Huomioithan, että emme vastaa lääkityksiin liittyviin kysymyksiin (esim. E-pillerit). Olethan niistä yhteydessä lääkityksen määränneeseen paikkaan tai omaan terveysasemaasi.
Hienoa kuulla, että olet motivoitunut panostamaan terveellisiin elintapoihin – jotta voi tehdä muutoksia, täytyy ensin olla motivaatiota! Liikkeelle kannattaisi lähteä kartoittamalla nykytilannettasi: Millaiset elintapasi ovat tällä hetkellä? Minkä suhteen kannattasi tehdä muutoksia? Minkälaisiin muutoksiin olet itse valmis? Terveellisiin elintapoihin lukeutuu esimerkiksi terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja lepo, säännöllinen liikunta ja päihteettömyys. Hyvään ja terveelliseen elämään kuuluu kuitenkin myös esimerkiksi se, että nauttii olostaan ja on läheisiä ja tärkeitä ihmissuhteita.
Kaikkea ei tarvitse eikä kannatakaan muuttaa kerralla. Mieluummin kannattaa edetä askel kerrallaan ja tehdä muutoksia siinä tahdissa, että pystyy pitämään niistä kiinni. Näin muutoksista tulee lopulta osa arkea pysyvästi. Jos on hyvin ehdoton ja ankara itselleen, saattaa oma puhti loppua kesken. Tällöin voi kokea heti epäonnistuneensa ja luovuttaa kokonaan.
Jos tuntuu, että kaipaat lisätukea muutoksiin, voisit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle ja voisitte yhdessä käydä läpi tilannettasi. Voit itse jo valmiiksi miettiä, mitkä asiat koet itsellesi tärkeimmäksi muuttaa ja mitä olisit valmis tekemään muutoksien eteen. Kaverin voi myös houkutella mukaan esimerkiksi liikunta- tai ruokavaliohaasteeseen. Voitte esimerkiksi aloittaa yhdessä uuden liikuntaharrastuksen tai sopia, että herkkuhetki rajoittuu yhteen päivään viikossa tai että joka aterialla täytyy syödä kasviksia.
Mukavaa syksyä sinulle!
Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!
Kerrot, että olet epävarma painostasi ja asiasta puhuminen jollekin tuntuu vaikealta. Hienoa, että rohkaistuit laittamaan meille viestiä!
Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä ja sinullahan liikettä näyttäisi tulevan päivittäin ja monipuolisesti. Joukkuevoimistelu onkin fyysisesti vaativa laji ja on tosi hyvä, että sen rinnalla liikkumiseesi sisältyy koululiikuntaa ja kevyttä liikettä, kuten koulumatkat kävellen.
Pohdit kysymyksessäsi, että pitäisikö sinun huolestua painostasi. Sinun ei missään nimessä tarvitse olla huolissaan eikä sinulla ole tarvetta ryhtyä laihduttamaan. Tärkeää on huolehtia, että liikkumisen ja urheilun lisäksi saat riittävästi ja monipuolisesti perusruokaa ja lepoa. Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän keho tarvitsee ravintoa ja rakennusaineita. Kun syö riittävästi ja monipuolisesti, niin kroppa jaksaa, eikä painosta tarvitse olla huolissaan. Myös keho ja mieli rasittuu päivän aikana, oli se sitten treeniä tai normi koulupäivä. Siksi onkin hyvä muistaa, että aikaa jäisi myös ihan vaan olemiselle ja riittäville yöunille.
Urheilijan terveellisistä elintavoista ja ravitsemuksesta voit lukaista Terve urheilija -sivuilta tai voimisteluliiton sivuilta. Jos tuntuu, että ajatukset pyörivät liikaa painon ympärillä, niin siitä on hyvä mennä juttelemaan vaikka kouluterveydenhoitajalle.
Tsemppiä loppuvuoteen!
