Penis on jokaisella erilainen, yksilöllinen. Terveessä peniksessä ei ole kipuja, ja sillä voi virtsata vaivatta. Murrosiässä alkavat aamuerektiot ovat myös osoitus siitä, että peniksellä on asiat kunnossa.

1. Milloin penis alkaa kasvaa?

Useimmilla penis alkaa kasvaa alakoulun loppuvaiheessa tai yläkoulussa. Eri ihmisillä peniksen kasvu alkaa eri vaiheessa murrosikää. Ensin alkaa kivesten kasvu, mistä voidaan päätellä murrosiän käynnistyneen. Kivesten tuottama testosteroni vaikuttaa peniksen kasvuun.

2. Minkä kokoinen peniksen pitäisi olla?

Peniksen koko on aina yksilöllinen, mutta myös perimä vaikuttaa kokoon. Keskimääräinen aikuisen penis on levossa 8–17 senttimetriä häpyluun pinnasta mitattuna ja erektiossa eli jäykistyneenä 8–19 senttimetriä.

Lapsena peniksen kokoa ja kasvua seurataan neuvolatarkastuksissa. Useimmiten kehityshäiriö huomataan ajoissa, ja tarvittaessa lasten endokrinologi arvioi, onko kyseessä esimerkiksi harvinainen ja hoitoa vaativa mikropenis.

Moni pohtii oman peniksensä kokoa, ja useimmiten se oma on normaalin kokoinen. Jos peniksen kasvussa jokin mietityttää, kannattaa aina mennä urologin arvioon.

3. Millainen esinahan kuuluu olla?

Esinahka on pehmeää joustavaa kudosta, joka yhdistyy terskaan kapealla ihopoimulla, frenulumilla. Esinahka voi peittää terskan kokonaan, osittain tai ei ollenkaan. Lapsella esinahka voi vielä olla kireä, mutta se löystyy useimmiten itsestään murrosiän alkuun mennessä, jolloin sitä pystyy liikuttamaan ja vetämään taaksepäin.

4. Voiko penis olla käyrä?

Penis saattaa luonnostaan olla erektiossa hiukan käyrä ja muistuttaa muodoltaan banaania. Tällöin kyseessä on synnynnäinen peniksen käyristymä. Mikäli käyristymä on merkittävä ja vaikuttaa peniksen toimintaan ja seksissä esimerkiksi yhdyntään, kannattaa käydä urologin vastaanotolla.

5. Miten ja kuinka usein penis täytyy pestä?

Suurin osa pesee peniksen päivittäin käydessään suihkussa, ja se on ihan hyvä tahti. Penis kannattaa pestä myös seksin ja itsetyydytyksen jälkeen. Pelkkä vesipesu riittää, eikä saippuaa tule käyttää. Penis pestään hellävaroen, sillä etenkin terskan iho on ohutta limakalvoa ja voi herkästi kuivua tai tulehtuakin liiasta pesusta. Myös esinahan alta tulee pestä liu’uttaen esinahkaa taakse, mikäli mahdollista, ettei sinne pesiydy likaa ja bakteereja.

6. Onko normaalia, että verisuonet näkyvät peniksessä?

Ihon pinnalla näkyy aina verisuonia. Laskimot näkyvät peniksen varressa pulleina ja sinertävinä. Peniksen syvemmissä kerroksissa on myös paljon verisuonia, jotka eivät näy ulospäin.

7. Mitä valkoiset näppylät peniksessä ovat?

Helmiäisnystyt eli helmipapulat ovat aivan normaaleja ja täysin vaarattomia. Nystyt sijaitsevat tyypillisesti terskan ja peniksen varren välisen uurteen kohdalla. Niitä ilmaantuu yleensä murrosiässä.

8. Mitä tehdä, jos peniksen ihoon tulee muutoksia?

Kuivunutta peniksen ihoa voi hoitaa itse rasvaamalla perusvoiteella. Jos taas penis haisee tai sitä kuumottaa, tulee mennä lääkäriin. Jos peniksessä tuntuu kipua, joka ei pian lakkaa, kannattaa aina mennä lääkäriin. Jos peniksen päästä vuotaa jotain ylimääräistä, etenkin, jos on aloittanut seksielämän, kannattaa mennä lääkäriin.

Yleisohjeena voisi sanoa, että aina, kun jokin peniksessä tai sen toiminnassa mietityttää, kannattaa mennä juttelemaan terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

9. Miten kiveksiä voi tutkia?

Normaali kives on pinnaltaan tasainen ja tuntuu kovalta kuoritulta kananmunalta. Lisäkivekset ovat kiinni kiveksen pinnalla, ja myös ne voi huomata sormilla. Kiveksiä kannattaakin tutkia itse säännöllisesti pyörittelemällä sormien välissä yksi kerrallaan. Kaikenlaiset muutokset, kuten kyhmyt, kannattaa varmuuden vuoksi näyttää lääkärille.

Katso Katsasta kassis -video kivesten tutkimisesta

Teksti Susanna Cygnel, kuvitus Pia Iiramo

 

Jutun asiantuntijana urologi Riitta Rönkä Lääkärikeskus Aavasta. Lähteenä on käytetty myös fressis.fi:n Kysy asiantuntijalta -palstan asiantuntijavastauksia.