MieliYleinen

”En enää halua eroon ujoudestani”

Lapsesta lähtien jännittämisestä kärsinyt Minka ­Salmi­rinne, 25, tietää, että ujoudessa on myös hyviä puolia.

”En enää halua eroon ujoudestani”

”Selviytymiskeinoni on hyvä valmistautuminen.”

”Jännitin kovasti jo lapsena. Tilannetta pahensi se, että muutimme usein. Kaverisuhteet jäivät, ja ujona lapsena minun oli vaikea saada uusia ystäviä.

Koulussa ja etenkin teini-iässä ujous ja jännitys vain pahenivat. Kun menin luokan eteen pitämään esitelmää, käteni tärisivät ja sydän pamppaili. Se on ihan tavallista monelle, mutta minun jännitykseni oli paljon syvempää. Sain joskus poikkeusluvan olla pitämättä puhetta tai esitelmää.

Jäin ihan yksin ja hain apua

Uusia ihmisiä kohdatessani minun oli vaikea saada suutani auki. Kun joku huomasi jännitykseni ja sanoi, ettei minun tarvitse jännittää, minulle tuli vielä kamalampi olo.

Kahdeksannella luokalla minulla meni sukset pahasti ristiin parhaan kaverini kanssa. Jäin ihan yksin. En kyennyt syömään kouluruokalassa, kun siellä oli niin yksinäistä. Aikuiset tarjoutuivat istumaan kanssani, mutta se olisi ollut vielä nolompaa kuin yksin istuminen.

Lopulta hain ulkopuolista apua nuorten psykiatriselta poliklinikalta. Sain keskusteluapua, lääkityksen ja neuvon alkaa kirjoittaa päiväkirjaa. Jäsennän asioita itselleni edelleen kirjoittamalla.

Näin löysin uusia ystäviä

Jossain vaiheessa tajusin, että minun on vain pakko mennä ruokalaan istumaan. Oloani helpotti, että jotkut oppilaat tulivat juttelemaan minulle.

Hiljalleen aloin mennä mukaan tilanteisiin, otin riskejä ja viittasin luokassa, mikä olisi ollut aiemmin täysin mahdotonta.

Yhden ystävän kanssa menin isoskoulutukseen, ja vedin lastenleirejä. Kävin myös prometheus-leirin ja apuohjaajakoulutuksen. Vapaaehtoisena apuohjaajana sain ihmisiltä lämpöä ja löysin uusia ystäviä.

Ujous teettää edelleen töitä

Ujous lievittyy usein iän myötä, niin minullakin, mutta sen kanssa saa tehdä jatkuvasti töitä. Nykyään jännitys ilmenee etenkin uusissa ja yllättävissä tilanteissa, kuten työhaastatteluissa. Selviytymiskeinoni on valmistautuminen. Mietin mitä laitan päälle, miten varmistan, että olen paikalla ajoissa, mitä minulta voidaan kysyä ja miten vastaan.

Lähipiirissäni on ujoja ihmisiä, minkä vuoksi kotona on ollut aina luonteva olla. Perheessäni on ymmärretty ujoutta ja osattu kannustaa oikealla tavalla. Olen hyväksynyt sen, että ujous ja jännitys ovat lähtemättömiä piirteitäni. Joskus olisin halunnut niistä eroon, mutta en enää. Niissä ei ole mitään väärää eikä pahaa.

”Meitä ujoja on paljon”

Ujouden myötä olen oppinut tarkkailemaan tilanteita ulkopuolelta ja tekemään tarkkoja havaintoja. Ujous on myös opettanut minua antamaan tilaa muille ja hyväksymään muut sellaisena kuin he ovat. Nykyään osaan myös hassutella ja nauraa itselleni. Sillä mennään, mitä on.

Enkä ole todellakaan ainoa, meitä ujoja on paljon.”

 

Teksti Anu Välilä, kuva Suvi Elo

Katso myös

Kysymys
Mieli
Nimimerkki: Joku
Ikä: 13-15v
Miten voi lähestyä ihastusta? Moro, oon ihastunut yhteen luokan tyttöön. En tiedä onko hän ihastunut minuun mutta tuskinpa. Hän kyllä aina välillä on vilkuillut minua päin mutta kun...
Fressis

Heippa Joku,

Kiva kuulla ihastumisestasi! Ihastuminen on mukava ja elämää rikastuttava tunne! Toki se tuo toisinaan mukanaan myös surua ja epävarmuutta, mutta se kuuluu asiaan.

