Mieli

Iskikö stressi? Näin tasaat paineet!

Nyt stressaa! Tunnista vaaranmerkit ja ota haltuun toimivat niksit stressin ja paineiden lievittämiseksi.

Iskikö stressi? Näin tasaat paineet!

Ulkonäkö, seurustelusuhteet, perhekuviot tai vaikka menestyminen koulussa tuovat eri ihmisille erilaisia ja erikokoisia paineita. Ne kuuluvat elämään.

Paineita syntyy nimittäin vähän joka paikassa: koulussa, opinnoissa, kaveriporukassa, kotona ja harrastuksissa. Sosiaalinen media on omiaan synnyttämään jättiläismäisiä paineita, jos sen tarjontaan ei muista suhtautua kriittisesti.

Pieni määrä stressiä auttaa suoriutumaan tiukasta paikasta, mutta kun paineet alkavat kasaantua, ne tekevät elämästä raskasta ja ahdistavaa.

Onneksi on olemassa monia yllättävän tehokkaita ja helppoja keinoja välttää ja lievittää paineita.

Vältä turhat paineet näin

Suhtaudu kriittisesti siihen, mitä sinulta vaaditaan. Monet paineet tulevat suoraan tai välillisesti ulkopuolelta, kuten vanhemmilta tai kavereilta. Selvitä itsellesi, mitä haluat tavoitella ja mikä on realistista.

Muista olla myös huoleton, vaikka maailma tuntuisi haluavan sinun olevan heti valmis. Aina ei tarvitse suorittaa, sillä välillä täytyy myös haahuilla. Ota itsellesi aikaa kasvaa ja aikuistua – asioiden ei tarvitse tapahtua yhdessä yössä. Ja mokatakin saa!

Vastusta ympäristön ja yhteiskunnan luomia paineita. Kaikkien ei ole pakko mennä lukioon, kirjoittaa seitsemää ällää ja löytää opiskelupaikkaa heti koulun jälkeen. Meillä kullakin on oma hieno polkumme kuljettavana.

Kyseenalaista ja tunnista sosiaalisen median luomat paineet. Siellä näyttäisi olevan monta miljoonaa paremmin menestynyttä, kauniimpaa ja rikkaampaa ihmistä. Muista kuitenkin, että somessa vertaat omaa todellisuuttasi toisten ihmisten kulisseihin.

Tee sitä, mistä tykkäät. Kun heräät aamulla innostuneena, voit päätyä päivän aikana tekemään vaikka mitä hauskaa ja kiinnostavaa. Sama pätee koko elämään. Olet loistava siinä, missä haluatkin olla.

Tunnista vaaranmerkit

Nukut huonosti. Ihminen oireilee monesti nukkumalla katkonaisesti tai pinnallisesti. Jotkut eivät saa unta illalla, ja toiset taas heräävät aamuyöstä nukahtamatta uudestaan – tai molempia. Jos yösi ovat yhtä tuskailua ja ajatusten pyörittämistä päässä, saatat kärsiä liiallisesta stressistä.

Makaat sängyssä aamusta iltaan. Liiallisen stressin uuvuttamana ihminen saattaa nukkua koko ajan, jopa vuorokauden ympäri. Paineiden alta ei tuumaa saada itseään edes jalkeille. Nuoruuteen kuuluu innostuminen ja tekemisen halu, joten jos tunnet olosi päivästä toiseen tympääntyneeksi, paineita on ehkä liikaa.

Olet jatkuvasti huonolla tuulella. Alakuloisuus ja ärtyisyys voivat olla uupumuksen merkkejä, kuten myös jatkuva negatiivinen mielentila. Jos koko ajan vituttaa, on aika tasata paineita.

Levottomuus vaivaa. Asiat tuntuvat poukkoilevan päässä, eikä mihinkään hommaan ole helppo tarttua. Keskittyminen vaarantuu, kun paineita on liikaa. On aika pysähtyä.

Kehosi ja mielesi on jännittynyt. Niskajumi, jännittyneet lihakset ja jatkuva päänsärky ovat fyysisiä merkkejä liiasta stressistä.

