Moi nimimerkki Tytteli!
Usein ennen kuukautisvuodon alkua kuukautiskierron loppuvaiheessa tai kuukautisten aikana voi ilmetä kipua tai muunlaista vähän epämiellyttävää tuntemusta esimerkiksi vatsan ja selän alueella. Joillain saattaa esiintyä myös muita vatsaoireita tai esimerkiksi päänsärkyä kuukautisten yhteydessä. Näitä oireita ei kuitenkaan tarvitse mitenkään pelätä, ja kipuja voidaan hoitaa esimerkiksi tulehduskipulääkkeillä.
Kuukautisiin liittyvät asiat ovat mietityttäneet myös monia muita Fressiksessä, joten et ole suinkaan ainoa, joka näitä juttuja pohtii 😊 Täältä voit käydä lukemassa muiden lähettämiä kysymyksiä aiheesta ja vastauksia niihin.
Moi! Kiva kun laitoit meille viestiä!
Viestistäsi huomaa, että osaat hyvin havainnoida murrosiän tuomia muutoksia kehossasi. Kerroit, että sinulla on alkanut erittyä valkovuotoa noin vuosi sitten, minkä lisäksi sinulla on ollut rusehtavaa vuotoa ja alavatsakipuja. Tämä voisi viitata siihen, että kuukautisesi ovat alkamaisillaan tai jo alkaneet. Ensimmäisten kuukautisten vuoto nimittäin on monilla rusehtavaa ja niukkaa.
Kuukautisten alkaminen kertoo sukukypsyyden eli lisääntymiskyvyn saavuttamisesta – toisin sanoen raskaaksi tuleminen on mahdollista. Kuukautisten aikana kohdun seinämiin muodostunut verinen limakalvo poistuu emättimen kautta, kun munasolu ei ole hedelmöittynyt. Tätä kutsutaan kuukautisvuodoksi, joka on yksi kuukautiskierron vaihe. Kuukautiskierto kestää yleensä 23–35 päivää, eli kuukautiset tulevat nimensä mukaisesti yleensä noin kerran kuussa. Kuukautiskierron pituus voi kuitenkin vaihdella paljon etenkin murrosiässä. Kuukautisten alettua, kierron pituus voi olla hyvinkin epäsäännöllinen pidemmän aikaa, eikä siksi kannata huolestua, jos ne eivät tule joka kuukausi. Myös se voi vaihdella, minkä verran vuotoa tulee ja kuinka kauan kuukautiset kestävät. Yleensä ne kestävät 2–7 päivää. Joillakin ilmenee myös kuukautiskipuja, joiden hoitamiseen löydät vinkkejä täältä.
Onko sinulla luotettavaa aikuista (esim. huoltaja, sukulainen tai kouluterveydenhoitaja), jonka kanssa olet keskustellut murrosiästä ja kuukautisista ja jolle voisit kertoa kuukautistesi alkamisesta? Entä onko sinulle jo hankittu kuukautissuojia tai voisitteko yhdessä luotettavan aikuisen kanssa käydä ostamassa niitä? Vaihtoehtoina on mm. kertakäyttöisiä siteitä, kankaisia kestositeitä, tamponeja, kuukautisalushousuja ja kuukautiskuppeja. Erilaisista kuukautissuojista voit lukea lisää Hyvä Kysymys -sivustolta. Voi olla hyvä idea kokeilla paria kolmea erilaista suojaa, jotta tiedät, mikä sopii sinulle parhaiten.
Kuukautiset askarruttavat monia muitakin nuoria, ja olemmekin koonneet Fressiksen artikkeliin vastauksia yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin. Halutessasi voit sieltä lukea lisää kuukautisista.
Riemukasta talven jatkoa!