Kiitos kysymyksestäsi! Uni on tärkeää kaikille ja erityisesti kasvavalle ja kehittyvälle nuorelle. Unentarve on yksilöllinen, joten tarkkaa suositusta on mahdoton antaa. Nuoren unentarve on tyypillisesti noin 8-9 tuntia vuorokaudessa.
Omasta unentarpeestasi saat parhaan käsityksen, kun kuuntelet omaa kehoasi ja oloasi. Jos nukahtaminen onnistuu iltaisin helposti ja olet aamuisin herätessäsi virkeä, olet todennäköisesti nukkunut sopivasti. Puhelimelta ja muilta laitteilta ilta kannattaa rauhoittaa ainakin tuntia, mielellään kahta tuntia ennen nukkumaan menoa.
Unesta voit lukea lisää täällä
Fressis toivottaa hyviä unia!
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.
Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.
Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.
Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.
Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.
Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.
Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.
Kivaa kevään jatkoa!
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Normaalisti ihmiset nukahtavat noin puolessa tunnissa. Kertomasi 1-2 tunnin nukahtamisaika voi viitata siihen, että kärsit unettomuudesta. Pitkän nukahtamisajan vuoksi yöunet voivat jäädä riittämättömiksi, kun aamulla on herättävä tiettyyn aikaan esimerkiksi kouluun. Unen tarve on yksilöllistä, mutta nuoren olisi hyvä saada unta noin 8-9 tuntia yössä. Riittävä uni on tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta, ja jatkuva unenpuute heikentää usein jaksamista koulussa ja esimerkiksi harrastuksissa.
Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on ihan normaalia, mutta pidemmän unettomuuden taustalla voi olla esimerkiksi jatkuvasti stressaava elämäntilanne. Joskus voi olla kyse myös ns. primaarisesta unettomuudesta, jolloin jo lapsuudesta lähtien on vaikea saada unta. Tälle ei ole olemassa mitään selkeää syytä, vaan se on rakenteellinen ominaisuus. Murrosiässä joskus myös kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa uneen. Osaatko sanoa, miksi nukahtaminen on sinulle hankalaa? Onko sinulla esimerkiksi stressiä joistain asioista ja pyörittelet niitä mielessäsi ennen nukkumaanmenoa?
Kertomasi perusteella nukahtamisen vaikeus on jatkunut jo pidemmän aikaa. Oletkohan kertonut siitä jo vanhemmillesi? Jos et, niin suosittelen, että pohtisit asiaa yhdessä vanhempiesi kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, löytyykö sille jotain syitä, miksi sinun on vaikea nukahtaa ja voisiko nukahtamista helpottaa joillain keinoilla. Tarvittaessa voisitte olla myös yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan ja keskustella tilanteesta hänen kanssaan. Vinkkejä hyvään uneen löydät myös Fressiksestä.
Tsemppiä alkaneeseen vuoteen!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Kuulostaapa ikävältä tilanteelta. Murrosiässä joskus ihan kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa uneen. Mutta kuten arvelit, myös stressi voi olla nukahtamisvaikeuksien takana. Myös positiivinen stressi ja positiivisetkin ajatukset voivat joskus pitää hereillä. Tähän voisi auttaa, että juttelet ennen nukkumaan menoa vanhempiesi kanssa päivän asioista, niin positiivisista kuin stressaavista asioista, jotta saat ne pois mielen päältä 😊
Uni on erittäin tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta. Lyhytaikaiset univaikeudet ovat kuitenkin tavallisia ja on ihan normaalia, jos nukahtaminen joskus viivästyy. Useimmiten muutamien huonosti nukuttujen öiden jälkeen uni tulee jo helpommin. Jos nukahtamisvaikeutesi toistuvat useina iltoina viikossa ja tilanne jatkuu pidempään, kannattaa sinun kertoa siitä vanhemmillesi ja voisitte olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan.
Tsemppiä, ja toivottavasti saat pian helpommin unen päästä kiinni!
Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Ruutuajaksi määritellään aika, jota vietetään älypuhelimen, tabletin, tietokoneen, television tai pelikonsoleiden parissa. Nuorille suositeltu ruutuaika on korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
Vaikka älylaitteisiin liittyy paljon positiivisia juttuja, kuten yhteydenpito kavereihin, pelien pelaaminen ja uusien taitojen opettelu, on päivittäistä ruutuaikaa kuitenkin hyvä rajata. Runsas ruutuaika voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja, päänsärkyä sekä silmäoireita. Lisäksi runsas ruutuaika voi häiritä unta ja lisätä liikkumattomuutta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää varmistaa, että arkeen sisältyisi myös mm. säännöllistä liikuntaa sekä riittävästi unta ja lepoa. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.
Mukavaa alkanutta kevättä!
Moikka!
On ihan normaalia, että joskus vaikka olisi kuinka väsynyt, tuntuu ettei kuitenkaan saa unta. Joskus tälle on vaikea löytää mitään sen kummempaa syytä. Nukahtamista voivat kuitenkin häiritä esimerkiksi mieltä painavat asiat. Itseä mietityttävistä asioista olisikin hyvä keskustella esimerkiksi vanhempien kanssa ennen nukkumaanmenoa, jotta ne eivät ainakaan häiritsisi unta. Joillakin saattaa auttaa myös asioiden kirjoittaminen ylös paperille. Myös esimerkiksi television katsominen tai puhelimen selaaminen voivat häiritä nukahtamista, joten laitteet kannattaa laittaa kiinni hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Muita vinkkejä hyvään uneen löydät Fressiksen tietopankista.
Mikäli vaikeudet nukkumisessa jatkuvat pidempään, on sen taustalla olevat syyt hyvä selvittää. Tilanteesta kannattaa kertoa ensiksi vaikka vanhemmille ja voitte sitten yhdessä olla yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan.
Kivaa alkanutta vuotta!
Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!
Nopea hengästyminen voi johtua pelkästään siitä, että on harrastanut vähän liikuntaa ja kunto on huono. Minkälaiset ovat sinun liikuntatottumuksesi? Jos et pahemmin harrasta liikuntaa tai aktiivisuutesi on muutenkin vähäistä, voi hengästyminen johtua siis huonosta kunnosta. Jos näin on, kannustan sinua pohtimaan ja etsimään itsellesi mieluisia tapoja liikkua, ja lisätä aktiivisuutta päiviisi pikkuhiljaa, niin kuntokin kasvaa 😊 Fressiksen Liike-kanavalta voit käydä hakemassa vinkkejä liikuntaan.
Jos nopea hengästyminen on sinulle uutta ja tullut yhtäkkiä, tai koet vähäisessäkin rasituksessa kovaa hengenahdistusta, kannattaa asiaa ehkä käydä selvittelemässä lääkärin vastaanotolla.
Kysyit myös, oletko ylipainoinen. Et kuitenkaan kerro ikääsi. Nuorilla etenkin murrosiässä keho on vielä muuttuvassa tilassa. Nuorille onkin vaikea asettaa mitään tarkkaa normaalipainoa, kun pituuden ja painon suhde on vasta tasoittumassa. Pelkästään mittojesi perusteella eli painoindeksisi mukaan kyseessä on lievä ylipaino. Mittarit ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, eivätkä yleensä kerro esimerkiksi hyvinvoinnista mitään. Pieni pyöreys ei ole haitallista, ja vaakaa parempi mittari on aina oma hyvinvointi ja jaksaminen sekä se, että viihtyy kehossaan. Normaalin kasvun ja kehityksen sekä yleisen hyvinvointisi kannalta sinun kannattaa vaa’an lukemien seuraamisen sijaan panostaa terveelliseen ja säännölliseen syömiseen, riittävään aktiivisuuteen ja liikuntaan sekä hyvään nukkumiseen.😉
Kivaa loppuvuotta!
Moikka! Kiva kun laitoit meille viestiä.