5 vinkkiä stressin lievittämiseksi

  1. Hengitä. Kokeile kolmen minuutin rauhallista hengitystä kerran tunnissa tai ainakin useasti päivässä: pitkä sisäänhengitys neljään laskien ja vielä pidempi uloshengitys kahdeksaan laskien. Tämä hengitys rauhoittaa vagushermoa, joka vaikuttaa mielentilaamme vahvasti. Kun vagushermo rauhoittuu, stressihormonin määrää kehossa vähenee ja yöunetkin parantuvat.
  2. Hymyile. Kehon eleillä, kuten hymyllä, voi aktivoida hyvää mieltä ja kohentaa mielentilaa. Tee testi: hymyile leveästi ja koeta olla samaan aikaan ahdistunut – aika vaikeaa vai mitä? Toista hymyharjoitus useasti päivässä.
  3. Suorista selkäranka. Hyvän olon hormonit virtaavat vapaasti, kun istut tai seisot suorassa. Kehosi on vahvassa asennossa luja.
  4. Tee sydänmeditaatio. Toivo hyviä asioita itsellesi ja toisille. Opettele käymään sisäistä positiivista puhetta, jossa olet enemmän kiitollinen kuin katkera. Kun kehoosi syntyy myönteistä energiaa, paineista voi tulla enemminkin kiinnostavia haasteita kuin raskaita ongelmia.
  5. Tee jotain tosi kivaa. Lähde pelaamaan sulkapalloa, syömään jäätelöä torille tai tapaamaan ystäviäsi. Nauti elämästäsi! Monella paineet lievittyvät, kun hiki virtaa ja endorfiinit valtaavat kehon, eli myös liikunta on hyvä tapa hoitaa mieltä.

 

Teksti Susanna Cygnel

 

Jutun asiantuntija Elina Marjamäki, Mieli ry

 

 

Katso myös

Stressin kanssa pärjääminen

“Elämä, raha, opiskelu, ihmissuhteet, harrastukset, asuminen, tulevaisuus…” Lista on pitkä, kun nuorilta kysytään, mikä heitä stressaa. Stressistä, paineista ja... Lue lisää

Mielen vahvistaminen

Mieltä voi treenata, kuten fyysistä kuntoakin. Koska ihmiset ovat kokonaisuuksia, terveelliset elämäntavat ja tasapaino arjen valinnoissa vahvistavat myös mieltä.... Lue lisää

Tunteet saavat toimimaan – tunnista ne

Tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa ja saavat ihmiset toimimaan. Nuoruudessa tunteet tuntuvat kehossa ja mielessä erityisen voimakkaasti ja tämä... Lue lisää
LiikeRytmi

Hallitse stressiä

Stressi kuuluu kaikkien elämään, mutta liiallisena se voi olla haitallista ja siksi stressiä kannattaa hallita. Tässä viisi vinkkiä stressinhallintaan.

Rytmi

En saa unta – mikä avuksi?

Mieti näitä lauseita: Oletko makoillut sängyssä tuntikausia ilman, että saat unen päästä kiinni? Toistuuko tämä usein? Oletko päivällä väsynyt, etkä pysty hoitamaan työ- tai koulutehtäviä kunnolla? Jätätkö kavereiden tapaamiset väliin, koska olet väsynyt?  Jos vastasit kyllä yhteen tai useampaan kysymykseen, olet ehkä kärsinyt jonkinasteisesta unihäiriöstä. Unettomuuden oireita esiintyy meistä jokaisella eri elämäntilanteissa. Aivomme toimivat siten, […]

MieliRytmi

Stressin hallinta

Stressaako? Tässä muutama vinkki stressin poistamiseen.

Kysymys & vastaus
Mieli

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Joskus stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa myös fyysisiä oireita. Oireena voi esiintyä esimerkiksi vatsakipua, rintapistosta tai ahdistusta rintakehällä, käsien tärinää, hikoilua, sydämen tykytystä tai huimausta ja päänsärkyäkin. Näiden oireiden johtuessa ahdistuksesta ja stressistä tilanteessa ei sinänsä ole mitään vaarallista. Fyysiset oireet johtuvat kehon reaktiosta stressaavaan tilanteeseen eivätkä ole merkki mistään sairaudesta.

