Kysy asiantuntijalta

Hienoa kuulla, että olet motivoitunut panostamaan terveellisiin elintapoihin – jotta voi tehdä muutoksia, täytyy ensin olla motivaatiota! Liikkeelle kannattaisi lähteä kartoittamalla nykytilannettasi: Millaiset elintapasi ovat tällä hetkellä? Minkä suhteen kannattasi tehdä muutoksia? Minkälaisiin muutoksiin olet itse valmis? Terveellisiin elintapoihin lukeutuu esimerkiksi terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja lepo, säännöllinen liikunta ja päihteettömyys. Hyvään ja terveelliseen elämään kuuluu kuitenkin myös esimerkiksi se, että nauttii olostaan ja on läheisiä ja tärkeitä ihmissuhteita.

Kaikkea ei tarvitse eikä kannatakaan muuttaa kerralla. Mieluummin kannattaa edetä askel kerrallaan ja tehdä muutoksia siinä tahdissa, että pystyy pitämään niistä kiinni. Näin muutoksista tulee lopulta osa arkea pysyvästi. Jos on hyvin ehdoton ja ankara itselleen, saattaa oma puhti loppua kesken. Tällöin voi kokea heti epäonnistuneensa ja luovuttaa kokonaan.

Jos tuntuu, että kaipaat lisätukea muutoksiin, voisit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle ja voisitte yhdessä käydä läpi tilannettasi. Voit itse jo valmiiksi miettiä, mitkä asiat koet itsellesi tärkeimmäksi muuttaa ja mitä olisit valmis tekemään muutoksien eteen. Kaverin voi myös houkutella mukaan esimerkiksi liikunta- tai ruokavaliohaasteeseen. Voitte esimerkiksi aloittaa yhdessä uuden liikuntaharrastuksen tai sopia, että herkkuhetki rajoittuu yhteen päivään viikossa tai että joka aterialla täytyy syödä kasviksia.

Mukavaa syksyä sinulle!

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Kerrot, että olet epävarma painostasi ja asiasta puhuminen jollekin tuntuu vaikealta. Hienoa, että rohkaistuit laittamaan meille viestiä!

Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä ja sinullahan liikettä näyttäisi tulevan päivittäin ja monipuolisesti. Joukkuevoimistelu onkin fyysisesti vaativa laji ja on tosi hyvä, että sen rinnalla liikkumiseesi sisältyy koululiikuntaa ja kevyttä liikettä, kuten koulumatkat kävellen.

Pohdit kysymyksessäsi, että pitäisikö sinun huolestua painostasi. Sinun ei missään nimessä tarvitse olla huolissaan eikä sinulla ole tarvetta ryhtyä laihduttamaan. Tärkeää on huolehtia, että liikkumisen ja urheilun lisäksi saat riittävästi ja monipuolisesti perusruokaa ja lepoa. Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän keho tarvitsee ravintoa ja rakennusaineita. Kun syö riittävästi ja monipuolisesti, niin kroppa jaksaa, eikä painosta tarvitse olla huolissaan. Myös keho ja mieli rasittuu päivän aikana, oli se sitten treeniä tai normi koulupäivä. Siksi onkin hyvä muistaa, että aikaa jäisi myös ihan vaan olemiselle ja riittäville yöunille.

Urheilijan terveellisistä elintavoista ja ravitsemuksesta voit lukaista Terve urheilija -sivuilta tai voimisteluliiton sivuilta. Jos tuntuu, että ajatukset pyörivät liikaa painon ympärillä, niin siitä on hyvä mennä juttelemaan vaikka kouluterveydenhoitajalle.

Tsemppiä loppuvuoteen!

Moikka! Kiitos viestistä.

Kysymyksesi ei ole yksinkertainen, ja herättää paljon lisäkysymyksiä. Lyhyt vastaus kysymykseesi on kyllä, teit tilanteessa mielestämme väärin. Toimit tietoisesti koulun sääntöjen ja yhteisten toimintatapojen vastaisesti, eikä luvan kysyminen muutamalta pojalta tässä tilanteessa riitä. Koulun säännöt ovat olemassa syystä. Se, että kysyit luvan pojilta tulla heidän pukuhuoneensa suihkuun, on hieno asia, ja olet siinä toiminut aivan oikein. Paikka tällaiselle yhteissuihkulle oli kuitenkin väärä, ihan jo senkin vuoksi, että jollekin toiselle pojalle, keltä asiaa ei kysytty, ei yhteissuihku välttämättä ollut ok.

