

Kahdeksannella luokalla minulla meni sukset pahasti ristiin parhaan kaverini kanssa. Jäin ihan yksin. En kyennyt syömään kouluruokalassa, kun siellä oli niin yksinäistä. Aikuiset tarjoutuivat istumaan kanssani, mutta se olisi ollut vielä nolompaa kuin yksin istuminen.

Lopulta hain ulkopuolista apua nuorten psykiatriselta poliklinikalta. Sain keskusteluapua, lääkityksen ja neuvon alkaa kirjoittaa päiväkirjaa. Jäsennän asioita itselleni edelleen kirjoittamalla.

Näin löysin uusia ystäviä

Jossain vaiheessa tajusin, että minun on vain pakko mennä ruokalaan istumaan. Oloani helpotti, että jotkut oppilaat tulivat juttelemaan minulle.

Hiljalleen aloin mennä mukaan tilanteisiin, otin riskejä ja viittasin luokassa, mikä olisi ollut aiemmin täysin mahdotonta.

Yhden ystävän kanssa menin isoskoulutukseen, ja vedin lastenleirejä. Kävin myös prometheus-leirin ja apuohjaajakoulutuksen. Vapaaehtoisena apuohjaajana sain ihmisiltä lämpöä ja löysin uusia ystäviä.

Ujous teettää edelleen töitä

Ujous lievittyy usein iän myötä, niin minullakin, mutta sen kanssa saa tehdä jatkuvasti töitä. Nykyään jännitys ilmenee etenkin uusissa ja yllättävissä tilanteissa, kuten työhaastatteluissa. Selviytymiskeinoni on valmistautuminen. Mietin mitä laitan päälle, miten varmistan, että olen paikalla ajoissa, mitä minulta voidaan kysyä ja miten vastaan.

Lähipiirissäni on ujoja ihmisiä, minkä vuoksi kotona on ollut aina luonteva olla. Perheessäni on ymmärretty ujoutta ja osattu kannustaa oikealla tavalla. Olen hyväksynyt sen, että ujous ja jännitys ovat lähtemättömiä piirteitäni. Joskus olisin halunnut niistä eroon, mutta en enää. Niissä ei ole mitään väärää eikä pahaa.

”Meitä ujoja on paljon”

Ujouden myötä olen oppinut tarkkailemaan tilanteita ulkopuolelta ja tekemään tarkkoja havaintoja. Ujous on myös opettanut minua antamaan tilaa muille ja hyväksymään muut sellaisena kuin he ovat. Nykyään osaan myös hassutella ja nauraa itselleni. Sillä mennään, mitä on.

Enkä ole todellakaan ainoa, meitä ujoja on paljon.”

 

Teksti Anu Välilä, kuva Suvi Elo

Katso myös

Kysymys
Mieli
Nimimerkki: Onko ok jos 12v poika seurustelee 14v tytön kanssa?
Ikä: 9-12v
Onko ok, jos 12-vuotias seurustelee 14-vuotiaan kanssa jos ei harrasta seksiä? Hei. Olen siis 12 vuotias Poika, ja olen tosi ihastunut erääseen 14 vuotiaaseen tyttöön, niin onko ok jos 12 vuotias ja 14 vuotias seurustelevat...
Fressis

Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestäsi.

Ihastuminen on ihanaa ja on hienoa, että haluat näin vastuullisesti selvittää etukäteen, mikä on ok ja mikä ei!

Seurustelulle tai seksin harrastamiselle ei ole varsinaisia ikärajoja tilanteissa, joissa molemmat ovat alle 16-vuotiaita. Teidän seurustelunne olisi siis aivan ok! Mikäli seurustelun toinen osapuoli olisi yli 16-vuotias, on hyvä olla tietoinen laissa määritellystä suojaikärajasta. Se tarkoittaa, että yli 16-vuotias ei saa tehdä alle 16-vuotiaan kanssa seksuaalisia tekoja. Lailla on tarkoitus toimia suojana, sillä alle 16-vuotiaiden ei katsota voivan antaa pätevää suostumusta seksuaaliseen tekoon itseään selkeästi vanhemman nuoren tai aikuisen kanssa. Tämä laki ei kuitenkaan estä kehitykseltään ja iältään lähellä toisiaan olevien nuorten välisiä, tasavertaisia suhteita. Esimerkiksi jos toinen olisi 15-vuotias ja toinen 17-vuotias. Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta, joten voit halutessasi lukea suojaikärajasta lisää täältä.

Mikäli päädytte aloittamaan seurustelun, on ensin hyvä jutella siitä mitä seurustelu kummallekin tarkoittaa. Nuoruus etenee jokaisella omaa tahtia ja esimerkiksi valmius läheisyyteen, pussailuun tai seksiin syntyy jokaisella omassa tahdissa. Joku 14-vuotias voi kokea olevansa valmis ja toinen taas ei lähelläkään. Siksi seurustelussa on hyvä aina yhdessä jutella ja edetä vain niissä asioissa, jotka tuntuvat molemmista hyvältä.

