ravitsemus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Mahtavaa, että olet löytänyt itsellesi mielekkään liikuntaharrastuksen. Ja hienoa kuulla, että kuntosalilla käymisen myötä olet saanut kehitettyä lihasvoimaasi, sillä lihasvoiman kehittymisellä on paljon positiivisia vaikutuksia terveyden kannalta.

Lihasvoimaharjoittelun lisäksi liikunnan olisi hyvä sisältää myös kestävyyskuntoa sekä liikkuvuutta kehittävää harjoittelua. Voisitkin kokeilla alkuun lisätä harjoitteluusi kuntosalin lisäksi muutaman kerran viikossa esimerkiksi pyöräilyä tai kävelyä. Liikkuvuutta tukevaa harjoittelua voit tehdä esimerkiksi kuntosaliharjoittelun yhteydessä vaikkapa alkulämmittelynä. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta, on hyväksi terveydelle.

Liikunnan ohella myös terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kulmakivi. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Toitkin kysymyksessäsi esiin erityisesti proteiinin saannin. Proteiinit toimivat mm. lihaskudoksen rakennuspalikoina. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Liiallinen proteiini muuttuu energiaksi, joka varastoituu usein kehoon rasvakudoksena. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo. On myös hyvä tiedostaa, ettei vaaka useinkaan kerro koko totuutta. Tärkeämpää on tuntea olonsa jaksavaksi ja hyvinvoivaksi.

Sama aihe on mietityttänyt myös nimimerkkiä Angela H.

Tsemppiä syksyyn!

Heippa! Kiitos kysymyksestäsi. Pikaruokaravintoloissa syömisessä pätee vahvasti sama periaate, kun ruokailussa yleensäkin – kaikkea mahtuu ruokavalioon, mutta määrä ratkaisee. Pikaruokaravintoloissa käyminen satunnaisesti on ihan ok, kunhan huolehtii, että muu ruokavalio koostuu terveellisestä perusruosta eikä energiansaanti nouse pilviin.

Pikaruokaravintoloissa tarjoiltavat ruoat, kuten hampurilaiset, ranskalaiset, limsat sekä kaikki mahdollinen uppopaistettu sisältää usein paljon energiaa, kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Pikaruokaravintolan ruoissa ei ole paljoakaan jaksamiselle ja terveydelle tärkeitä ravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä proteiinia. Syömällä yhden hampurilaisaterian saa helposti jopa koko päivän energiamäärän ja lisäksi reilusti kovaa rasvaa ja suolaa.

Omassa ruokailussa hyvä nyrkkisääntö on, että kun 80 % on hyvää ja terveellistä ruokaa, niin 20 % voi jättää esimerkiksi herkuttelulle. Tällä ajatuksella pikaruokaravintoloissa käyminen välillä on ihan ok, jos ruokavaliosi on muutoin tasapainossa ja syöt päivittäin paljon vihanneksia ja kasviksia. Fressis suosittelee kokeilemaan pikaruokapaikoissakin erilaisia vaihtoehtoja; voit esimerkiksi korvata ranskalaiset kasvis- ja porkkana-annoksilla tai vaihtaa limun soodaveteen 😊

Lisää monipuolisesta ravitsemuksesta Fressiksen tietopankissa.

Tänne sivulle on koottu eri pikaruokaravintoloiden ruoka-annosten energiapitoisuuksia sekä rasva- ja suolamääriä.

Moi ja kiitos kysymyksestäsi liittyen nälkään! Nälän hallitsemisen avain on säännöllisessä ateriarytmissä. Kun ruokailut on ajoitettu tasaisesti pitkin päivää ja ruoat sekä välipalat ovat sisällöltään ravitsevia, jaksaa seuraavaan ateriakertaan ilman kurnivaa vatsaa. Nälän loitolla pitävä ruoka sisältää runsaasti kuitua eli täysjyväviljatuotteita ja proteiinia, kasviksia unohtamatta.

