Hyvä, paha ruutuaika

Ruutu- ja älylaitteissa on paljon hyvää. Niiden avulla ylläpidetään kaverisuhteita, seurataan maailmanmenoa, luetaan, jutellaan, nähdään toisia, pelataan, opitaan vierasta kieltä ja kehitetään monenlaisia taitoja. Tablettien ja älypuhelinten käyttö on vähentänyt tietokoneen ja konsolipelien ääressä vietettyä aikaa ja ruutuajasta on tullut aiempaa sosiaalisempaa.

Taitolajien kuningas onkin älylaitteen käyttö itsessään. On taito osata rajata aikaa, jota vietät puhelinta selaillen. On myös tärkeä sosiaalinen taito keskittyä kaveriin face-to-face eikä kaivella puhelinta taskusta, kun vietätte aikaa yhdessä.

Ehkä olet myös kuullut opettajalta kehotuksen laittaa kännykkä pois koulutunnin ajaksi tai saanut vanhemmiltasi merkityksellisen katseen, kun vastaan viestiin kesken iltaruoan. Ruutuajan hallinta ja ”ruututaito” liittyy myös käytöstapoihin. On kohteliasta keskittyä koulussa opiskeluun ja rauhoittaa ruoka-ajat syömiselle.

Koululaisille suositellaan enintään kahden tunnin ruutuaikaa päivittäin, jotta aikaa jäisi myös muuhun tekemiseen. Ruutuaikaan kuluu television katselu, tietokoneen käyttö sekä kännykkä- ja konsolipelien pelaaminen. Älypuhelimet ovat nuorten ruutuajan suurin syöppö. Puhelimesta kuunnellaan musiikkia, ollaan yhteydessä kavereihin, pelataan ja katsotaan ohjelmia. Tärkeitä ja kivoja juttuja, mutta kohtuus pitäisi muistaa tässäkin lajissa. Mieti omalta kohdaltasi: kuinka monta kertaa tunnin aikana nappaat puhelimen käteen? Kuinka monta tuntia päivässä katselet jotakin kännykästäsi?

Miksi ruutuaikaa pitää rajoittaa?

Liiallisella ruutuajalla on yhteys muun muassa yöunien vähyyteen, ylipainoon, verenpaineeseen ja tuki- ja liikuntaelinoireisiin.

Rytmin kannalta olennaista on mobiili- ja älylaitteiden käytön vaikutus vireystilaan, etenkin illalla. Ruudun kirkas ja sinertävä valo vähentää pimeähormoni melatoniinin eritystä. Melatoniini on niin sanottu uniapuri, jota aivot erittävät iltaisin ja viestittävät keholle ”nyt tulee yö ja sinun pitää nukkua”. Sininen kajo häiritsee uniapuria ja antaa aivoille väärän viestin, että vielä ei ole nukkumaanmenoaika.

Jos näpräilee illalla kirkasta valoa heijastavaa puhelinta, tai selailee sini-valkoisia Facebook-sivuja, unen saanti saattaa vaikeutua. Ilta kannattaakin rauhoittaa valoilta ja laitteilta ainakin tuntia, mielellään kahta, ennen nukkumaanmenoa. Rutiinit tulevat avuksi tässäkin: iltapala, hampaiden pesu ja kirjan lukeminen siivittävät yöunille sometulvan selailua tehokkaammin.

Älylaitteiden käytössä kannattaa huomioida ”ruutuergonomia”. Älä selaile puhelinta pää eteenpäin työntyneenä. Pään työntyessä niskalinjasta eteenpäin, niskaan kohdistuu kymmenien kilojen painoinen paine. Lyhytkin aika kenossa ja vinossa voi vahingoittaa ja jumittaa niskalihakset kramppiin asti. Huono asento vaikuttaa myös ryhtiin, joka lässähtää herkästi etukumaraksi ja kireät rintalihakset kiertävät hartioita eteenpäin.

Jos näpräilet paljon pelilaitteita tai puhelinta, muista lepuuttaa myös sormia välillä, etteivät nivelet rasitu. Peukalot krampissa koulutyökin tuppaa olemaan hankalaa. Silmätkin väsyvät. Nosta katsetta välillä ylös laitteesta, siristele ja avaa silmät apposen auki. Katso hetki mahdollisimman kauas.