Huomioithan, että emme vastaa lääkityksiin liittyviin kysymyksiin (esim. E-pillerit). Olethan niistä yhteydessä lääkityksen määränneeseen paikkaan tai omaan terveysasemaasi.
Hei ja kiitos kysymyksestäsi.
Kerrot, että grillailet perheesi kanssa kesän aikana viikonloppuisin ja olet huolissasi siitä, onko se liikaa ja voiko siitä tulla liikaa karsinogeenejä. Lähdetään liikkeelle siitä, että yhteiset ruokahetket perheen kesken ovat tärkeitä ja arvokkaita hetkiä, joista kannattaa rohkeasti nauttia. Jo tuollaiset hetket sinällään voivat olla terveyttä tukevia ja tuoda iloa elämään.
Kuvailet viestissäsi, että grillaatte melko pitkälti kasvispohjaisia tuotteita, mikä on oikein hyvä asia niin terveyden kuin luonnon kannalta. Jos grilliaterioita halutaan hieman tasapainottaa, voit ehdottaa tarjoilujen kylkeen erilaisia vihersalaatteja, tai vaikkapa tuoreita hedelmiä tai hedelmäsalaatteja jälkiruoaksi.
Karsinogeenit ovat grillauksessa syntyviä PAH-yhdisteitä, joita muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena. Paras keino välttää näiden yhdisteiden muodostumista on välttää ruoan polttamista suoraan liekeissä ja käyttää hyvin puhdistettua grilliä ja grillausvälineitä. Jos siis grillaatte esimerkiksi hiilloksella tai sähkögrillillä ilman suoraa tulen liekkiä, PAH-yhdisteitä ei muodostu samalla tavalla. Periaatteessa on niin, että esimerkiksi liekeissä grillattu tai poltettu kasvis sisältää PAH-yhdisteitä siinä missä lihapitoinen makkarakin, mutta kokonaisruokavalion ja terveyden kannalta kasvispitoinen ja kasvisperäiset tuotteet ovat aina ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin eläinperäiset tuotteet. Kasvisnakkejakaan ei kuitenkaan kannata nautiskella päivittäin, vaan kiinnittää aina huomiota vaihtelevaan ja monipuoliseen ateriointiin. Jos syöt arkipäivisin monipuolisesti, on ihan ok herkutella viikonloppuisin.
On tarkkaan vaikea arvioida sitä, minkälainen määrä grillaamista olisi terveyden kannalta haitallista – sitä ei ole juurikaan tieteellisesti tutkittu. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että poltettu ruoka ei tee terveydelle hyvää. Voit kuitenkin olla huoletta perheesi kanssa kesäisin grillaamassa, jos kuitenkin kiinnitätte huomiota kasvisruokailuun ja pidätte grillin puhtaana – ettekä siis grillaa ruokaa suoraan liekeissä.
Lisäksi kysyit sitä, mikä kaikki aiheuttaa syöpää, ja se onkin jo hieman haastavampi kysymys. Suurin osa syövistä liittyy ikääntymiseen. Syövän riski kasvaa sitä mukaa, kun ihmiselle tulee lisää ikää. Mitä pidempään ihminen elää, sitä enemmän hän ehtii altistua syövän riskitekijöille. Siksi ikääntymisen myötä on todennäköisempää, että soluihin kertyy vaurioita, jotka voivat aiheuttaa syöpää. Tämä ei siis kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että kaikki pitkään elävät sairastuvat syöpään: se tarkoittaa ainoastaan sitä, että pitkä ikä nostaa riskiä sairastua syöpään.
Elinympäristössämme ja elintavoissamme on tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa riskiin sairastua syöpään. Ympäristössä on useita kemikaaleja ja muita tekijöitä, jotka voivat lisätä syövän riskiä. Nämä yhdisteet voivat olla luonnollisia (kuten auringon säteily) tai ihmisen tuottamia, kuten jotkut kemikaalit tai tupakan savu. Myös jotkin virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa syöpää. Elintapoihin liittyviä riskitekijöitä ovat mm. tupakkatuotteiden ja alkoholin käyttö, auringon UV-säteilylle altistuminen, punaisen lihan runsas käyttö, ylipaino ja liikkumattomuus. Kuvailit viestissäsi omia elintapojasi ja kuulosti siltä, että sinulla on moni asia elintapojen suhteen erittäin hyvällä mallilla!