Kysymykset, joita viestisi meissä herättää, liittyvät siihen miksi halusit mennä suihkuun poikien kanssa? Koska emme voi jutella aiheesta täällä, mielestämme olisi hyvä, että kävisit keskustelemassa siitä vielä Väestöliiton seksuaalineuvontachatissa. Chatissa voit keskustella kaikesta seksuaalisuuteen liittyvästä seksuaalineuvojan kanssa, ja keskustelut ovat kahdenkeskisiä ja käydään nimettöminä. Sieltä voit saada myös vinkkejä siihen, miten jatkossa voisit tällaisissa tilanteissa toimia.

Kivaa syksyä!

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Voimistelu onkin monipuolinen ja haastava liikuntalaji. Voimistelu kehittää mm. vartalon hallintaa, ketteryyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Kerrot harrastaneesi voimistelua päivittäin viimeisen puolen vuoden aikana ja nyt tuntuu, että sitä taitaa olla liikaa. Hienoa, että olet pysähtynyt pohtimaan omaa jaksamistasi.

Kysymyksessäsi pyydät vinkkiä, miten voisit vähentää liikkumista. Päivittäinen liikkuminen on hyvä juttu, mutta on hyvä pitää mielessä se, mistä tulee oikeasti itselle hyvä olo ja mieli. Liikutko näin paljon itsesi vuoksi vai sen vuoksi, että voit näyttää taitojasi muille? Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Viikon aikana on hyvä liikkua myös eri tavoin, niin että noin puolet olisi reipasta ja hengästyttävää liikkumista ja puolet kehonhallintaa, voimaa ja liikkuvuutta kehittävää. Kaikista tärkeintä on kuitenkin löytää itselleen sopiva yhdistelmä eri liikkumisen tavoista, niin että kroppa ja mieli jaksaa. Lepo on myös tärkeää palautumisen kannalta. Jos seuravana päivänä kroppa tuntuu väsyneeltä, voisi päivän aikana kokeilla esimerkiksi kevyempää kävely- tai pyöräilylenkkiä.

Toivottavasti tästä on sinulle apua ja löydät itsellesi sopivan tavan ja määrän liikkua. Mukavaa kesän jatkoa!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.

Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.

Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.

Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.

Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.

Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.

Kivaa kevään jatkoa!

Suositusten mukaan nuorten tulisi liikkua ainakin 1,5 tuntia päivässä ja puolet siitä pitäisi olla reipastahtista ja hengästyttävää liikuntaa. Lihaksia kuormittavaa voimaa ja notkeutta lisäävää liikuntaa suositellaan tehtäväksi kolme kertaa viikossa.

Laskin, että liikut noin tunnin viisi kertaa viikossa ja siihen ehkä teet vielä päälle kotona omatoimista liikuntaa tanssimalla ja harjoittamalla lihaskuntoa. Koululiikunnassa kokeilette varmasti erilaisia lajeja. Mielestäni liikut jo monipuolisesti ja tunnutkin löytäneesi tanssista itsellesi mieluisan lajin. Tanssi kehittää niin lihasvoimaa kuin notkeuttakin ja siinä usein myös hengästyy. Lisäksi se on hauskaa ja tuo hyvän mielen!

Jos tuon mainitsemasi liikuntamäärän päälle tulee vielä päivittäin 30-45 minuuttia pyöräilyä tai reipasta kävelyä esimerkiksi koulu- tai harrastusmatkojen yhteydessä tai ulkona liikkumista kavereiden kanssa, taidat päästä juuri tuohon suositeltuun liikuntamäärään.

Nykyajan istumapainotteinen elämäntapa ei ole terveellistä ja tärkeää olisi, että arjessa tulisi ylipäätänsä jollain tavalla liikuttua joka päivä aina kun mahdollista. Hissin sijasta voi kävellä portaita ja bussista voi jäädä vähän aiemmin pois tai vielä mieluummin taittaa matkan kokonaan vaikka pyörällä. Välitunneilla voi pelailla ulkona kavereiden kanssa, samalla saa raitista ilmaa ja jaksaa taas keskittyä paremmin tunneilla. Liikunnan ei suinkaan aina tarvitse, eikä se saakaan olla, pelkästään todella raskasta ja kuormittavaa. Keho ja mieli tarvitsevat myös lepoa jaksaakseen. Liikkumisen kuuluu olla myös hauskaa!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.

Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!

Uutta lajia kokeillessa tai aloittaessa liikuntaa tauon jälkeen lihakset tuppaavat väkisinkin kipeytymään urheilusuorituksen jälkeen. Rauhallinen ja maltillinen aloitus onkin valttia! Lihasten kipeytyminen tarkoittaa toisaalta myös sitä, että olet tehnyt niillä töitä ja pieni kipu saattaa kuuluakin asiaan raskaamman urheilusuorituksen jälkeen.

Ikävää ja liikkumistakin hankaloittavaa kipua ja liikuntavammoja voi välttää huolehtimalla siitä, että ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen verryttelee riittävästi. Alkuverryttely valmistaa kehon ja samalla myös mielen liikuntasuoritukseen. Se aktivoi lihaksia ja hermostoa sekä kiihdyttää hengitystä ja verenkiertoa. Loppuverryttelyn on taas tarkoitus palauttaa elimistö rasituksesta ja verenkierron avulla poistaa lihaksiin kertynyttä maitohappoa.

Sekä alku- ja loppuverryttelyyn kannattaa käyttää noin 15 minuuttia aikaa. Lisäksi liikuntasuorituksen jälkeen kannattaa jaksaa edes hetki venytellä. Kehonhuolto muun urheilun ohella on muutenkin hyvin tärkeää ja pitäisi olla aina osa liikuntaharrastusta.  Lisäksi muistamalla huolehtia myös muuten hyvästä lihaskunnosta varmistaa sen, että lihakset pystyvät toimimaan ja tukemaan kehon osia oikein urheilusuorituksen aikana. Oikeanlainen tekniikka myös ehkäisee vääränlaista kuormitusta ja rasitusta. Näistä nimittäin seuraa yleensä myös kipua ja liikuntavammoja.

Hei ja kiitos hyvästä kysymyksestä!

Hienoa, että olet pysytellyt erossa nuuskasta ja haluat tehdä niin jatkossakin. Harmillista kuulla, että joukkueessanne nuuskan käyttö on noin suosittua.

Ryhmään kuulumisen tarve, halu olla osa porukkaa kuten joukkuetta, voi aihettaa sekä positiivista että negatiivista ryhmäpainetta. Positiivinen ryhmäpaine voi saada joukkueenne esimerkiksi treenaamaan paremmin. Nuuskan käyttöön painostaminen on puolestaan negatiivista ryhmäpainetta.

Ryhmäpaine voi joskus saada tekemään valintoja, jotka eivät ole omien arvojen ja halujen mukaisia. Tällöin päätöstä ohjaa erityisesti halu miellyttää muita ja ansaita siten paikka porukassa. Aina ei ole helppo vastustaa enemmistön mielipidettä. Varsinkaan, kun kyseessä on itselle tärkeät kaverit ja harrastusporukka.

Jotta pysyisit omassa päätöksessäsi, on hyvä miettiä, mitä ajattelet nuuskasta ja mikä sinua motivoi pysymään siitä erossa. Haluatko saada parhaan irti urheilusuorituksista, pysyä irti riippuvuudesta, välttää terveyshaitat tai olla käyttämättä rahaa nuuskaan? Jos koet, että kaverisi painostavat sinua kokeilemaan, sinun kannattaa lisäksi miettiä valmiiksi, miten kieltäydyt nuuskasta. Kun tilanne osuu kohdalle, tiedät, miten vastaat. Voit esimerkiksi sanoa ei ja kertoa lisäksi syyn, miksi et halua käyttää nuuskaa. Hyvässä kaveriporukassa osataan arvostaa myös eriäviä mielipiteitä. Samalla annat samalla muillekin joukkueessasi vaihtoehdon olla käyttämättä.

Toivottavasti nuuskasta ei ole tullut joukkueessanne tapaa, jolla ylläpidetään joukkuehenkeä. Miten valmentajanne suhtautuu nuuskaan? Voisitko keskustella halutessasi hänen kanssaan asiasta?

