Heippa! Kiitos viestistäsi.
Rypsiöljy koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä rasvahapoista, kun taas luettelemasi maitotuotteet ja leikkeleet sisältävät runsaasti tyydyttynyttä, eli kovaa rasvaa. Runsaalla kovan rasvan saannilla on negatiivisia terveysvaikutuksia muun muassa kolesteroliarvoihin. Terveyden kannalta ei ole siis suositeltavaa vaihtaa täysrasvaisiin tuotteisiin. Jos haluat nostaa painoa, niin ehdottamasi tapa lisätä lusikallinen rypsiöljyä ruokiin kuulostaa oikein fiksulta, tätä itseasiassa suositellaan myös pienille lapsille, joilla painon nousu ei ole riittävää, mutta ruoka-annosten koon suurentaminen ei ole mahdollista. Täältä löytyy myös lisää vinkkejä, miten lisätä pehmeää rasvaa ruokavalioon. Esimerkiksi siemenet, pähkinät ja mantelit sisältävät paljon energiaa pehmeän rasva muodossa, mutta eivät ole kovin täyttäviä – voisit vaikka koittaa lisätä siemeniä salaattiin.
Rypsiöljy sisältää rasvaliukoisia E- ja K-vitamiineja. Toisin kuin vesiliukoiset vitamiinit, rasvaliukoisia vitamiineja voi periaatteessa saada liikaa, sillä ne varastoituvat elimistöön. E-vitamiinin päivittäinen saantisuositus on naisilla 8 mg ja miehillä 10 mg. 100 g rypsiöljyä sisältää 19 mg E-vitamiinia, eli periaatteessa yliannostus on mahdollista. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että ruokavalion kautta saisi liikaa vitamiineja, sillä elintarvikkeen sisältämät vitamiinit eivät imeydy täydellisesti, ja mikäli kyseistä vitamiinia on elimistön käytössä runsaasti, imeytyminen heikkenee entisestään – yleensä vitamiinien yliannostukseen liittyy lisäravinteiden syönti purkista. K-vitamiinista ei ole varsinaista saantisuositusta, eikä senkään ruuasta saatavasta yliannostuksesta tarvitse minusta olla huolissaan.
Eri rasvojen koostumukseen voi tutustua esimerkiksi täällä. Rypsi- ja oliiviöljyn lisäksi monet muutkin kasviöljyt ovat ravitsemukselliselta laadultaan erinomaisia ja tuovat vaihtelua ruokavalioon. Sen sijaan voi ja kookosöljy sisältävät runsaasti kovaa rasvaa, joten niitä kannattaa välttää.
Tähän artikkeliin Fressiksen sivuille olemme koonneet lisätietoa rasvan laadusta
Hauskaa syksyä!
Heippa!
Kiitos kysymyksestäsi kolesteroliin liittyen. Kolesteroli on elimistölle välttämätöntä, mutta elimistö myös tuottaa sitä itse, joten ruoasta ei kolesterolia ole välttämätöntä saada lainkaan. Veren kokonaiskolesterolin ei tulisi olla yli 5,0. Kolesterolitason pitäminen suositellulla tasolla on tärkeää, sillä kohonnut kolesteroli lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisilla erittäin yleisiä, joten oman sydämen terveydestä huolehtiminen nuoresta asti on erittäin fiksua.
Suurin kolesteroliin vaikuttava tekijä ruokavaliossa on rasvan laatu. Tyydyttynyt rasva (pääsääntöisesti eläinperäiset rasvan lähteet) nostaa kolesterolia, kun taas tyydyttymätön rasva (kasviperäinen rasva ja kala) auttaa kolesterolin hallinnassa. Lisätietoa rasvojen laadusta löydät Fressiksen tietopankista.
Leivän päälle kannattaa levittää pehmeitä kasvipohjaisia margariineja, joissa rasvan osuus on vähintään 60 g per 100 g tuotetta (ei siis kevytlevitteitä), mutta tyydyttyneitä rasvahappoja on enintään 30 %. Tämän saat helposti varmistettua rasvapurkin takaa ravintosisältötiedoista, joissa on ilmoitettu rasvan määrä per 100 g ja tyydyttyneen rasvan osuus. Sellaiset margariinit, joille on myönnetty Sydänmerkki täyttävät tämän suosituksen. Eli Sydänmerkki voi auttaa sopivien tuotteiden bongailussa. Lisäksi on olemassa kolesterolia alentavia levitteitä, joihin on lisätty kolesterolia alentavia kasvistanoleita tai -steroleita. Niiden käyttö ei kuitenkaan ole välttämättä tarpeellista, jollei sinulla ole todettu korkeaa kolesterolia ja siten esimerkiksi lääkäri on mahdollisesti suositellut sinulle niiden käyttöä.
Myös kuitupitoinen ruoka alentaa kolesterolia, joten on hyvä varmistaa, että ruokavaliosta saa myös riittävästi täysjyvää. Lisäksi säännöllinen liikkuminen sekä normaalipainoisena pysyminen auttavat kolesterolin hallinnassa.
Voit lukea lisää aiheesta esimerkiksi täältä.
Tsemppiä vuoteen 2020!