Hei,
Sinulla on kysymyksiä liittyen kuukautiskiertoon. Ensinnäkin kivuista. Sekä ovulaatiokipu että kuukautisvuotoon liittyvät kivut ovat hyvin vaihtelevia niin esiintyvyydeltään kuin voimakkuudeltaan ja luonteeltaan. Kivut voivat myös vaihdella kiertojen välillä. Ehkä yleisimpiä kivun luonteen kuvailuun käytetyistä termeistä on krampit ja kouristukset, jotka voivat myös säteillä alavatsalta esimerkiksi selkään tai reisiin. Ovulaatiokipua monet kuvaavat nipistelyksi tai vihlonnaksi. Kivun kokemukset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä eikä myöskään pahoinvointi ole mitenkään tavaton oire. Monet raportoivat valkovuodon koostumuksen muutoksia eri kierron vaiheissa. Pidän siis hyvinkin mahdollisena, että kuvaamasi oireet voivat liittyä kuukautiskiertoon. Etenkin mikäli ne toistuvat syklisesti kuukausittain.
Kysyt pitääkö näitä oireita kestää joka kuukausi, jos haluaa niin sanotusti luonnolliset menkat. Se on hyvin paljon mahdollista. Toki oireet voivat muuttua iän myötä jonkin verran. Onkin aika yleistä, että kivuliaiden ja/tai runsaiden tai muuten hankalien kuukautisoireiden hoitoon aloitetaan hormonaalinen ehkäisyvalmiste (myös ilman, että on varsinaista raskauden ehkäisyn tarvetta). Epäsäännöllisestä kuukautiskierrosta voi olla vaikea ennustaa vuotojen alkamista. Ehkä voisit kirjata oireitasi ja vuotojen esiintymiset ylös ja yrittää hahmottaa, onko jotain toistuvia ennusmerkkejä. Vaaleat housut kannattanee ajoittaa vuotojen päättymisen jälkeisiin päiviin ja viikkoihin.
Jos epäsäännöllinen kierto ja kivut stressaavat, ehdotan harkitsemaan palaamista ehkäisyvalmisteen käyttöön, jos siihen ei liittynyt mitään käyttöä estävää pulmaa. Jos haluat jutella aiheesta vielä lisää, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Väestöliiton nuorten seksuaalineuvontachatiin.
Moi!
Tyypillisesti kuukautiskierron pituus on 23-35 päivää, mutta nuorena kuukautiset voivat olla hyvin epäsäännölliset. Voi siis olla, että kuukautiset tulevat välillä hyvin tiheään ja toisinaan voi olla pitkäkin tauko ennen seuraavia kuukautisia. Kuukautiset myös häiriintyvät herkästi, sillä esimerkiksi stressi, sairastelu, liiallinen liikunta tai painonvaihtelu voivat vaikuttaa kuukautiskierron pituuteen. Koska kuukautisten tarkkaa ajankohtaa voi olla niiden epäsäännöllisyyden takia vaikea ennustaa, kannattaa kantaa mukana kuukautissuojia esimerkiksi koulussa, harrastuksissa tai kavereiden luona kyläillessä.
Monilla kuukautisiin liittyy erilaisia oireita kuten rintojen arkuutta, päänsärkyä, huimausta, ripulia tai alavatsakipua. Joillakin nämä oireet lieventyvät aikuisuudessa tai synnytyksen jälkeen. Saattaa siis olla, että menkkakivuilta tuntuvat oireet tarkoittavat kohdallasi kuukautisten alkamista, mutta vatsakivun syynä voi olla muutakin. Joillakin nimittäin esiintyy vatsakipua kuukautisten välillä. Tämä kipu saattaa liittyä ovulaatioon eli munasolun irtoamiseen, jolloin on mahdollista tulla raskaaksi. Henkilöstä riippuen kipua voi syntyä ennen munasolun irtoamista, sen aikana tai sen jälkeen.
Mikäli kivut jatkuvat ilman mitään selkeää syytä ja ovat kovia, kannattaa mennä juttelemaan asiasta kouluterveydenhoitajalle tai lääkärille. Halutessasi voit myös lukea lisää kuukautisista Fressiksen artikkelista sekä selailla täältä, mitä muut nuoret ovat kysyneet kuukautisista.
Heippa!
Valkovuodon väri voi vaihdella, ja olla välillä myös rusehtavaa, mutta kyseessä saattoi hyvinkin olla myös ensimmäiset kuukautisesi. Onneksi olkoon! 😊 Kuukautisten alkaminen on hieno merkki siitä, että kehosi toimii niin kuin pitääkin ja murrosiän kehitys etenee. Kuukautisten alkaminen voi herättää monenlaisia tunteita, ajatuksia ja kysymyksiä. Toisille se voi olla tosi iso juttu ja toisille taas arkisempi asia.