Tsemppiä oman pään pitämiseen! Toivottavasti esimerkkisi kannustaa myös kavereitasi tekemään terveellisiä urheilijan valintoja.

Lisää urheilusta ja nuuskasta Fressiksessä esim. täältä: Jääkiekkolääkäri Arvelan haastattelu ja 7 X harhaluulo nuuskasta

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Kerroit, että olet epävarma painostasi ja lisäksi sinulla on tunne, että sinun pitäisi laihduttaa. Mittojesi perusteella olet täysin normaalipainoinen. Muutenkin on hyvä muistaa, etteivät nuorille sovi mitkään laihdutuskuurit. Kasvava keho tarvitsee energiaa ja laadukasta ruokaa. Painoa tärkeämpi mittari on oma hyvinvointi ja jaksaminen sekä tunne siitä, että viihtyy kehossaan. Me kaikki olemme eri kokoisia ja näköisiä, eikä vertailu muihin sen vuoksi kannata.

Painon tarkkailun sijaan kannattaakin keskittyä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta liikkumalla säännöllisesti itselle mieluisalla tavalla, syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä nukkumalla riittävästi. Mikäli painoon liittyvät asiat kuitenkin mietityttävät sinua vielä kovasti, on siitä hyvä keskustella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Muistathan, ettei vaa`an lukemilla ole merkitystä sille, minkälainen olet ihmisenä. Me kaikki olemme erilaisia ja arvokkaita omina itsenämme.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Nopea hengästyminen voi johtua pelkästään siitä, että on harrastanut vähän liikuntaa ja kunto on huono. Minkälaiset ovat sinun liikuntatottumuksesi? Jos et pahemmin harrasta liikuntaa tai aktiivisuutesi on muutenkin vähäistä, voi hengästyminen johtua siis huonosta kunnosta. Jos näin on, kannustan sinua pohtimaan ja etsimään itsellesi mieluisia tapoja liikkua, ja lisätä aktiivisuutta päiviisi pikkuhiljaa, niin kuntokin kasvaa 😊 Fressiksen Liike-kanavalta voit käydä hakemassa vinkkejä liikuntaan.

Jos nopea hengästyminen on sinulle uutta ja tullut yhtäkkiä, tai koet vähäisessäkin rasituksessa kovaa hengenahdistusta, kannattaa asiaa ehkä käydä selvittelemässä lääkärin vastaanotolla.

Kysyit myös, oletko ylipainoinen. Et kuitenkaan kerro ikääsi. Nuorilla etenkin murrosiässä keho on vielä muuttuvassa tilassa. Nuorille onkin vaikea asettaa mitään tarkkaa normaalipainoa, kun pituuden ja painon suhde on vasta tasoittumassa. Pelkästään mittojesi perusteella eli painoindeksisi mukaan kyseessä on lievä ylipaino. Mittarit ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, eivätkä yleensä kerro esimerkiksi hyvinvoinnista mitään. Pieni pyöreys ei ole haitallista, ja vaakaa parempi mittari on aina oma hyvinvointi ja jaksaminen sekä se, että viihtyy kehossaan. Normaalin kasvun ja kehityksen sekä yleisen hyvinvointisi kannalta sinun kannattaa vaa’an lukemien seuraamisen sijaan panostaa terveelliseen ja säännölliseen syömiseen, riittävään aktiivisuuteen ja liikuntaan sekä hyvään nukkumiseen.😉

Kivaa loppuvuotta!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Aktiivinen liikkuminen tosiaankin lisää ruokahalua ja energiantarvetta. Liikunnan harrastaminen vaikuttaa energiankulutukseesi myös lepopäivinä, sillä kehon palautuminen ja lihasten energiavarastojen täyttyminen jatkuu useamman päivän ajan harjoituksen jälkeen. Syömisen suhteen on hyvä kiinnittää huomiota muutamaan asiaan.

