Mieli

Yksinäisyys loppui kertarysäyksellä: ”Syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit”

Ulkopuolisuuden tunne johtaa helposti yksinäisyyteen, mutta Jenna Wahlstén, 17,löysi sie ltä myös tien sosiaalisuuteen.

Yksinäisyys loppui kertarysäyksellä: ”Syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit”

”Yksinäisyys koskettaa kaikkia jossain vaiheessa elämää. Minulla tunne liittyy lapsuuteen. Olin hyvin sisäänpäin kääntynyt ja hiljainen. Ryhmään tai luokkaan pääseminen tuntui ylitsepääsemättömältä.

Ala-aste, erityisesti kakkos- ja kolmasluokka, oli todella vaikeaa aikaa. Oloni luokassa oli ulkopuolinen ja ulkopuolelle jätetty. Välitunnilla muut hengailivat omien kavereidensa kanssa, mutta minä seisoin päivästä toiseen yksin saman seinän vierustalla. Kotona vietin aikaa itsekseni, enkä osannut hakea toivomaani tukea ja läheisyyttä perheeltänikään.

Koin itseinhoa ja syytin tilanteesta itseäni. Tuntui pahalta, kun en tiennyt omaa paikkaani porukassa – tai oliko minulle ylipäätään mitään paikkaa missään.

Opettajista ja vanhemmistani olin vain hiljainen tyttö. Ehkä minua yritettiin laittaa leikkimään muiden kanssa, mutta se, että jonkun olisi pitänyt leikkiä kanssani aikuisen pyynnöstä, tuntui lähinnä vaivaannuttavalta.

Kun syrjijästä ja syrjitystä tuleekin kavereita

Viidennellä luokalla tilanne muuttui kertarysäyksellä. Olin menossa keräämään pajunkissoja, kun luokkamme rämäpää ja vahva vaikuttajatyttö sanoi tulevansa mukaan. Siitä kehkeytyi vuosien ystävyys: niin sanotusta syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit. Tulin pois suojakuorestani ja aloin puhua ja viitata luokassa.

Ystävyytemme kantoi vielä yläasteellakin. Kikattelimme yhdessä muiden kustannuksella ja puhuimme pahaa toisista. Kun sain kerrankin pientä valtaroolia, oli kivaa kokeilla, miltä tuntuu olla niskan päällä. Näin jälkeenpäin käytökseni tuntuu tosi pahalle. Vuosien myötä olen tajunnut hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka tuovat minusta esiin parempia piirteitä.

Mihin tahansa nykyään menenkin, löydän aina kavereita. Voin kysellä kuulumisia myös vierailta. Tiedostan kuitenkin omat rajani; olen avoin kaveri monelle, mutta vain muutamat harvat päästän täysin ihoni alle.

Ulkopuolisuuden tunne jättää sisäisiä haavoja

Ajatus siitä, ettei kukaan huomioisi minua tai minut jätettäisiin ulkopuoliseksi, kalvaa edelleen. Joskus se pelko yllyttää ryhmätilanteissa yliyrittämiseen ja äänekkyyteen.

Kritiikin vastaanottaminen on vaatinut harjoittelua. Koska elin vuosia tiukan suojakuoreni alla, kaikenlaisten palautteiden käsitteleminen on ollut vaikeaa. Otan kaiken turhan henkilökohtaisesti.

Nähdessäni hiljaisia, yksinäisiä ihmisiä en pysty lähestymään heitä, koska tilanne tuo kipeitä muistoja omasta menneisyydestäni. Se on kuin vaara-alue, jonne en voi palata. Tästä syystä en ole ottanut osaa kiusaamisen vastaisiin kampanjoihinkaan, vaikka saatan vaikuttaa järjestötyössä muuten.

Edelleenkin tulee päiviä, jolloin ajattelen olevani todella yksin. Onneksi se on vain jaksoittaista, kunnes tajuan taas, että onhan minulla paljon läheisiä ja kavereita. Ihmiset tarvitsevat toisiaan ja tukevaa yhteisöä.”