Ahdistusta ja stressiä ja niiden aiheuttamia fyysisiä oireita on mahdollista lievittää ja stressin hallintaakin voi opetella. Joskus jo pelkkä puhuminen toiselle henkilölle omista tuntemuksista ja huolenaiheista auttaa. Myös hyvinvoinnin peruspilarit eli riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikunta auttavat hallitsemaan stressiä. Mieluisat harrastukset, luovuus ja hauskanpito sekä läheisten ihmisten kanssa vietetty aika saa ajatuksia pois koulusta ja muista rutiineista. Lisäksi lepohetket ja joutenolokin silloin tällöin ovat todella tärkeitä, koska mieli ja keho tarvitsevat lepotaukoja arjen kiireen keskellä.

Omaa mieltään pystyy myös harjoittamaan, jolloin pystyy paremmin rauhoittumaan ja keskittymään itselleen stressaavassa tilanteessa. Olet ehkä kuullut puhuttavan mindfulnessista eli tietoisuus- ja läsnäolotaidoista. Näitäkin taitoja pitää jokaisen ensin harjoitella kuten mitä tahansa muutakin uutta asiaa. Harjoituksissa keskitytään esimerkiksi omaan hengitykseen tai tuntemuksiin eri kehonosissa ja alkuun se voi tuntua hyvinkin vaikealta. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin!

Etenkin, jos olet usein pahalla päällä ja stressaantunut, sinun kannattaisi ehkä keskustella jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Hän voi olla vaikka vanhempasi tai koulusi terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Voitte yhdessä miettiä, miten olotilaasi voisi helpottaa. Jos rintapistosta esiintyy usein ja toistuvasti tai tilanteissa, joissa et koe olevasi stressaantunut tai ahdistunut, on hyvä käydä myös lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi arvioida, tarvitaanko tutkimuksia muiden syiden kuin stressin poissulkemiseksi.

Lisää tietoa mielen hyvinvoinnista löydät esimerkiksi Nuorten mielenterveystalon sivuilta. Sieltä löytyy esimerkiksi harjoituksia stressin lievittämiseen ja voimavarojen ylläpitämiseen sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista.

 

Fressis
MieliYleinen

Joalin Loukamaa: ”Olen aika hidastempoinen ihminen”

Tanssija-laulaja, somevaikuttaja Joalin Loukamaa, 19, tuli isolle yleisölle tutuksi viimeistään kevään 2021 Selviytyjät-sarjasta. Siinä hän ihastutti pelitaidoillaan ja ystävällisyydellään, ja ylsi kisassa mitalisijoille. Miten Selviytyjät muutti Joalinin elämää, miten hän huolehtii omasta jaksamisestaan – ja mistä unelmoi?

LiikeMieliYleinen

Justimus: Jalat maassa ja pää kunnossa

Justimus naurattaa Youtubessa kahjoilla sketseillä. Omassa elämässään Sami, Juho ja Joose ovat superhyviä tyyppejä, jotka vaalivat terveitä elämäntapoja.

Mieli

Ota välillä iisisti

Stressi veks! Videolta saat keinoja, miten voi omassa arjessaan hetkeksi pysähtyä ja rentoutua. Lue lisää stressinhallinnasta Fressiksen tietopankista.

Fressis

Mieli

Selätä uupumus – keinot ovat monet!

Pahimmallakin uupumuksen hetkellä on tärkeä muistaa, että uupumuksesta pääsee yli. Aivot ja keho toipuvat, kunhan niille antaa aikaa levätä.

MieliYleinen

Vituttaa – näin käännät sen voimavaraksi

Vituttaa vaan niin paljon! Ei hätää: vitutuksen voi hyvin toivottaa tervetulleeksi kylään, muttei asettumaan taloksi.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi!

Pahoittelut, jos et ole saanut aiempaan viestiisi vastausta. Toivottavasti tämä viesti tavoittaa sinut. Kerroit, että koet paineita ulkonäöstäsi. Murrosikä alkaa jokaisella hieman eri aikaan, usein 9–13 vuoden paikkeilla. Sen tuloa ei voi nopeuttaa, mutta on hyvä pitää kiinni monipuolisesta ruokailusta ja riittävistä unista, jotta keho saa riittävästi energiaa muutoksiin. Lisää murrosiän etenemisestä voit lukea täältä.