Ihastuneena usein tulkitsemme ihastuksen kohteen toimintaa erityisten linssien läpi. Meidän on vaikea olla neutraaleja tulkinnoissamme, sillä tunteemme tekee ajattelusta vaikeaa. Tätä käy myös aikuisille ja on täysin normaalia!

On siis hyvin vaikea  sanoa ulkoapäin, minkälaisia tunteita ihastuksen kohteellasi on. Ikävä kyllä joudumme selvittämään hänen tunteensa muilla tavoin.

Aina ihastuksen kohdetta ei tarvitse lähestyä suoraan kertomalla omista tunteista, vaan ehkä voisitte viettää aikaa yhdessä esimerkiksi yhteisten kavereiden kautta? Tai mikäli teillä on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, voisit aloittaa hänen kanssaan keskustelun sellaisesta.

Oleellista olisi, että pääsisit jonkun tekemisen verukkeella viettämään hänen kanssaan aikaa tai juttelemaan hänelle. Se voi helpottaa sinua joko tulkitsemaan hänen tunteitaan paremmin tai kertomaan omista tunteistasi enemmän.

Naamakkain lähestyminen tällaisissa merkeissä on tosi hyvää harjoitusta, ja uskon tyttöjen arvostavan sellaista rohkeutta. Jos se tuntuu kuitenkin liian vaikealta, voit yrittää virittää hänen kanssaan keskustelua pikaviestinpalvelujen kautta. Numeron tai nimimerkin selvittäminen toki vaatii hieman vaivannäköä.

Joskus on mahdollista selvittää ihastuksen tunteita jonkun kaverin avulla. Mikäli teillä on yhteisiä ystäviä, voisitko ehkä pyytää ystävääsi selvittämään vaivihkaa ihastuksesi ihastuksista tai tunteista sinua kohtaan? Tämän idean haittapuolena voi olla paljastumisen riski, mikä on hyvä ottaa huomioon.

Yksi vaihtoehto on myös odottaa. Ihastuksen tunteesta voi nauttia myös ilman, että tekee sille mitään. Joskus tunteet kestävät pitkään, toisinaan ne hälvenevät ajan kuluessa. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että mikään pakko sinun ei ole toimia!

Ihastumiseen kuuluu monenlaisia tunteita! Se on hieno asia elämässä. Kannustan sinua kertomaan ihastuksestasi jollekin kaverille tai aikuiselle johon luotat! On mukavampi miettiä ja fiilistellä tunnetta jonkun kanssa!

Tsemppiä tilanteeseesi!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Mieli
Nimimerkki: yks tyttö vaa
Ikä: 13-15v
Millaisia juttuja on turvallista jakaa instagramissa? Millasia juttuja on turvallista jakaa esim. yksityisellä instatilillä mitä seuraa vaan tutut? Entä mitä on turvallista jakaa julkisesti? Riippuuko se mitä voi jakaa siitä,...
Fressis

Moikka ja kiitos tärkeästä kysymyksestä!

On tosi hienoa, että pohdit näitä asioita. Insta on hyvä paikka pitää yhteyttä ihmisiin, tutustua uusiin ja tallentaa paloja omasta elämästä. Mitään yksiselitteistä ohjetta siihen, mitä milläkin tilillä kannattaa jakaa, ei kuitenkaan ole. Yksi hyvä ja yleinen ohje tosin on, että nettiin ei kannata julkaista mitään sellaista, jota ei olisi valmis näyttämään esimerkiksi omille vanhemmille. Omia henkilötietoja, osoitetta, tai muita vastaavia, yksityiskohtaisia tietoja itsestä ei kannata myöskään koskaan jakaa – oli tili sitten yksityinen tai julkinen.