 

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Emma Ollikainen

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kurjaa kuulla, että kaverisi voi huonosti. Kaverisi on onnekas siinä mielessä, että hänellä on ainakin yksi ystävä, joka välittää. Kuten suomalainen sananlasku kuuluu, hädässä ystävä tunnetaan.

Silloin kun ihminen kärsii masennuksen oireista, hän vetäytyy helposti omiin oloihinsa. Hän ei välttämättä jaksa tehdä niitä asioita, joita aiemmin piti mielekkäinä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yhteydenpito kavereihin ja osallistuminen harrastuksiin. Hänen voi olla myös vaikea aloittaa tehtävien tekemistä. Myös arkisista asioista huolehtiminen voi olla hänelle työlästä. Hän voi olla alakuloinen ja ärtynyt. Hän voi jopa viestittää muille, että pysykää pois tieltä häiritsemästä. Hän saattaa ajatella, että on muiden mielestä huono, arvoton, ruma ja tylsä. Sen vuoksi masentunut ihminen tarvitsee ammattiavun lisäksi ympärilleen perheenjäseniä ja kavereita, jotka jaksavat seistä hänen rinnallaan myös huonoina päivinä.

Kaverina sinusta voi olla todella suuri apu ystävällesi. Toisen tukena olemisen ei tarvitse olla mitään erityisen ihmeellistä. Auttaa voi monella tapaa, eikä siihen ole olemassa yhtä ja tiettyä tapaa. Toiset ovat hyviä kuuntelijoita, toiset kokevat helpommaksi tehdä jotain konkreettista kaverin puolesta. Voit esimerkiksi kertoa kaverillesi, että olet huomannut, että hän voi huonosti. Voit kertoa, että välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Tällaisen asian sanominen ei voi mennä kovin pieleen. Voit kysellä häneltä aika ajoin, mitä kuuluu, kaipaisiko hän seuraa ja haluaisiko hän ehkä jutella tai tehdä jotain yhdessä. Voit itse ehdottaa hänelle jotain kivaa ja rentouttavaa tekemistä, josta hänelle voisi tulla vähän pirteämpi mieli. Sellaisia kokemuksia hän tarvitsee! Voit viedä hänet esimerkiksi kivaan kahvilaan tai kävelylle, ehdottaa leffaan menoa tai keksiä jonkun kivan pienen yllätyksen, josta arvelet hänen pitävän. Voit auttaa häntä läksyjen teossa tai tehdä palveluksen jossain ihan arkisessa asiassa. Voit myös piristää häntä sanomalla hänestä jotain positiivista. Voit kertoa, että hän on sinulle tärkeä ystävä juuri sellaisenaan kun hän on.

Sinun ei tarvitse etkä voi olla kuraattori, psykologi tai lääkäri. Voit olla kuitenkin ystävä, joka seisoo rinnalla, kuuntelee ja ihan pienilläkin arjen jutuilla viestittää, että välität.

Tsemppiä!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.

LCMDF: Itsensä löytäneet

LCMDF on aina toteuttanut itseään DIY-hengessä. ”Me ei tultu tänne miellyttään ketään. Me toimitaan ite tän projektin pomoina. Me päätetään”, Emma sanoo.

Oletko koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi?

Vapaaehtoistoiminnassa pääset itse auttamaan, oppimaan ja tekemään sinulle tärkeitä asioita. Toiminnan kautta pystyt laajentamaan omia verkostojasi ja saat mahdollisuuden vaikuttaa. Vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi järjestöissä, mutta voit toimia myös itsenäisesti ja oikeastaan missä vain! Oletko siis koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi? Tiesitkö, että vapaaehtoistoimintaa on kaikki sellainen toiminta, jota teet ilman rahallista korvausta, jonkun […]

Justimus: Jalat maassa ja pää kunnossa

Justimus naurattaa Youtubessa kahjoilla sketseillä. Omassa elämässään Sami, Juho ja Joose ovat superhyviä tyyppejä, jotka vaalivat terveitä elämäntapoja.