Kaikista tärkeintä on ruokailun säännöllisyys. Kun ateriat ajoittaa tasaisesti pitkin päivää, noin kolmen tunnin välein, eivät nälkä ja herkkuhimo pääse yllättämään. Jos tuntuu, että ateriavälit venyvät liikaa, voit pitää vaikka treenilaukussa välipalapatukkaa tai muuta pikku evästä mukana, ja syödä sen heti liikuntasuorituksen jälkeen pahimpaan nälkään. Harjoituksen jälkeen on hyvä syödä melko pian jotain hiilihydraattipitoista välipalaa tai ruokaa, jotta kehon palautuminen alkaa tehokkaasti. Lisätietoa säännöllisestä ateriarytmistä löydät Fressiksen sivuilta.

Toinen tärkeä asia on ruokavalion koostaminen terveellisestä perusruoasta. Herkkuja ja sattumia mahtuu ruokavalioon, mutta perusta koostuu terveellisistä ruoista: paljon kasviksia ja hedelmiä, täysjyvää (kuten tummaa riisiä ja pastaa, täysjyväleipää), proteiinia (kuten kala, kana ja kasviperäiset proteiinit) sekä pehmeitä rasvoja. Aterioiden koostamisessa auttavat lautasmalli ja ruokapyramidi. Riittävän suurten annosten syöminen auttaa herkkuhimon taltuttamisessa.

Jos painoon ja syömiseen liittyvät asiat mietityttävät sinua paljon, voisi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Herkuttelu on askarruttanut Fressiksen palstalla myös nimimerkkejä t19 ja Makea-addiktoitunut.

Mukavaa loppuvuotta!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi.

Hienoa, että olet alkanut miettiä omia elintapojasi. On hyvä aina välillä pysähtyä miettimään, voisiko omia arkisia valintojaan muuttaa niin, että ne tukisivat paremmin omaa terveyttä ja hyvinvointia.

Kerroit olevasi huolissasi painostasi. Paino yksissään ei vielä kerro lihavuudesta. Myös pituudella ja elimistön rasvan ja lihasten määrällä on suuri merkitys. Tärkeää onkin oma vointisi, ja sitä kannattaa kuunnella herkästi, kuten oletkin jo tehnyt.

On tärkeää syödä terveellisesti, monipuolisesti ja säännöllisesti. Ruokailurytmissä useimmille on hyvä, että syö useita kertoja päivässä. Ruokailun voi rytmittää 3-5 tunnin välein esimerkiksi näin: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala sekä lisäksi 1-2 välipalaa. Välipaloiksi esimerkiksi välitunneille kannattaa valita sellaisia välipaloja, jotka antavat oikeanlaista energiaa päivääsi. Näitä ovat esimerkiksi hedelmät, pähkinät ja täysjyvävälipalapatukat. Vinkkejä voit lukea lisää Fressiksestä ja Fressiksen tietopankista.

Liikkumisesta ei kannata tehdä liian isoa kynnystä itselleen. Liikuntaa kannattaa lisätä omaan arkeen hiljalleen. Voit aloittaa esimerkiksi sillä, että kävelet pidempiä matkoja arjessa ja otat vaikka kaverin mukaan pienille happihyppelyille välituntisin. Liikkua kannattaa ensisijaisesti sellaisilla tavoilla, joista itse tykkäät. Lisää vinkkejä liikkumiseen voit lukea täältä.

Tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamisessa toisia auttaa se, että lopettaa käytön kerralla kokonaan ja toisilla se, että ensin hiljalleen vähentää käyttöä ja sitten lopettaa kokonaan. Jos lopettaminen tuntuu sinusta yksin vaikealta, kannattaa asiasta jutella esimerkiksi läheisten tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Kouluterveydenhoitaja voi auttaa sinua myös tunnistamaan riippuvuuden tasosi ja ohjaa sinua esimerkiksi nikotiinikorvaustuotteiden käytössä, jos niille on tarvetta. Lisätietoa lopettamisesta löydät Fressiksestä esimerkiksi täältä.

Sinulla on viestissäsi mielessä monta erilaista elintapoihin liittyvää asiaa. Usein kannattaa aloittaa yhdestä asiasta kerrallaan. Jos kaipaat lisäneuvoja tai tukea, esimerkiksi koulun terveydenhoitaja on hyvä henkilö, jonka kanssa keskustella tilanteestasi ja toiveistasi. Yhdessä voitte miettiä juuri sinulle parhaiten toimivia keinoja haluamiisi muutoksiin.

Hyvää syksyä sinulle!