Se, kuinka paljon unta on riittävästi, on yksilöllistä. Lähes kaikilla aikuisilla unen tarve asettuu kuitenkin seitsemän ja yhdeksän tunnin väliin vuorokaudessa. Nuorten unentarve on tyypillisesti hieman suurempaa, noin kahdeksasta yhdeksään tuntia vuorokaudesta.
On olemassa myös ihmisiä, jotka tarvitsevat erityisen paljon tai erityisen vähän unta. Kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella tarinoihin suurmiehistä ja merkkihenkilöistä, jotka nukkuvat hyvin vähän. Yöunen niukkuuden liioittelu on jo antiikin ajoista tuttu keino luoda myyttiä superyksilöstä. Esimeriksi Aleksanteri Suuresta väitettiin, ettei tämä nukkunut lainkaan.
Omaan unen tarvetta ei tiettävästi voi muokata harjoittelemalla tai tahdonvoimalla. Unen tarve elää kuitenkin ihmisen mukana ja voi muuttua elämänvaiheesta toiseen.
Omasta unentarpeestaan saa parhaan kuvan kuuntelemalla omaa kehoaan. Kun nukahtaminen on helppoa ja aamulla herää virkeänä nukkuu yleensä sopivan määrän. Ihanteellisessa tilanteessa herääminen onnistuu ilman herätyskelloa.
Usein joudumme kuitenkin arvioimaan unen määrää ennalta sovitun herätyksen perusteella. Silloin yöunelle varatun ajan pituuteen kannattaa laskea noin 20 minuuttia ylimääräistä, joka kuluu vuoteessa ennen kuin nukahtaa. Jo siis täytyisi herätä seitsemältä ja tarvitsisi kahdeksan tuntia unta, kannattaa mennä nukkumaan viimeistään kaksikymmentä vaille yksitoista.