Ensimmäinen vuoto on usein punertavaa tai rusehtavaa vuotoa, ja vatsakivut ovat myös yleisiä kuukautiskipuja. Vuotoa voi tulla vähän, ja se voi kestää muutaman päivän ajan. Toisaalta vuoto voi olla myös runsaampaa, selkeästi veristä vuotoa ja kestää useammankin päivän. Vuotopäiviä on normaalisti 3–7. Alkuvaiheessa kuukautiset voivat olla hyvinkin epäsäännölliset, joten älä ihmettele, jos menee useampi kuukausi ennen seuraavaa vuotoa. Tavalliset särkylääkkeet tepsivät useimmiten kuukautisten aiheuttamiin vatsakipuihin.
Suosittelen sinua merkkaamaan kuukautisten alkamisen kalenteriin niin voit seurata kuukautiskiertoasi. Kuukautiskierron pituuden laskeminen alkaa aina ensimmäisestä vuotopäivästä ja päättyy seuraavien kuukautisten alkamiseen. Pidä nyt myös varmuuden vuoksi aina mukanasi, esimerkiksi repussa tai laukussa, sidettä tai pikkuhousunsuojaa, jotta olet varautunut seuraavaa vuotoa varten. Lisää kuukautissuojista voit lukea Hyvä kysymys -sivun artikkelista.
Jos haluat, ja jos se on mahdollista, voisit keskustella kuukautisten alkamisesta esimerkiksi äitisi kanssa. Se ei ole pakollista, mutta voi helpottaa käytännön asioissa, kuten siinä, että sinulla on käytettävissäsi sinulle sopivia kuukautissuojia ja särkylääkkeitä kuukautiskipujen varalle. Ehkä sinulla on muitakin kysymyksiä kuukautisiin liittyen, joista voisit jutella äitisi kanssa? Äitisi on kokenut nuoruudessa samat murrosiän vaiheet, eli myös kuukautisten alkamisen, joten hän ymmärtää sinua ja osaa varmasti vastata sinua askarruttaviin kysymyksiin. Jos sinun ei ole mahdollista jutella näistä asioista äitisi kanssa, voit hyvin mennä juttelemaan niistä halutessasi myös kouluterveydenhoitajalle tai jollekin toiselle luotettavalle aikuiselle.
Käy lukemassa vielä lisää menkoista Fressiksen artikkelista.
Aurinkoista tammikuuta!
Moikka ja kiitos kysymyksistä!
Pohdit, voiko kuukautisten aikana osallistua harrastuksiin. Kuukautisten ei pitäisi estää normaalia elämää, eli voit käydä harrastuksissa samalla tapaa kuin muulloinkin, vaikka sinulla olisi kuukautiset. Myös uimassa voi käydä kuukautisten aikana. Tällöin suojana tulisi vain käyttää tamponia tai kuukuppia. Tamponin käytöstä on ehkä helpompi aloittaa, koska kuukuppia asettaessa sormet täytyy uskaltaa työntää emättimeen ja jopa vähän venyttää emättimen seinämää. Emättimen suuaukko voi myös olla hieman tiukka. Tamponin käytön voi silti hyvin aloittaa, kannattaa vain aloittaa pienimmästä koosta. Tamponin asettaminen voi alkuun tuntua hankalalta, mutta se onnistuu varmasti, kun rauhassa opettelee.
Kerroit myös, että kuukautisesi ovat kivuliaat ja ettei tavallinen särkylääke auta kipuihin. Kuukautiskivuista ei tarvitse kärsiä ja niihinkin on saatavilla apua. Voisitko kertoa asiasta esimerkiksi huoltajallesi tai jollekin muulle turvalliselle aikuiselle? Voisitte sitten yhdessä varata tarvittaessa ajan lääkärin vastaanotolle, josta saat apua kipujen lievittämiseksi. Ymmärrän, että näistä asioista keskustelu voi alkuun tuntua hankalalta, mutta nämä asiat ovat tärkeitä hoitaa ja monelle aikuiselle asiat ovat ihan tuttuja, joten sinun ei tarvitse pelätä niistä kertomista. Lisäksi voit yhdessä huoltajan tai muun turvallisen aikuisen kanssa keskustella siitä, jos tuntuu, että kuukautiset haittaavat osallistumista esimerkiksi koulun uinteihin. Kuukautisista löydät paljon hyvää tietoa Väestöliiton Hyvä Kysymys -palvelusta.