Toivottavasti seurustelu etenee toivomallasi tavalla, mukavaa kevään jatkoa!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
MieliSeksi
Nimimerkki: poika15
Ikä: 16-18v
Pohdintaa seksuaalisesta suuntautumisesta En ole ihan varma seksuaalisesta suuntautumisestani mutta tiedän että tykkään pojista jollain tavalla. On ollut hämmentävää, että tykkäänkö pojista ja tytöista vain seksuaalisesti vai...
Fressis

Moikka ja kiitos tärkeästä pohdinnastasi!

Moni pohtii omaa seksuaalista suuntautumistaan jossain vaiheessa elämää. Etenkin nuoruudessa, kun ihastumisia tapahtuu ensimmäisiä kertoja, voivat omat pohdinnat kuitenkin hämmentää. Kertomassasi ei kuitenkaan ole mitään outoa, päinvastoin! Nuorena on nimittäin hyvin luonnollista, että oma suuntautuminen on hakusessa ja ihastusta voi kokea eri ihmisiä kohtaan sukupuolesta riippumatta, ilman että se kertoisi sen enempää omasta suuntautumisesta.

Oma kokemus voi myös vaihdella elämän eri vaiheissa. Seksuaalisen suuntautumisen määritelmään liitetään usein romanttinen tai seksuaalinen kiinnostus toista ihmistä kohtaan. Kokemus on kuitenkin hyvin henkilökohtainen, joten ulkopuolelta ei voi määritellä toisen kokemusta. Ihastusta voi kokea myös eri sukupuolia kohtaan yhtä aikaa. Lisää määritelmistä voit lukea täältä.

Erilaisten tunteiden herääminen voi saada monenlaisia pohdintoja liikkeelle, mutta oletko miettinyt, mitä tieto siitä, mikä seksuaalinen suuntautumisesi on, merkitsee sinulle? Tarvitseeko suuntautumistaan osata täysin määritellä? Vai voisitko ehkä ajatella, että tärkeämpää on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, ja että ihastut sukupuolen sijaan toiseen ihmiseen? Voit myös pohtia mihin asioihin ihastuit kertomassasi pojassa – liittyivätkö ne sukupuoleen vai ovatko ne ominaisuuksia, joihin olisit ihastunut sukupuolesta riippumatta?

Toivottavasti nämä pohdinnat saavat sinut oivaltamaan jotain itsestäsi. Mikäli kuitenkin kaipaat lisää tukea omiin pohdintoihisi ja itsesi määrittelyyn, voit ottaa vielä yhteyttä Sinuiksi-palveluun, jossa voit jutella seksuaalisuuden moninaisuuteen erikoistuneiden asiantuntijoiden kanssa. Sivuilla on myös kysymyspalsta, jossa moni nuori pohtii aivan samanlaisia kysymyksiä. Ehkä saat sieltä vielä lisää tukea ajatuksillesi.

Mukavaa kevään jatkoa sinulle!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Mieli
Nimimerkki: Joulupukin pöksyt
Ikä: 9-12v
Kiusaamistilanne Mua on alkanut ahdistaa mennä koulukyytiin, koska siellä on yks 6lk tyttö joka on piinannut mua ja mun kaveria syksystä asti. Enää se ei...
Fressis

Heippa Joulupukin pöksyt,

Kiitos tosi hyvästä kysymyksestä. Tosi ikävä kuulla, että sinua ja sinun kavereitasi kiusataan koulukyydissä! Sinulla on ehdottomasti oikeus tulla kouluun ilman minkäänlaista häirintää matkalla.

Tärkeintä tässä tilanteessa on saada apua joltain sinun lähiaikuiseltasi. Suosittelen siis kertomaan asiasta joko vanhemmillesi tai jollekin koulun aikuiselle. Koululta tällaisia aikuisia voi olla esimerkiksi opettaja, kuraattori, kouluterveydenhoitaja tai koulupsykologi. Aikuisina heidän tulisi osata arvioida, miten tilanteeseen kannattaisi puuttua.

Eri kiusaamistilanteissa ei ole aina itsestäänselvää, miten tilanne tulisi ratkaista. Teidän tilanteessanne olisi hyvä päästä juttelemaan kiusaajan kanssa ja saada selvyyttä siihen, miksi hän toimii tällä tavoin.

Kuten sanoin, tärkeintä on kertoa asiasta aikuiselle, joka voi auttaa sinua. Vanhempien lapsien kiusaamista vastaan voi olla yksin tosi vaikea puolustautua.

Jos et kuitenkaan syystä tai toisesta voi olla yhteydessä aikuisiin voit miettiä seuraavaa. Mikäli kyseessä on vain tuo yksi kutosluokkalainen, voisitko saada apua tilanteeseen joltain kivalta kutosluokkalaiselta? Tai voisitteko mennä isommalla porukalla sanomaan tälle kiusaajalle, että lopettaa ikävän käytöksensä?

Toimit oikein, kun laitoit viestiä tänne. Jatka ihmeessä kertomalla myös jollekin tuntemallesi aikuiselle! Toivottavasti tilanteesi ratkeaa hyvin!

Oliko vastauksesta hyötyä?