MieliYleinen

”En enää halua eroon ujoudestani”

Lapsesta lähtien jännittämisestä kärsinyt Minka ­Salmi­rinne, 25, tietää, että ujoudessa on myös hyviä puolia.

”En enää halua eroon ujoudestani”

”Selviytymiskeinoni on hyvä valmistautuminen.”

”Jännitin kovasti jo lapsena. Tilannetta pahensi se, että muutimme usein. Kaverisuhteet jäivät, ja ujona lapsena minun oli vaikea saada uusia ystäviä.

Koulussa ja etenkin teini-iässä ujous ja jännitys vain pahenivat. Kun menin luokan eteen pitämään esitelmää, käteni tärisivät ja sydän pamppaili. Se on ihan tavallista monelle, mutta minun jännitykseni oli paljon syvempää. Sain joskus poikkeusluvan olla pitämättä puhetta tai esitelmää.

Jäin ihan yksin ja hain apua

Uusia ihmisiä kohdatessani minun oli vaikea saada suutani auki. Kun joku huomasi jännitykseni ja sanoi, ettei minun tarvitse jännittää, minulle tuli vielä kamalampi olo.

Kahdeksannella luokalla minulla meni sukset pahasti ristiin parhaan kaverini kanssa. Jäin ihan yksin. En kyennyt syömään kouluruokalassa, kun siellä oli niin yksinäistä. Aikuiset tarjoutuivat istumaan kanssani, mutta se olisi ollut vielä nolompaa kuin yksin istuminen.

Lopulta hain ulkopuolista apua nuorten psykiatriselta poliklinikalta. Sain keskusteluapua, lääkityksen ja neuvon alkaa kirjoittaa päiväkirjaa. Jäsennän asioita itselleni edelleen kirjoittamalla.

Näin löysin uusia ystäviä

Jossain vaiheessa tajusin, että minun on vain pakko mennä ruokalaan istumaan. Oloani helpotti, että jotkut oppilaat tulivat juttelemaan minulle.

Hiljalleen aloin mennä mukaan tilanteisiin, otin riskejä ja viittasin luokassa, mikä olisi ollut aiemmin täysin mahdotonta.

Yhden ystävän kanssa menin isoskoulutukseen, ja vedin lastenleirejä. Kävin myös prometheus-leirin ja apuohjaajakoulutuksen. Vapaaehtoisena apuohjaajana sain ihmisiltä lämpöä ja löysin uusia ystäviä.

Ujous teettää edelleen töitä

Ujous lievittyy usein iän myötä, niin minullakin, mutta sen kanssa saa tehdä jatkuvasti töitä. Nykyään jännitys ilmenee etenkin uusissa ja yllättävissä tilanteissa, kuten työhaastatteluissa. Selviytymiskeinoni on valmistautuminen. Mietin mitä laitan päälle, miten varmistan, että olen paikalla ajoissa, mitä minulta voidaan kysyä ja miten vastaan.

Lähipiirissäni on ujoja ihmisiä, minkä vuoksi kotona on ollut aina luonteva olla. Perheessäni on ymmärretty ujoutta ja osattu kannustaa oikealla tavalla. Olen hyväksynyt sen, että ujous ja jännitys ovat lähtemättömiä piirteitäni. Joskus olisin halunnut niistä eroon, mutta en enää. Niissä ei ole mitään väärää eikä pahaa.

”Meitä ujoja on paljon”

Ujouden myötä olen oppinut tarkkailemaan tilanteita ulkopuolelta ja tekemään tarkkoja havaintoja. Ujous on myös opettanut minua antamaan tilaa muille ja hyväksymään muut sellaisena kuin he ovat. Nykyään osaan myös hassutella ja nauraa itselleni. Sillä mennään, mitä on.

Enkä ole todellakaan ainoa, meitä ujoja on paljon.”

 

Teksti Anu Välilä, kuva Suvi Elo

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kurjaa kuulla, että kaverisi voi huonosti. Kaverisi on onnekas siinä mielessä, että hänellä on ainakin yksi ystävä, joka välittää. Kuten suomalainen sananlasku kuuluu, hädässä ystävä tunnetaan.

Silloin kun ihminen kärsii masennuksen oireista, hän vetäytyy helposti omiin oloihinsa. Hän ei välttämättä jaksa tehdä niitä asioita, joita aiemmin piti mielekkäinä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yhteydenpito kavereihin ja osallistuminen harrastuksiin. Hänen voi olla myös vaikea aloittaa tehtävien tekemistä. Myös arkisista asioista huolehtiminen voi olla hänelle työlästä. Hän voi olla alakuloinen ja ärtynyt. Hän voi jopa viestittää muille, että pysykää pois tieltä häiritsemästä. Hän saattaa ajatella, että on muiden mielestä huono, arvoton, ruma ja tylsä. Sen vuoksi masentunut ihminen tarvitsee ammattiavun lisäksi ympärilleen perheenjäseniä ja kavereita, jotka jaksavat seistä hänen rinnallaan myös huonoina päivinä.

Kaverina sinusta voi olla todella suuri apu ystävällesi. Toisen tukena olemisen ei tarvitse olla mitään erityisen ihmeellistä. Auttaa voi monella tapaa, eikä siihen ole olemassa yhtä ja tiettyä tapaa. Toiset ovat hyviä kuuntelijoita, toiset kokevat helpommaksi tehdä jotain konkreettista kaverin puolesta. Voit esimerkiksi kertoa kaverillesi, että olet huomannut, että hän voi huonosti. Voit kertoa, että välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Tällaisen asian sanominen ei voi mennä kovin pieleen. Voit kysellä häneltä aika ajoin, mitä kuuluu, kaipaisiko hän seuraa ja haluaisiko hän ehkä jutella tai tehdä jotain yhdessä. Voit itse ehdottaa hänelle jotain kivaa ja rentouttavaa tekemistä, josta hänelle voisi tulla vähän pirteämpi mieli. Sellaisia kokemuksia hän tarvitsee! Voit viedä hänet esimerkiksi kivaan kahvilaan tai kävelylle, ehdottaa leffaan menoa tai keksiä jonkun kivan pienen yllätyksen, josta arvelet hänen pitävän. Voit auttaa häntä läksyjen teossa tai tehdä palveluksen jossain ihan arkisessa asiassa. Voit myös piristää häntä sanomalla hänestä jotain positiivista. Voit kertoa, että hän on sinulle tärkeä ystävä juuri sellaisenaan kun hän on.

Sinun ei tarvitse etkä voi olla kuraattori, psykologi tai lääkäri. Voit olla kuitenkin ystävä, joka seisoo rinnalla, kuuntelee ja ihan pienilläkin arjen jutuilla viestittää, että välität.

Tsemppiä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.

Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.

LCMDF: Itsensä löytäneet

LCMDF on aina toteuttanut itseään DIY-hengessä. ”Me ei tultu tänne miellyttään ketään. Me toimitaan ite tän projektin pomoina. Me päätetään”, Emma sanoo.

Oletko koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi?

Vapaaehtoistoiminnassa pääset itse auttamaan, oppimaan ja tekemään sinulle tärkeitä asioita. Toiminnan kautta pystyt laajentamaan omia verkostojasi ja saat mahdollisuuden vaikuttaa. Vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi järjestöissä, mutta voit toimia myös itsenäisesti ja oikeastaan missä vain! Oletko siis koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi? Tiesitkö, että vapaaehtoistoimintaa on kaikki sellainen toiminta, jota teet ilman rahallista korvausta, jonkun […]