Oman murrosiän etenemistahti voi aiheuttaa ahdistusta ja vertailua muihin. Usein arvostelemme itseämme kaikista eniten. Myös kiusaaminen jättää herkästi jälkensä ja saa monesti näkemään vikoja itsessä, joita ei tosiasiassa edes ole. Kuten kerroit, kaverit, joita ihailet eivät itse näe itsessään sitä samaa hyvää, jota sinä näet. Tämä toimii myös toisinpäin, eli kaikki se hyvä, jota sinussa on, jää herkästi itseltäsi huomaamatta. Tosiasia kuitenkin on, että sinussakin on sellaista, jota joku muu kadehtii juuri parhaillaan.

Olet ollut todella rohkea, kun olet kertonut ihastumisesta! Todella ikävää, että tilanne päätyi kertomallasi tavalla, se on varmasti tuntunut pahalta. Hienoa, että olet pikkuhiljaa päässyt asian ylitse. Muistathan, että se, että et ole saanut ihastuksellesi vastakaikua ei johdu sinusta. Emme voi valita kehen ihastumme ja kehen emme, eli vaikka olisit ihan toisenlainen, voi olla, että siltikään vastakaikua ei tulisi. Älä anna siis tämänkään vaikuttaa itsetuntoosi.

Nuoruus vie valtavasti voimia, sillä silloin myös aivojen kehityksessä tapahtuu paljon ja mieli voi olla aika myllerryksessä. Silloin on tärkeä miettiä, mitkä ovat ne asiat, jotka tuovat iloa arkeen. Usein se on joku järjestetty harrastus, mutta voi olla myös jotain itsenäisesti tehtävää, kuten piirtäminen, lenkkeily tai vaikka leipominen. Voisitteko isäsi kanssa jutella esim. koulun opettajan kanssa ja pohtia olisiko omalla paikkakunnalla harrastuksia, joita voisit kokeilla? Harrastuksissa uuden oppiminen lisää myös hyvää itsetuntoa, joten se voisi olla yksi tapa opetella näkemään itsessäsi olevia hyviä juttuja.

Kuten kirjoitit viestissäsi, usein omasta olosta kertominen helpottaa. Jos siis tuntuu siltä, että kaipaisit vielä lisää tukea omiin pohdintoihin, niin voit kirjoittaa uudelleen. Voisit myös kokeilla jutella näistä asioista nuorten chatissa – nimeä ei tarvitse kertoa ja voit aloittaa laittamalla saman viestin, jonka kirjoitit tänne. Chattiin pääset täältä. Joskus pieni apu ulkopuolelta auttaa näkemään itsessä olevat hyvät puolet. Älä anna asioiden paisua liian isoiksi päässäsi, vaan tartu niihin rohkeasti nyt. Näin voit käyttää energiasi kivoihin asioihin murehtimisen sijaan.

Rohkeutta ja mukavia asioita syksyysi!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei!

Kerroit, että uimaan meno ahdistaa nykyään, vaikka ennen pidit siitä. Osaatko sanoa, mikä on muuttunut? Onko uimassa tapahtunut jotain, joka on muuttanut asian kivasta ahdistavaksi? Koulu-uinnit ahdistavat monia erityisesti murrosiän aikaan, joten vastaan kysymykseesi siitä vinkkelistä.

Murrosiässä omassa kehossa tapahtuu paljon muutoksia. Muutokset ovat yksilöllisiä ja voi olla, että luokkakaverit ovat murrosiässä eri vaiheessa, jolloin oma kroppa voi tuntua erilaiselta verrattuna muihin. Tällöin on tosi luonnollista, että esim. uimaan meneminen ahdistaa. Voi myös olla, että muilla on murrosikä jo pidemmällä kuin itsellä. Oman kropan vertailu muihin on tosi yleistä, mutta aika turhaa, sillä oman kehon muutoksiin ei voi juuri vaikuttaa. Siihen mihin voi vaikuttaa, on oma suhtautuminen. Jos itse häpeilee omaa kroppaa, se näkyy herkästi myös ulospäin ja silloin siihen kiinnittävät muutkin herkemmin huomiota. Sinun kroppasi on ainutlaatuinen ja hyvä juuri sellaisena kuin se on. Osaisitko nähdä kehosi sen kautta, mitä kaikkea kivaa se sinulle mahdollistaa?