Viestissäsi pohdit myös, onko normaalia, että kuukautisten aikaan tekee mieli suklaata. Kuukautisiin voi liittyä monenlaisia asioita ja kuukautisten aikaan joidenkin tekee esimerkiksi tavallista enemmän mieli herkkuja. Tämä on siis ihan normaalia. Mietit myös, kannattaako kuukautisten aikana juoda energiajuomia. Energiajuomia ei ylipäänsä suositella alle 15-vuotiaille, sillä ne sisältävät runsaasti kofeiinia. Kofeiinista voi aiheutua nuorelle monenlaista haittaa ja se voi esimerkiksi vaikeuttaa nukahtamista sekä heikentää unenlaatua. Kofeiini voi myös aiheuttaa riippuvuutta ja viestissäsi kerroitkin, että tunnet olevasi koukussa energiajuomiin. Lisäksi energiajuomat sisältävät paljon sokeria, eivätkä siksikään sovi päivittäiseen ruokavalioon. Lisätietoa energiajuomista ja vinkkejä niiden käytön lopettamiseen löydät Fressiksen artikkelista.
Tsemppiä, asiat varmasti järjestyvät! 😊
Moikka ja kiitos viestistäsi!
Koulu-uinnit jännittävät monia. Pukukopissa voi tuntua siltä, että kaikki tuijottavat, mutta tosiasiassa lähes jokainen häpeilee nuorena omaa kroppaa ja kokee siitä epävarmuutta. Toisia saatetaan katsella uteliaana, ei niinkään siksi, että katsottaisiin tarkoituksella jotenkin ikävästi ketään toista. Vaikka asiasta ei ääneen puhutakaan, pukkarissa suurin osa kokee tilanteen epämukavana. Koulu-uintia voi helpottaa, jos käy uimahallissa koulun ulkopuolella, vähän kuin harjoittelemassa. Silloin ei tarvitse ihan kylmiltään mennä luokkalaisten kanssa, vaan on jo kokeillut miltä uimahallissa ja uikkareissa olo tuntuu. Kysy asiantuntijalta -palstalla on vastattu hiljattain vähän samantyyppisiin pohdintoihin: voit halutessasi lukea vastauksen nimimerkin Joku kysymykseen liittyen koulu-uintiin ja kuukautisiin.
Pohdit myös kuukautisia. Olet ollut ihan super rohkea, kun olet kertonut opettajalle kuukautisista jännityksestä huolimatta! Moni asia jännittää alkuun, mutta jälkeenpäin voikin huomata, että asiassa ei ollutkaan mitään jännittävää ja siitä selvisi. Sinä et ole ainoa luokkalaisistasi, tai koulun oppilaista, jolla on kuukautiset. Näin ollen vessoja käyttävät muutkin, jotka vaihtavat siteitä. Siteiden irrottamisen ääntä häpeilee yllättävän moni, vaikka asia on ihan luonnollinen. Ne, joilla kuukautisia ei ole, tai joilla ne eivät ole alkaneet, eivät todennäköisesti tiedä millainen ääni siteen irrottamisesta tulee. He tuskin siis kiinnittävät asiaan huomiota. Ja ne, joilla kuukautiset on, tietävät äänen, mutta todennäköisesti häpeilevät sitä itsekin. Jos siteen irrottaminen kuitenkin nolostuttaa, niin paras tapa on vetäistä side nopeasti irti, jolloin ääni kestää lyhemmän aikaa. Varovainen irrottaminen kuuluu selkeämmin. Siteen irrottamisen aikaan voi myös yskäistä tai vetää vessan. Tai jos kyse on siivekkeellisestä siteestä, voi siitä jättää ottamatta isoimman tarran pois ja liimata vain siivekkeet pikkuhousuihin. Näin tarrapintaa ei ole niin paljon. Jos kovasti jännittää, voit harjoitella kotona silloin kun menkkoja ei ole, niin löydät sinulle parhaan tavan toimia. Menkat koskettavat noin puolta maailman ihmisistä, joten yksin näiden pohdintojen kanssa et varmastikaan ole. Voit tutustua myös muihin kuukautissuojavaihtoehtoihin Väestöliiton artikkelista.
