Moi ja kiitos kysymyksestäsi liittyen nälkään! Nälän hallitsemisen avain on säännöllisessä ateriarytmissä. Kun ruokailut on ajoitettu tasaisesti pitkin päivää ja ruoat sekä välipalat ovat sisällöltään ravitsevia, jaksaa seuraavaan ateriakertaan ilman kurnivaa vatsaa. Nälän loitolla pitävä ruoka sisältää runsaasti kuitua eli täysjyväviljatuotteita ja proteiinia, kasviksia unohtamatta.
Parhaiten nälkää pitävät loitolla sellaiset ateriat, jotka sisältävät proteiinia ja kuitupitoisia hiilihydraatteja eli täysjyväviljaa. Syynä tähän on se, että kuitupitoiset ruoat imeytyvä hitaammin, minkä seurauksena ruoka-aineksen sulatus kestää pidempään. Kuitu- ja proteiinipitoisen ruoan vaikutukset verensokeriin ovat myös maltillisempia verrattuna esimerkiksi paljon sokeria sisältävien ruokien vaikutuksiin. Sokeripitoisten naposteltavien syönnin jälkeen seuraa nopea verensokerin nousu, jota taas seuraa verensokerin nopea lasku ja mahdollinen uuvahdus. Jaksamisen kannalta verensokerin pysyminen tasaisena on parempi vaihtoehto. 🙂
Nälän poissa pitävä välipala voi olla esimerkiksi rasvattomasta luonnonjugurtista tai maitorahkasta sekä marjoista ja täysjyväkaurahiutaleista valmistettu smoothie (lisää ehkä sekaan myös vähän sokeroimatonta mehukeittoa) tai täysjyväleipä, jonka päällä on kasviksia sekä kananmunaa. Nälän poissa pitävä ruoka koostuu esimerkiksi kuitupitoisesta täysjyväpastasta tai -riisistä ja laadukkaista proteiinin lähteistä kuten kalasta, palkokasveista tai kanasta sekä runsaasta vihanneslastista lautasella. Tiivistettynä; runsaasti kuitua sisältävä kasvisvoittoinen ruoka täyttää kivasti vatsan ja kylläisyys kestää hyvin seuraavaan ateriaan asti.
Lisää monipuolisesta ja ravitsevasta ruoasta voi lukea Fressiksen tietopankista.
Lisäksi Syö Hyvää- sivustolta löytyy video ateriarytmistä.
Moikka ja kiitos hyvästä kysymyksestäsi!
On totta, että useiden raaka-aineiden koostumus ja ravintoaineiden pitoisuudet muuttuvat valmistettaessa. Luotettava lähde tämän tyyppiseen vertailuun on kansallinen koostumustietopankki Fineli.fi, josta voit hakusanoilla hakea tarkempia vastauksia tähän kysymykseen. Esimerkiksi 100 grammassa keitettyä riisiä, jossa ei ole lisättyä suolaa, on hiilihydraatteja 90%, proteiinia 7%, kuituja 1% ja rasvaa 2%.
Jos tarkastelet internetissä olevien kilokalorilaskureiden energiatietoja, niissä pääsääntöisesti ilmoitetaan erikseen, onko kyseessä kypsennetty vai kypsentämätön ruoka-aine. Kilokalorilaskureiden lähteet ovat kuitenkin usein epäselviä ja mahdollisesti epäluotettavia, joten suosittelemmekin hyödyntämään mm. edellä mainittua Fineli.fi-palvelua omatoimiseen vertailuun.
Moikka!
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi. Varsinaisia ravintoarvoja on vaikea hahmottaa ruokalistasta, jonka kävimme läpi pyynnöstäsi. Vaikuttaa siltä, että kouluruokalanne noudattaa näkyvästi ravitsemussuosituksia ja varmasti pyrkii tarjoamaan teille oppilaille ravitsevaa ruokaa päivittäin. Joka päivä oli tarjolla erilaisia ruokalajeja, joissa ravintoarvot voivat kuitenkin vaihdella keskenään. On joka tapauksessa mukava juttu, että ruokalistassa on vaihtelevuutta ja monipuolisuutta! Jos esimerkiksi puuropäivänä tuntuu siltä, ettei maha tai ravintoarvot täyty, voit koota puuron kylkeen itsellesi salaattilautasen.
Haluamme kannustaa teitä nuoria ottamaan kantaa ja sanomaan mielipiteenne ääneen. Uskomme, että teidän oppilaiden rakentava palaute otetaan varmasti vastaan! Jos sinulla on jotain erityistoiveita kouluruokaanne liittyen, voisit varmasti keskustella asiasta opettajien ja kouluruokalan työntekijöiden kanssa.
Aurinkoista kevään alkua!