Myös kuvien ja videoiden kohdalla on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään ennen kuin julkaisee. Esimerkiksi kuvia vähissä vaatteissa ei kannata jakaa, sillä niitä voidaan käyttää vääriin tarkoituksiin. Tämä on erityisen tärkeä huomioida alaikäisenä. Julkiselta tililtä on suurempi mahdollisuus, että jaetut asiat lähtevät leviämään eteenpäin. Yksityinen instatili on siis turvallisempi, joten siellä voi jakaa asioita hieman vapaammin. Periaatteessa sekin on kyllä mahdollista hakkeroida, eli ulkopuolisen on mahdollista päästä käsiksi sisältöihisi. Tämä ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä, mutta riski on hyvä tiedostaa.

Aikuisena voi olla joskus helpompi arvioida mitä kannattaa postata ja mitä ei, eli siinä mielessä postaaminen voi olla vähän vapaampaa. Mutta myös aikuisten on tärkeä ymmärtää, että someen kerran jaettuja asioita ei sieltä enää saa pois. Niinpä harkintaa kannattaa käyttää aikuisenakin. Omista tiliasetuksista kannattaa vanhempien kanssa tarkistaa, että tilin suojaukset ovat kunnossa. Samalla voi yhdessä pohtia vielä julkisen ja yksityisen tilien hyviä ja huonoja puolia, ja jutella siitä miten somea kannattaa käyttää. Voit myös lukea turvallisesta somen käytöstä lisää täältä.

Instaan postailu on parhaimmillaan kiva harrastus, joten kunhan pitää turvallisuusasiat muistissa, voi siellä olla suht huoletta. Mukavia some-hetkiä ja kesää sinulle!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Mieli
Nimimerkki: -
Ikä: 9-12v
Miten kertoisin ihastukselle, että oon ihastunut siihen? Miten kertoisin ihastukselle, että oon ihastunut siihen? Olen 11-vuotias tyttö ja mun ihastus on samalla luokalla mun kanssa. Mä haluaisin, mutta en uskalla kertoa...
Fressis

Moikka!

Ihastuminen on ihana, mahan pohjassa kihelmöivä tunne. Se voi kuitenkin aiheuttaa myös epävarmuuden tunteita, jos ihastuksen kohteen tunteista ei tiedä.

Vaikka kertomasi merkit voivat hyvin viestiä jonkinlaisesta kiinnostuksesta, on ainoa keino selvittää asia kysymällä. Se on ymmärrettävästi jännittävää. Omista tunteista voi kertoa monella eri tavalla, esimerkiksi puhelimen kautta, kirjoittamalla lyhyen kirjeen tai kasvokkain. Mitään yhtä oikeaa tapaa ei ole, vaan jokaisen tapa on omanlainen. Jos haluat kertoa tunteistasi kasvokkain, on hyvä ottaa asia puheeksi silloin kun olette kahdestaan ja tilanne on rauhallinen. Jos ihastuksella kuitenkin on koko ajan show päällä, voi olla parempi esimerkiksi lähettää viesti illalla, kun hän on ilman kavereitaan.

Kertomalla tunteistasi, tai kysymällä hänen tunteistaan saat selvyyden tilanteeseen. Parhaassa tapauksessa tunne on molemminpuolinen ja voitte miettiä yhdessä miten edetä, jos niin haluatte. Muista myös, että jokainen kasvaa ja kehittyy eri vaiheissa. Voi siis olla, että vaikka itse olisit jo siinä vaiheessa, että ihastut ja haluaisit ehkä pohtia seurustelua, voi ihastuksesi olla kasvun eri vaiheessa. Voi siis käydä niinkin, että et saa tunteillesi vastakaikua, tai että ihastuksesi ei reagoi kertomaasi toivomallasi tavalla. Mikäli näin käy, muista että kertominen on ollut rohkeaa ja voit olla itsestäsi ylpeä.

Aina asiat eivät pääty toivomalla tavalla, ja lähes jokainen kohtaa elämässään tilanteita, joissa ihastus ei vastaa omiin tunteisiin. Se harmittaa, mutta samalla asian saa päätökseen. Ja kun siltä tuntuu, voi alkaa katsella, josko kohdalle osuisi joku vielä kivempi tyyppi, jonka kanssa tunnekin on molemminpuolinen. Näin nimittäin käy varmasti ennemmin tai myöhemmin.

Rohkeutta ja onnea matkaan, ja kivaa kesää sinulle!

Oliko vastauksesta hyötyä?