Syöpää ei voi periä esimerkiksi omilta vanhemmiltaan. Yksilö voi kuitenkin periä geenivirheen, joka voi lisätä alttiutta syövän syntymiselle. Koska geenien prosessit ovat hyvin monimutkaisia, saattaa geenitasolla tapahtua syövän syntymiseen johtavia virheitä ilman että merkittävää syövälle altistumista olisi muuten tapahtunut. Tämän vuoksi sanotaan, että syövän syntyy vaikuttaa myös sattuma.
Yksittäisen henkilön sairastuessa syöpään on harvoin mahdollista tarkalleen tietää, mikä on aiheuttanut syövän. Syöpään sairastunut on saattanut altistua useille riskitekijöille elämänsä aikana ja soluvaurioiden kehittyminen syöväksi on vienyt pitkän ajan. Lasten ja nuorten syöpien syntyminen johtuu yleensä sattumasta tai peritystä alttiudesta.
Syöpää ei kannata liikaa murehtia terveenä ja nuorella iällä. On luonnollista, että sen kaltaiset sairaudet voivat pelottaa ja on hyvä ottaa asioista selvää, mutta liiallinen yliajattelu syöpään liittyen ei ole tarpeen. On myös hyvä huomioida, että syöpien hoitokeinot ja hoitaminen ovat nykyisin hyvällä tasolla, ja yhä useampi syöpään sairastunut henkilö myös toipuu sairaudestaan. Lisäksi erilaisten seulontaohjelmien ansiosta tauti voidaan löytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja hoitaa jo syövän esiasteita, jolloin varsinainen syöpä ei pääse kehittymään. Yksilötasolla terveellisillä elintavoilla pystytään myös tehokkaasti ehkäisemään syöpää.
Jos olet usein huolissasi syöpään liittyvistä asioista, suosittelen sinua keskustelemaan aiheesta esimerkiksi vanhempiesi tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Tarvittaessa voit olla myös yhteydessä Syöpäjärjestöjen maksuttomiin neuvontapalveluihin.
Toivottavasti nautit tulevasta kesästä ja lomastasi huoletta!
Moi ja kiitos kysymyksestäsi!
Ihmisten välillä vaihtelee suuresti se, miten kauan he voivat oleskella auringossa palamatta. Aiemmin hankittu rusketus ei vaikuta tuohon aikaan, eivätkä auringonotto tai palaminen karaise ihoa. Ihmisen ihotyyppi voi olla hyvin herkkä tai paremmin aurinkoa sietävä. Herkkäihoiset voivat palaa kovassa paahteessa jo kymmenessä minuutissa. He eivät rusketu herkästi, ja heillä on myös muita suurempi riski sairastua pahalaatuiseen ihosyöpään, melanoomaan.
Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kuuteen eri ihotyyppiin sen mukaan, miten hyvin iho sietää aurinkoa. Vain harva kuuluu puhtaasti yhteen ihotyyppiin, mutta luokittelusta ja oman ihotyypin tunnistamisesta on silti hyötyä. Luokkien avulla voi oppia, miten auringossa kannattaa käyttäytyä ja kuinka hyvin suojautua. Voit lukea lisää ihotyypeistä ja tunnistaa oman ihotyyppisi täältä.
