Mieli

Yksinäisyys loppui kertarysäyksellä: ”Syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit”

Ulkopuolisuuden tunne johtaa helposti yksinäisyyteen, mutta Jenna Wahlstén, 17,löysi sie ltä myös tien sosiaalisuuteen.

Yksinäisyys loppui kertarysäyksellä: ”Syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit”

”Yksinäisyys koskettaa kaikkia jossain vaiheessa elämää. Minulla tunne liittyy lapsuuteen. Olin hyvin sisäänpäin kääntynyt ja hiljainen. Ryhmään tai luokkaan pääseminen tuntui ylitsepääsemättömältä.

Ala-aste, erityisesti kakkos- ja kolmasluokka, oli todella vaikeaa aikaa. Oloni luokassa oli ulkopuolinen ja ulkopuolelle jätetty. Välitunnilla muut hengailivat omien kavereidensa kanssa, mutta minä seisoin päivästä toiseen yksin saman seinän vierustalla. Kotona vietin aikaa itsekseni, enkä osannut hakea toivomaani tukea ja läheisyyttä perheeltänikään.

Koin itseinhoa ja syytin tilanteesta itseäni. Tuntui pahalta, kun en tiennyt omaa paikkaani porukassa – tai oliko minulle ylipäätään mitään paikkaa missään.

Opettajista ja vanhemmistani olin vain hiljainen tyttö. Ehkä minua yritettiin laittaa leikkimään muiden kanssa, mutta se, että jonkun olisi pitänyt leikkiä kanssani aikuisen pyynnöstä, tuntui lähinnä vaivaannuttavalta.

Kun syrjijästä ja syrjitystä tuleekin kavereita

Viidennellä luokalla tilanne muuttui kertarysäyksellä. Olin menossa keräämään pajunkissoja, kun luokkamme rämäpää ja vahva vaikuttajatyttö sanoi tulevansa mukaan. Siitä kehkeytyi vuosien ystävyys: niin sanotusta syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit. Tulin pois suojakuorestani ja aloin puhua ja viitata luokassa.

Ystävyytemme kantoi vielä yläasteellakin. Kikattelimme yhdessä muiden kustannuksella ja puhuimme pahaa toisista. Kun sain kerrankin pientä valtaroolia, oli kivaa kokeilla, miltä tuntuu olla niskan päällä. Näin jälkeenpäin käytökseni tuntuu tosi pahalle. Vuosien myötä olen tajunnut hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka tuovat minusta esiin parempia piirteitä.

Mihin tahansa nykyään menenkin, löydän aina kavereita. Voin kysellä kuulumisia myös vierailta. Tiedostan kuitenkin omat rajani; olen avoin kaveri monelle, mutta vain muutamat harvat päästän täysin ihoni alle.

Ulkopuolisuuden tunne jättää sisäisiä haavoja

Ajatus siitä, ettei kukaan huomioisi minua tai minut jätettäisiin ulkopuoliseksi, kalvaa edelleen. Joskus se pelko yllyttää ryhmätilanteissa yliyrittämiseen ja äänekkyyteen.

Kritiikin vastaanottaminen on vaatinut harjoittelua. Koska elin vuosia tiukan suojakuoreni alla, kaikenlaisten palautteiden käsitteleminen on ollut vaikeaa. Otan kaiken turhan henkilökohtaisesti.

Nähdessäni hiljaisia, yksinäisiä ihmisiä en pysty lähestymään heitä, koska tilanne tuo kipeitä muistoja omasta menneisyydestäni. Se on kuin vaara-alue, jonne en voi palata. Tästä syystä en ole ottanut osaa kiusaamisen vastaisiin kampanjoihinkaan, vaikka saatan vaikuttaa järjestötyössä muuten.

Edelleenkin tulee päiviä, jolloin ajattelen olevani todella yksin. Onneksi se on vain jaksoittaista, kunnes tajuan taas, että onhan minulla paljon läheisiä ja kavereita. Ihmiset tarvitsevat toisiaan ja tukevaa yhteisöä.”

 

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Emma Ollikainen

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On hyvä asia, että osaat kuvata mietteitäsi, tunnistat ikävää tuntemustasi ja haet täältä tukea itsellesi. Kerroit ettet jaksaisi mitään ja että haluaisit tappaa itsesi. Kuvaamasi tilanne on vakava ja se herättää meissä huolta. Nyt olisi tärkeää ettet jäisi yksin ajatustesi kanssa. Valtakunnallinen ja maksuton kriisipuhelin auttaa ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

Voit myös keskustella ajatuksistasi jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Voisit esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin, -psykologin tai –terveydenhoitajan kanssa. Voit keskustella asiantuntijan kanssa Sekaisin-chatissa tai verkkokriisikeskus Tukinetissä. Kaikissa palveluissa saa esiintyä nimettömästi. Ammattilaisilla on käytössään keinoja, joilla omia ajatuksia ja tunteita voi käsitellä.