Mukavaa ja huolettomampaa syksyä sinulle!
Moikka!
Ennen kuukautisia voi ilmetä monenlaisia oireita. Tyypillisimpiä ovat alavatsa- ja selkäkivut. Lisäksi osalla voi esimerkiksi mennä vatsa sekaisin, voi ilmetä mielialanvaihteluita ja pääkipuja. Jos kuvaamasi alapään vihlominen aina ajoittuu ennen kuukautisten alkamista, se lienee harmiton ja vaaraton kuukautisten alkamiseen liittyvä oire. Kerroitkin, että vihlonta lakkaa kuukautisten alkaessa ja kuukautisetkin ovat normaalit. Voi olla, että kohdun lihasten supistelu esimerkiksi heijastuu vihlomisen tunteena alapäässä. Oireesta ei kuvauksesi perusteella tarvitse olla huolissaan.
Jos vihlontaa esiintyy häiritsevänä muulloinkin kuin kuukautisten alkamiseen liittyvänä, voit käydä juttelemassa esimerkiksi ensin kouluterveydenhoitajan kanssa, jos lääkärille meno jännittää. Kouluterveydenhoitajan kanssa voitte sitten pohtia, onko aihetta varata lääkäriaikaa. Vaikka lääkärille meneminen jännittää, yleensä helpottaa saada vastaus itseään huolestuttaneeseen vaivaan. Voit kokeilla ottaa ihan tavallista kipulääkettä eli panadolia tai ibuprofeenia sisältävää tulehduskipulääkettä, jos koet kuukautisia edeltävän vihlonnan ikävänä. Näitä lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä ja lääkepakkauksen annosteluohjeita on tärkeää noudattaa.
Tsemppiä!
Terve ja kiitos kysymyksestäsi!
Kysymyksesi on erittäin tärkeä. Kuukautiskivut vaikuttavat hyvin suuren joukon elämään ja aivan liian moni kärvistelee vaivojensa kanssa saamatta riittävästi apua tai tukea. Vertaistukikin auttaisi eittämättä monia.
Minullakaan ei valitettavasti ole tiedossa yhdistystä tai järjestöä, joka olisi tähän nimenomaiseen teemaan erikoistunut. Voisit kokeilla, saisitko esim. demi.fi-yhteisöstä tukea, jos avaisit keskusteluketjun tästä aiheesta. Veikkaisin, että sitä kautta tavoittaisit ison joukon kohtalotovereita ja voisit myös tätä kautta antaa tukea muille. Ehkä näistä tyypeistä saisit myös keskustelu- tai tapaamisseuraa myöhemmin?
Toisaalta, vaikka sinulla ei ole endometrioosidiagnoosia, uskoisin, että hyötyisit kuitenkin esim. Korento-järjestön vertaisryhmistä. Mukaan pääsyyn tuskin tarvitaan täsmälleen ”oikeaa” diagnoosia, sillä oireesi kuitenkin ovat hyvin samankaltaiset kuin endossa. Korennon löydät sivuilta korento.fi. Korennon piiriin kuuluu monia muitakin gynekologisia sairauksia ja oireyhtymiä. Kannattaa käydä tutustumassa.
Mitä tulee toiveisiisi kuukautisista puhumiseen liittyen, voisit rohkeasti keskustella terveydenhoitajan ja vaikka terveystiedon opettajan kanssa asiasta, ja tuoda ilmi kokemuksesi, toiveesi ja palautteesi. Luulenpa myös, että voit saada tähänkin asiaan tukea ja vinkkejä esim. Korento-järjestöstä.
Tsemppiä ja kivaa kevättä!
Terveisin, Fressis