Kerrot, että sinua mietityttää se, oletko ylipainoinen. Mikähän on saanut sinut pohtimaan asiaa? Oletko kenties ollut koulun terveystarkastuksessa, jossa painostasi olisi keskusteltu? Vai oletko verrannut itseäsi muihin?
Olet kasvuiässä, ja saatat hyvinkin kasvaa vielä pituutta. Kehosi kehitys on muutenkin vielä kesken, ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä kovastikin muutoksia murrosiän myötä. Kasvuiässä on tärkeää huolehtia siitä, että syö riittävästi, monipuolisesti ja säännöllisesti päivän aikana, jotta keholla on käytössä tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita, joita se tarvitsee kasvuun ja kehittymiseen. Jos syö liian vähän, keho ei voi hyvin. Huonosti syöminen myös vaikuttaa jaksamiseen, keskittymiseen ja mielialaan.
Tärkeää hyvinvoinnin kannalta on myös riittävä liikunta ja lepo. Liikutko päivisin kuinka paljon? Harrastatko kenties jotain liikuntalajia, tai voisitko aloittaa sellaisen? Liikkuminen, ulkoilu ja lepo lisäävät hyvää oloa tuottavia hormoneja ja auttavat sinua pitämään itsestäsi huolta. Voisit vaikka mahduttaa jokaiseen päivään 30 minuutin kävelylenkin ulkona ja pyrkiä syömään säännöllisesti viisi kertaa päivässä. Tiedäthän, että herkuttelu on myös sallittua. Lue täältä, miten sen voi tehdä hallitusti.
On luonnollista olla kiinnostunut, ja joskus jopa huolissaankin omasta painosta. Vaa’alla käymisen ja ylipainon mittaamisen sijaan voisi olla hyvä, että keskittyisit edellä mainittuihin terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin ja sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Painoa ei kannata tarkkailla ainakaan päivittäin: oma jaksaminen ja olo muutenkin ovat huomattavasti parempia mittareita omalle hyvinvoinnille, kuin numerot puntarissa. Oman painon tarkkailu ja ylipainon murehtiminen vie myös paljon energiaa ja aiheuttaa pahaa mieltä, etenkin jos sitä tekee vertaamalla itseään muihin. Ruumiinrakenteet ovat yksilöllisiä ja jokaisella meistä on omat juttumme, joihin emme ole kehossamme tyytyväisiä, eikä siksi vertailua kannata tehdä. Moni ikäisesi pohtii paljon omaa kehoaan ja kokee sen suhteen epävarmuutta. Et ole tämän asian kanssa siis yksin.
Jos haluat keskustella aiheesta lisää, voisi olla hyvä, että kävisit juttelemassa ajatuksistasi kehoosi ja painoon liittyen esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hän osaa tukea sinua kehosi hyvinvoinnin, monipuolisen ruokavalion ja liikkumisen suhteen. Voit myös jutella niistä nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa esimerkiksi MLL:n lasten ja nuorten chatissä. Avoinna olevat nuorten chatit löydät Netarista. Voisit myös koittaa listata itsellesi asioita, joihin olet kehossasi tyytyväinen ja joista muutenkin pidät itsessäsi. Ne voivat olla mitä tahansa, eikä niiden tarvitse liittyä ulkonäköön. Tämä auttaa sinua näkemään itsessäsi puolia, joista voit iloita! Niitä on varmasti monia. <3
Nappaa täältä vielä talteen Fressiksen vinkit liikkumiseen ja lue lisää myös säännöllisestä ateriarytmistä.
Kivaa joulunodotusta!
Nuori tarvitsee unta noin 8-10 tuntia yössä. Hormonien vaikutuksesta nuoren luontainen nukahtamisajankohta voi siirtyä myöhemmäksi, mutta unentarve ei kuitenkaan vähene!
Tarvittavan unen määrä on jossain määrin yksilöllistä ja voi yksittäisen nuorenkin kohdalla vaihdella. Psyykkisesti tai fyysisesti rasittavina ajanjaksoina unta saattaa tarvita enemmän kuin normaalisti.