On tosi tärkeää, että saat ahdistuksen tunteeseen apua, jotta voisit taas nauttia uimisesta kuten ennen. Mitä pidempään ahdistus kasvaa sisällä, sitä vaikeammaksi uimaan meneminen saattaa muuttua. Olisi siis tosi tärkeää, että uskaltautuisit juttelemaan asiasta aikuisen kanssa. Voisitko aloittaa hakemalla rohkaisua nimettömänä nuorten chatista? Siellä voit jutella aikuisen kanssa ilman, että sinun tarvitsee kertoa, kuka olet. Voisit saada sieltä vielä paremmin juuri sinun tilanteeseesi sopivia vinkkejä, jos tämä viesti ei auta riittävästi, tai kyse on muusta, kuin murrosiän kehomuutoksista. Hävetä ei kannata, sillä jokainen aikuinen on käynyt läpi lapsuudessaan hyvin samoja asioita, kuin mitä sinä nyt. Kokeile jo vaikka tänään MLL chattia. On tärkeää, että elämässä on asioita, joista nauttii. Hae siis rohkeasti apua, jotta voit taas nauttia uimisesta. Sinä ansaitset voida hyvin.

Tsemppiä syksyyn!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Onpa hienoa, että olet löytänyt itsellesi sellaisen tyypin, jonka kanssa juttelu tuntuu hyvältä. Ulkoapäin ei voi määritellä minkälainen on hyvä ystävyys-/tai kaverisuhde, tärkeintä on, että se tuntuu itsestä hyvältä. Myös kaverien määrä on hyvin yksilöllistä – joku kaipaa ympärilleen useita ihmisiä, toiselle riittää vähempi. Molemmat ovat ihan yhtä oikeita tapoja. Joskus kirjoittamalla kommunikointi voi tuntua helpommalta kuin kasvokkain tapaaminen ja kaveruutenne kuulostaa tuntuvan hyvältä juuri sinulle, joten ei syytä huoleen. Verkossa jutellessa on hyvä muistaa, että jos joskus tapaatte kasvokkain, niin mielikuva toisesta voi olla erilainen kuin miksi sen on verkossa muodostanut. Verkossa on myös mahdollista teeskennellä olevansa jotain muuta, kuin mitä on. Mutta samaan hengenvetoon voi todeta, että verkossa on myös mahdollista synnyttää syviä, pitkiä ystävyyssuhteita, eli aina ei kannata pelätä pahinta. Nauti siis kaveruudestanne ja mukavaa syksyn jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Ihastuminen on ihana asia, ja hienoa, että olette tilanteessa, jossa molemmat tykkäätte toisistanne! On täysin normaalia, ettei aina tiedä, mitä omalle ihastuksen kohteelleen sanoisi. Jutteleminen saattaa jännittää ja puheenaiheiden keksiminen olla vaikeaa. Joskus jo pelkkä iloinen moikkaaminen ja kuulumisten kysyminen saattaa olla tarpeeksi ”murtamaan jään” keskustelussa.

Ihastukselleen voi puhua ihan tavallisista asioista, joista puhuu muidenkin kavereiden kanssa ja sitä kautta oppia tuntemaan toista paremmin. Toiseen tutustumisessa ei ole olemassa yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa. Jos keskustelu kasvotusten tuntuu aluksi vaikealta, voit kokeilla laittaa hänelle myös viestiä. Jos tiedät hänet sosiaalisen median kautta, voit saada aikaan jutustelua reagoimalla tai kommentoimalla hänen somepostauksiinsa.

Sinun ei tarvitse kokea painetta ihastuksesi kanssa juttelemisesta, jos se tuntuu liian vaikealta. Joskus juttelu voi olla myös vain oikeasta hetkestä kiinni ja puheenaiheet tulla mieleen siinä hetkessä. Toisille myös esimerkiksi isommassa/pienemmässä kaveriporukassa juttelu voi olla aluksi luontevampaa kuin keskustelu kahden kesken.