Parhaiten nälkää pitävät loitolla sellaiset ateriat, jotka sisältävät proteiinia ja kuitupitoisia hiilihydraatteja eli täysjyväviljaa. Syynä tähän on se, että kuitupitoiset ruoat imeytyvä hitaammin, minkä seurauksena ruoka-aineksen sulatus kestää pidempään. Kuitu- ja proteiinipitoisen ruoan vaikutukset verensokeriin ovat myös maltillisempia verrattuna esimerkiksi paljon sokeria sisältävien ruokien vaikutuksiin. Sokeripitoisten naposteltavien syönnin jälkeen seuraa nopea verensokerin nousu, jota taas seuraa verensokerin nopea lasku ja mahdollinen uuvahdus. Jaksamisen kannalta verensokerin pysyminen tasaisena on parempi vaihtoehto. 🙂

Nälän poissa pitävä välipala voi olla esimerkiksi rasvattomasta luonnonjugurtista tai maitorahkasta sekä marjoista ja täysjyväkaurahiutaleista valmistettu smoothie (lisää ehkä sekaan myös vähän sokeroimatonta mehukeittoa) tai täysjyväleipä, jonka päällä on kasviksia sekä kananmunaa. Nälän poissa pitävä ruoka koostuu esimerkiksi kuitupitoisesta täysjyväpastasta tai -riisistä ja laadukkaista proteiinin lähteistä kuten kalasta, palkokasveista tai kanasta sekä runsaasta vihanneslastista lautasella. Tiivistettynä; runsaasti kuitua sisältävä kasvisvoittoinen ruoka täyttää kivasti vatsan ja kylläisyys kestää hyvin seuraavaan ateriaan asti.

Lisää monipuolisesta ja ravitsevasta ruoasta voi lukea Fressiksen tietopankista.

Lisäksi Syö Hyvää- sivustolta löytyy video ateriarytmistä.

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kohonnutta verenpainetta suositellaan hoidettavaksi tosiaan ensisijaisesti terveellisillä elintavoilla ja ravitsemus on olennainen osa kohonneen verenpaineen hoitoa ja ehkäisyä. Verenpaine vaihtelee luonnostaan mm. vuorokauden mukaan.  Verenpaine voi myös tilapäisesti nousta esimerkiksi fyysisen rasituksen tai stressaavan tilanteen vuoksi. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine on sydämen, aivojen ja munuaisten terveyden kannalta haitallista. Juuri tähän jatkuvasti koholla olevaan verenpaineeseen eli hypertensioon pyritään vaikuttamaan terveellisillä elintavoilla. Verenpaine on normaali silloin kun yläpaine on alle 130 mmHg ja alapaine alle 85 mmHg. Koholla olevasta verenpaineesta puhutaan silloin, kun yläpaine on 140 mmHg tai enemmän ja alapaine 90 mmHg tai enemmän.

Runsas suolan käyttö on yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen. Jättämällä ravitsemuksestaan pois lisätyn suolan, voi vaikuttaa verenpaineeseen sitä alentavasti. Lisäksi kannattaa valita vähäsuolaisia tuotteita. Elintarvikkeiden suolapitoisuuksista voit halutessasi lukea lisää Sydänliiton sivuilta.

Suolan käytön vähentämisen lisäksi kannattaa syödä runsaasti juureksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Myös pehmeän rasvan suosiminen on hyödyllistä verenpaineen kannalta. Kun noudattaa monipuolista ja säännöllistä ateriarytmiä sekä suosii kasviksia, vihanneksia ja täysjyväviljaa, tukee samalla kokonaisvaltaisesti omaa terveyttään. Ravitsemuksen lisäksi monipuolinen ja säännöllinen liikunta, alkoholittomuus ja tupakoimattomuus/ nikotiinittomuus tukevat terveyttä ja pitävät verenpaineen kurissa. Sydänliiton sivuilta voit lukea lisää verenpaineen hoidosta elintavoilla ja Fressiksen tietopankista voit lukea monipuolisesta ja säännöllisestä ravitsemuksesta.

Kysyit myös ravitsemuksesta astman hoidossa. Astmaan ei ole todettu olevan ruokavaliolla vaikutusta. Astman hoidossa sinun on hyvä olla yhteydessä terveydenhuoltoon esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan tai terveyskeskukseen.

Hyvää kevään alkua!