Avun pyytäminen voi tuntua alkuun hankalalta. Nyt on kuitenkin hyvin tärkeää, että haet apua ja löydät keinoja tukalan olotilasi työstämiseen. Rohkaisemme sinua nyt joko soittamaan tai chattaamaan apua saadaksesi.

Voimia kevääseen!

Fressis

Ota välillä iisisti

Stressi veks! Videolta saat keinoja, miten voi omassa arjessaan hetkeksi pysähtyä ja rentoutua. Lue lisää stressinhallinnasta Fressiksen tietopankista.

Fressis

Minä ja muut – vinkkejä aitoon läsnäoloon

Yhdessäoloon kuuluu myös läsnäolo ja toisen huomioon ottaminen. Katso lisää vinkkejä yhdessäoloon Fressiksen tietopankista.

Fressis

Kysymys & vastaus

Hei, kiitos viestistä ja kiitos siitä, että kysyt neuvoa.

Kerrot hyvin vakavasta asiasta. Itsemurhan pohtiminen ja sen yrittäminen kertovat, että voit nyt huonosti ja tarvitset apua. Olet varmasti joutunut kohtaamaan jotain hyvin surullista ja ikävää, kun olet joutunut tähän tilanteeseen. Haluan kuitenkin kertoa sinulle, että aina on olemassa toivo siitä, että asiat voivat mennä paremmmin. Hyvin vaikeistakin tilanteista voi selvitä. Sinäkin voit.

Nyt kuitenkin tarvitset apua. Toivoisin, että soittaisit valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, joka on maksuton ja auttaa ympäri vuorokauden numerossa 0925250111. Voit keskustella asiantuntijan kanssa Sekaisin-chatissa tai verkkokriisikeskus Tukinetissä. Kaikissa palveluissa saa esiintyä nimettömästi.

On tärkeää, että saat apua. Avun pyytäminen nyt voi tuntua hankalalta, ehkä et haluaisi puhua tilanteestasi. On kuitenkin hyvin tärkeää, että saat löydät keinoja, joilla estää pahan olon pääseminen näin pitkälle tulevaisuudessa.

Et kertonut, mitä lääkettä olet ottanut. Osa lääkkeistä vaikuttaa kehossa pitkään, osa poistuu nopeammmin. Tämänkin takia olisi hyvin tärkeää, että olet yhteydessä johonkin apua antavaan palveluun, jotta saat neuvoja, miten toimia myös tämän lääkekysymyksen suhteen.

Rohkaisen sinua nyt joko soittamaan tai chattaamaan apua saadaksesi. Se, että pyysit meiltä apua, kertoo, että sinussa on valtavasti voimaa selviytyä tästä tilanteesta.

Fressis

Stressin hallinta

Stressaako? Tässä muutama vinkki stressin poistamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Onpa kurjaa kuulla, että sinulla on ollut viime aikoina vaikeampaa. Joskus voi olla hankalaa hahmottaa, mistä tuollaiset ikävät tunteet ja paha olo juontavat juurensa. Vaikka elämässä asiat olisivat tavallaan tosi hyvin, se ei tarkoita sitä, etteikö voisi olla myös huono fiilis. Nuoruusikään kuuluu myös monia muutoksia ja myllerryksiä, jotka saattavat aiheuttaa tunne-elämän oireita. Elämään tietyllä tavalla kuuluu myös ikäviä tunteita, mutta jos mieli on jatkuvasti tai toistuvasti maassa tai ahdistaa, on hyvä hakea apua ja keskustella asiasta jonkun kanssa. Mielenterveyttä voidaan hoitaa ja tukea yhtä lailla kuin fyysistä terveyttä eikä huonon fiiliksen kanssa kannata jäädä yksin.

On hyvä asia, että tunnistat ikävät tuntemuksesi. Ja uskaltauduit lisäksi vielä kertomaankin niistä! Olisi hyvä, että pääsisit juttelemaan asiasta vielä lisää jonkun luotettavan aikuisen kanssa.  Voisit esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin, -psykologin tai –terveydenhoitajan kanssa. Lisäksi Sekasin-chatissa voi keskustella nimettömänä omista fiiliksistään. Ammattilaisilla on käytössään keinoja, joilla omia ajatuksia ja tunteita voi käsitellä. Myös nuorten mielenterveystalosta  ja Chillaa-älypuhelinsovelluksesta voi saada tietoa ja vinkkejä.

On suuri voimavara, että sinulla on tärkeitä ihmisiä ympärilläsi. Perheen, poikaystävän ja kavereiden kanssa hengailu ja yhdessä tekeminen on tärkeää. Silloin kun itse voi huonosti, läheisten tsemppaus ja tuki auttavat jaksamaan. Harrastuksista kannattaa myös pitää kiinni, sillä mielekäs ja mukava tekeminen huoltaa mieltä ja saa ajatukset hetkeksi pois ikävistä asioista.

Toivottavasti nämä vinkit olivat sinulle hyödyksi ja saat apua mielesi hyvinvointiin!

Fressis