Uni on monin tavoin tärkeä asia nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille siinä missä monipuolinen ravitsemus ja säännöllinen liikuntakin. Unen aikana aivot palautuvat päivän virikkeistä ja riittävä uni on olennaista uuden oppimisen, muistin ja luovuuden kannalta. Myös keho tarvitsee lepoa palautuakseen, etenkin jos harrastaa aktiivisesti liikuntaa ja treenaa paljon. Uni on tärkeää myös fyysisen kasvun kannalta, sillä kasvuhormonia erittyy erityisesti öisin.
Krooninen univaje altistaa pitkäaikaissairauksille kuten diabetekselle. Väsymys lisää myös onnettomuusriskiä esimerkiksi liikenteessä sekä ruokahalua. Väsyneenä tekeekin mieli enemmän sokeri- ja rasvapitoista ruokaa. Lukioikäiselle nuorelle olisi siis tärkeää nukkua riittävän pitkät yöunet, mutta usein nuoret menevät liian myöhään nukkumaan. Nuorten unihäiriöistä yleisin onkin aamuväsymys.
Hei ja kiitos kysymyksestäsi!
Pelkän netissä käytetyn ajan sijaan on hyvä pohtia kokonaisuutta, eli mitä siellä netissä tehdään. Jos netissä olo on pääosin luonteeltaan aktiivista, kuten sinulla vieraskielistä kirjallisuutta, luovaa tekstin tuottamista sekä keskustelua ”nettikirjeiden” avulla ystävälle, ei tällaisen ruutuajan määrää ole yleensä tarpeen rajoittaa. Kuten itsekin totesit, tällainen aktiivinen tekeminen voi kehittää hyvinkin monia taitoja.
Ruutuaikaa tärkeämpi mittari on oma hyvinvointisi ja se, että arkesi on kokonaisuudessaan sujuvaa ja terveellistä. Jos aikaa kuluu paljon koneella tai muulla älylaitteella, kannattaa kiinnittää huomiota asentoon sekä siihen, että tauottaa tekemistään. Myös säännöllinen ja terveellinen ruokailu sekä itselle miellyttävä liikkuminen olisi hyvä huomioida omassa arjessa, jotta arki ja hyvinvointi pysyy tasapainossa.
Sinun ei missään nimessä tarvitse luopua kirjeiden kirjoittamisesta! On todella hienoa, että sinulla on itsellesi mieluisia ja kehittäviä harrastuksia niin netissä kuin muillakin elämän alueilla, joten pidä niistä ehdottomasti kiinni 😊
Aurinkoista kesää!
Hei ja kiitos viestistäsi!
Pohdit ilmeisesti syitä kuvailemillesi oireille. Jatkuva levottomuus ja unen puute voivat olla merkkejä stressistä. Stressi voi vaikuttaa ruokahaluun ja yksi stressin aiheuttamista fyysisistä oireista on hikoilu. Minkälainen sinun tilanteesi on, koetko että sinulla on stressiä tai huolia?
Hikoilu on kuitenkin myös ihan täysin normaali ilmiö, ja jotkut hikoilevat luonnostaan enemmän kuin toiset. Jatkuva nälkä voi myös johtua yksinkertaisesti siitä, että säännöllinenkin ruoka on yksipuolista tai ravintoköyhää. Syöthän monipuolisesti, terveellisesti ja riittävästi?
On hankala arvioida tilannettasi tietämättä arjestasi, elintavoistasi tai terveydentilastasi enempää. Jatkuva levottomuus ja huono nukkuminen ovat kuitenkin asioita, jotka on syytä selvittää. Jos olet koululainen tai opiskelija, kouluterveydenhuollosta saat helpoiten tukea.
Voisit tutustua myös Sekasin-chattiin. Siellä voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset, jotka välittävät sinusta ja siitä mitä sinulle kuuluu.
Tsemppiä loppusyksyyn!