On hankala arvioida, miten haitallista on, jos palaa kerran – haitallisuus riippuu ihotyypistä ja siitä, miten vakavia auringon aiheuttamat polttamat ovat olleet. On kuitenkin tärkeä muistaa, että ihon palaminen nuorena lisää huomattavasti ihosyövän riskiä myöhemmin elämässä, sillä jokaisesta palamisesta jää ihoon muistijälki. Siksi kannattaa välttää palamista kaikin mahdollisin keinoin. Toistuva palaminen lisää riskiä sairastua pahanlaatuiseen melanoomaan. Auringon ultraviolettisäteily on ihosyövän tärkein yksittäinen aiheuttaja. Olennaista syövän kehittymiselle on ihon palamiset vuosien mittaan, ja paljonko UV-säteilyä ihminen on saanut elämänsä aikana. Jopa 95 prosenttia ihosyövistä voidaan estää, jos auringolta suojaudutaan oikein.
Auringolta suojautuminen on tärkeää myös niille, jotka eivät pala helposti. Suurimmalla osalla suomalaisista on vaalea tai punapigmenttinen iho, joka palaa helposti. Heidän on erityisen tärkeää suojautua polttavalta auringolta huolellisesti. Rusketuksen tarkoitus on suojata ihon syvempiä kerroksia, mutta tummempi-ihoisetkaan eivät voi huidella rannalla ilman suojaa, sillä rusketus vastaa enimmillään aurinkosuojakerrointa 4.
Voit lukea lisää aurinkovoiteen käyttämisestä ja auringolta suojautumisesta.
Moi ja kiitos kysymyksestäsi!
Ihmisten välillä vaihtelee suuresti se, miten kauan he voivat oleskella auringossa palamatta. Aiemmin hankittu rusketus ei vaikuta tuohon aikaan, eivätkä auringonotto tai palaminen karaise ihoa. Rusketuksen antama suoja vastaa suunnilleen aurinkorasvan suojakerrointa 4. Ihmisen ihotyyppi voi olla hyvin herkkä tai paremmin aurinkoa sietävä.
Herkkäihoiset voivat palaa kovassa paahteessa jo kymmenessä minuutissa. He eivät rusketu herkästi, ja heillä on myös muita suurempi riski sairastua pahalaatuiseen ihosyöpään, melanoomaan.
Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kuuteen eri ihotyyppiin sen mukaan, miten hyvin iho sietää aurinkoa. Vain harva kuuluu puhtaasti yhteen ihotyyppiin, mutta luokittelusta ja oman ihotyypin tunnistamisesta on silti hyötyä. Luokkien avulla voi oppia, miten auringossa kannattaa käyttäytyä ja kuinka hyvin suojautua. Voit lukea lisää ihotyypeistä ja tunnistaa oman ihotyyppisi täältä.
Kun haluaa ottaa aurinkoa, aurinkorasvan suojakertoimen pitää olla vähintään 30, jotta se tehoaa. Suojakerroin (SPF) kertoo aurinkovoiteen kyvystä estää UVB-säteilyn aiheuttamaa ihon palamista. Aurinkovoide suodattaa noin 96 prosenttia auringon UVB-säteilystä. Aurinkorasva ei estä ruskettumista. Toisaalta, ruskettuminen ei ole terveellistä, sen todistavat tutkimukset. Rusketus on ihon keino suojata ihon syvempiä kerroksia auringon säteilyltä, ja sen suoja vastaa enintään suojakerrointa 4. Voit lukea lisää aurinkorasvan käytöstä tästä.
Voiteesta huolimatta iho saa sitä enemmän UV-säteilyä, mitä kauemmin oleskelet auringossa. Auringossa oleskelun yhteydessä kannattakin muistaa neljä V:tä: voide, varjo, vaate ja vettä janoon. Parhaiten auringon voimakkaalta säteilyltä suojaavat löysät ja tummasävyiset vaatteet. Korvia ja niskaa suojaava hattu on tärkeä, sillä niihin aurinko porottaa usein huomaamattasi. Muista myös suojata silmäsi. Laadukkaat aurinkolasit tunnistat CE-merkistä, UV-400-merkistä ja siitä, että niissä on lupaus sataprosenttisesta UV-suojasta. Aurinkovarjon katveessakin tarvitset aurinkovoiteen ja vaatteiden suojaa, sillä hiekka ja vesi heijastavat auringon säteilyä.