Kerroit, että tiedät hänen myös pitävän sinusta. Hyvä keskustelunavaus voi olla myös pieni kehu tai muu ajatus, joka osoittaa sinun huomanneen ihastuksesi kohteen. Kehuista ja myös sen kuulemisesta, mistä toinen pitää sinussa, tulee aina hyvä mieli. Tärkeää on muistaa kohdella toista arvostaen ja kunnioittavasti.

Voit lukea aiheesta lisää Väestöliiton sivuilta

Tsemppiä ja rohkeutta sinulle!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos viestistäsi!

Olit huolissasi siitä, ettet kykene itkemään. Oletko kyennyt ennen? Onko tilanteessa tapahtunut muutos? Jokainen ilmaisee tunteitaan eri tavoin, eikä itkeminen ole mikään ainoa oikea tapa. Mutta jos itkeminen on aiemmin ollut tuttu tapa purkaa tunteita ja nyt itkua ei enää tule, on asiasta hyvä jutella. Masennus on yleinen sairaus, joka näkyy mm. mielialassa ja toimintakyvyssä. Lievää masennusta sairastavalla arki usein sujuu, vaikka se vaatiikin enemmän ponnistelua. Masennus ei ole myöskään aina pelkkää synkkyyttä, vaan myös sosiaalinen, iloinen ja reipas ihminen voi olla masentunut. Masennuksen keskeinen oire on kuitenkin mielialan ja mielihyvän kokemisen lasku, joka jatkuu pidempään. Voit lukea lisää masennuksesta täältä.

Se, onko kyse masennuksesta, vai jostain muusta, ei ole ehkä tärkeintä, vaan se, miten tilanne vaikuttaa sinun oloosi. Omasta olosta ja huolista kannattaa jutella hyvin matalalla kynnyksellä esim. kouluterveydenhoitajan kanssa, jos kotona juttelu ei tunnu hyvältä. Yksin ei kannata pyöritellä, silloin asiat usein paisuvat. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, käy juttelemassa nimettömänä aikuisen kanssa esim. Sekasin-chatissa. Joskus myös muiden nuorten kanssa juttelu voi auttaa. Sekasin-Discordissa voit jutella nimettömänä ja peilata ajatuksiasi muiden kanssa.

Kerroit myös, että stressaat ulkonäköäsi. Vanhemmilla on tapana joskus puuttua vähän liikaakin nuorten elämään, etenkin siinä vaiheessa, kun nuoret alkavat aikuistua ja irtaantua. Äitisi kommentit kannattaa sivuuttaa, hänelle voi sanoa, että ne eivät tunnu sinusta mukavilta. Jos mielessä on muita murheita, niin silloin pienemmätkin asiat voivat alkaa tuntua isommilta kuin ovatkaan. Silloin kannattaa koittaa suodattaa ikävää oloa tuovat asiat ja keskittyä sellaisiin asioihin, tai ihmisten seuraan, jotka saavat oloa paremmaksi.

Vapaa-ajan viettämisessä pelien ääressä ei ole mitään vikaa, etenkin jos koet pelien tarjoavan onnistumisen tunteita. Kunhan pelien ohella jää energiaa muuhun, kuten koulunkäyntiin ja ihmissuhteiden ylläpitoon, ja arkeen kuuluu myös jonkin verran liikuntaa, ei asiasta tarvitse huolestua. Pelaaminen on ihan yhtä hyvä harrastus, kuin mikä tahansa muukin. On tärkeää, että elämässä on hyvää mieltä tuovia asioita, joten jos pelaaminen on sinulle sellainen, on siitä hyvä pitää kiinni. Älä epäröi hakea lisää tukea pohdintoihisi, jos siltä tuntuu, ja jotta voit keskittyä elämässä hyvää tuoviin asioihin!

Tsemppiä syksyyn!

Fressis

Jännittäminen on normaalia!

Elämään kuuluu se, että jännittää vaikkapa esiintymistä tai sitä, mitä muut minusta ajattelevat. Siksi onkin lohdullista tietää, että iän myötä jännitys lievenee luonnostaan ja sitä voi oppia hallitsemaan tai hyödyntämään.