Todettujen ihosyöpien määrä on valitettavasti lisääntynyt vuosi vuodelta. Useimmat ihosyövät johtuvat runsaasta altistumisesta auringolle ja ihon palamisesta jo lapsesta ja nuoresta alkaen. Jos välttämättä haluaa iholleen rusketuksen, kannattaa se hankkia purkista eli itseruskettavilla ihovoiteilla. Tosin kemiallisen rusketuksen vaikutuksia ei ole tutkittu tarpeeksi, joten sitäkään ei voida julistaa turvalliseksi.
Hei ja kiitos kysymyksistäsi!
Normaalin ikkunalasin läpi voi ruskettua, jos on ihotyyppi, joka ruskettuu helposti pienestäkin määrästä UV-säteilyä. Ikkunalasi päästää lävitse UV-A-säteilyä, joka voi ruskettaa ihoa – tosin näin muodostunut rusketus kestää vain päiviä. Lasin läpi saatavan UV-säteilyn määrä on kuitenkin niin vähäinen, että suurimmalle osalle ihmisistä sillä ei ole vaikutusta. Lasin läpipäässyt UV-A säteily vanhentaa ihoa, joten jos ikkunan ääressä ollaan säännöllisesti pitkiä aikoja, kannattaa UV-säteilyltä suojautua. Ikkunalasi ei päästä lävitse polttavaa ja pidempikestoisen rusketuksen muodostavaa UV-B-säteilyä.
Nykyautojen tuulilaseissa on UV-säteilyn läpäisyä estävä kalvo, joka ei päästä lävitse UV-säteilyä lainkaan. Sen sijaan sivulasit ovat normaalia lasia, joka päästää lävitseen UV-A-säteilyä.
Parvekelasien ja muiden pinnoitettujen lasien osalta tilannetta on vaikea arvioida. Lasiin tehtyjen lämpösäteilyyn vaikuttavien pinnoitteiden tai mahdollisten UV-suojakalvojen ominaisuuksista riippuu, päästävätkö ne UV-säteilyä lävitse. Osa päästää UV-säteilyn lävitse ja osa ei päästä lainkaan. Parvekelasien ominaisuuksista kannattaa keskustella myyjän kanssa.
Hei,
ja kiitos kysymyksestäsi. Kuulostaa siltä, että sinulla on aurinkovoiteiden käyttö hyvin hallussa. Se on erittäin hieno asia.
Kysymykseesi on hieman hankala antaa täsmälleen oikeaa vastausta. Aurinkorasvat säilyvät parhaiten huoneenlämmössä. Jos rasvat ovat esimerkiksi kulkeneet mukanasi kesän ajan rannoilla tai olleet suorassa auringon paahteessa, voidaan sanoa, että niiden säilyvyys ja laatu on kärsinyt. Tämän kaltaisessa tilanteessa voidaan siis nyrkkisääntönä pitää, että rasvat säilyvät hyvänä noin vuoden säilytystavasta riippumatta. Jos ostit siis tuotteet keväällä, voisit vielä alkukeväästä käyttää niitä pois ja ostaa myöhemmin kesällä uusia tuotteita. Aurinkorasvan käyttö ainakin mm. kasvoilla on suositeltavaa jo talven ja alkukevään auringossa!
Aurinkorasvoissa ominaista on siis se, että niiden suojateho kärsii, mikäli rasvaa on säilytetty auringossa tai samaa rasvapurkkia käytetään yli vuoden. Purkeissa ilmoitetaan se, kuinka kauan tuote säilyy ja sitä päivämäärää on suositeltavaa noudattaa. On valitettavaa, että rasvat ovat tosiaan melko kalliita. Kannattaa kuitenkin käydä esimerkiksi apteekissa kysymässä apua ja suosituksia edullisimmista tuotteista. Suomessa myös edullisemmat aurinkorasvat ovat luotettavia ja vastaavat suojakertoimeltaan purkissa ilmoitettua lukemaa.
Voit lukea vielä lisää auringolta suojautumisesta Fressiksen artikkelista.
Toivottavasti tämä auttoi tilanteessasi edes hieman!
