Mieli

Vuosia masennuksesta kärsinyt Heidi: ”Elämä on sittenkin tärkeää”

Perheen ja ystävien tuki, psykiatrinen hoito sekä oman alan löytyminen nostivat Heidi Suokkaan, 19, ylös masennuksen ja pahan olon kierteestä.

Vuosia masennuksesta kärsinyt Heidi: ”Elämä on sittenkin tärkeää”

”Koulutusta vastaava työpaikka, kivat työkaverit, ihana poikaystävä ja yhteinen koti hänen kanssaan. Elämänihän kuulostaa tasapainoiselta! Aina ei ole ollut näin.

Tässä vähän toisenlainen lista: vakava masennus, paniikkihäiriö, dissosiaatio, itsemurha-ajatuksia, 260 tuntia poissaoloja peruskoulusta. Yhä edelleen on kyse ihan samasta tytöstä.

Sairastin viisi vuotta niin, että tiesin sairaudestani, ja sitä ennen pari vuotta tietämättä, mikä minua vaivasi.

Minua on kiusattu eskarista lähtien. Näytin erilaiselta, koska äitini on filippiiniläinen ja olin ylipainoinen. Olin muiden lasten silmätikku kotipaikkakunnallani Alavudella Pohjanmaalla.

Tavoittelen täydellisyyttä, mutta peruskoulu meni huonosti, ja olin paljon poissa. Esimerkiksi matikan numeroni oli 5. Menin kuitenkin ensin kavereiden perässä lukioon kolmeksi kuukaudeksi mutten suorittanut mitään. Sen jälkeen oli pakko pohtia, mitä oikein haluan. Valitsin kokin opinnot koulutuskeskus Sedussa Seinäjoella.

Masennuksen oireeni olivat alakuloa, väsymystä ja sitä, ettei mikään innostanut. Masentunut ei jaksa hoitaa tavallisiakaan arkiasioita.

Näläntunne voi kadota, mutta minulla tunnesyöminen otti vallan. Julkiset paikat ja ihmispaljous ahdistivat. Oma koti ja oma sänky olivat turvapaikkani.

En halunnut kuormittaa perhettäni tai kavereitani asialla. Häpesin sairauttani ja yritin peitellä sitä esittämällä pirteätä. Koulukuraattori ja psykologi olivat uskottujani. Perheellenikin selvisi vasta psykologin järjestämissä perhetapaamisissa, kuinka pahalta minusta oli tuntunut. Vanhempani itkivät.

”Isäni on tukipilarini”

Paranemiseni alkoi, kun lukion terveydenhoitaja toimitti minut kiireellisenä tapauksena psykiatriselle osastolle. Tunsin saavani oikeaa hoitoa. Lääkkeiden merkitys toipumisessani oli puolet, taitavien työntekijöiden toinen puolet.

Aloin kokea, että elämä on sittenkin tärkeää. En ollut suunnitellut tulevaisuutta lainkaan, koska ajattelin elämän päättyvän.

Perheen ja ystävien tuki ja rakkaus ovat auttaneet parantumaan. Isäni on tukipilarini. Ilman hänen viisauttaan, kuuntelevaa korvaansa ja hassua huumoriaan en varmaan olisi tässä.

Tasapaino palasi elämääni vuosi sen jälkeen, kun olin aloittanut ammattikoulun ja saanut sieltä sydänystäviä. Kerroin heille avoimesti sairaudestani. Opiskelukavereita hämmensi – he eivät olisi nauravaisesta persoonastani osanneet uskoa vaikeuksiani.

Kertominen oli hyvä asia myös siksi, että kukaan ei ihmettelisi, jos eteeni tulisikin taas tosi vaikea ajanjakso.

Asuin puolitoista vuotta opintovalmennusyksikkö AAKEssa, joka on tarkoitettu meidän oppilaitoksemme opiskelijoille. Siellä harjoittelin itsenäisyyttä ja kasvatin itseluottamustani. Ohjaajat olivat ihan parhaita, ja yhteishenki meidän yhdeksän asukkaan kesken tiivis.

Arkirytmi ja pysähtyminen auttavat

Muutin Tampereelle suorittamaan opintoihini kuulunutta työssäoppimisjaksoa, ja työt hotelli Tornissa ovat jatkuneet valmistumiseni jälkeen.

En tuntenut kaupungista aluksi juuri ketään, mutta meille on muodostunut mahtava työporukka. Viime kesänä löysin netistä myös ihanan täkäläisen miehen.

Masennus voisi hyvin palata, koska perheeni on kaukana, teen paljon töitä ja poikaystäväni on viikot armeijassa. Uskon silti, että nyt osaan pysähtyä ja ottaa rennommin. Ajattelin ihan varmuuden vuoksi käydä pari kertaa juttelemassa psykologin kanssa.

Psykologin vastaanotolle voi hakeutua kouluterveydenhoidon, julkisen terveydenhoidon tai työterveyshoidon kautta lääkärin lähetteellä. Jos ei opiskele tai käy töissä, meillä Tampereella ja monilla muilla paikkakunnilla toimii nuorisoneuvola, joka tarjoaa muun muassa lääkärin ja psykologin palveluja.

Pidän huolta itsestäni noudattamalla säännöllistä arkirytmiä ja tekemällä asioita, joista nautin: kokkaamalla hyvää ruokaa ja käymällä kävelyllä. Osaan antaa aikaa rauhoittumiselle ja vain katsoa sohvalla Netflixiä. Rennoimmillani olen tietysti poikaystäväni seurassa.

Kun oikein ahdistaa, hengitän syvään, kuuntelen musiikkia tai lenkkeilen.

Jokin harrastus minun pitäisi vielä löytää, vaikka lento- tai pesäpallo. Olen joukkuepelaaja, joka tykkää harrastaa porukassa.

Ei super, mutta sentään hyvä

Nyt en enää vaadi itseltäni liikaa. Minun ei tarvitse olla super ja paras, kunhan olen sentään hyvä. Minulla saa olla heikkouksia.

Vakituinen työpaikka on lähiajan tavoitteeni. Pidemmän aikavälin suunnitelmani on yletä keittiöpäälliköksi ja perustaa joskus oma ravintola.

Neuvoni vaikeuksien kanssa painivalle on, että puhu edes yhdelle läheiselle. Hän voi kannustaa sinua turvautumaan ammattiapuun. Koulunkäyntihalut voivat palata, kun perehtyy erilaisiin ammatteihin ja alkaa opiskella sitä, mistä tykkää.

Kun löysin oman alani, minustakin tuli melkein huippuoppilas ammattikoulussa!

 

Teksti Minna Järvenpää, kuva Riina Peuhu

Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos lähettämästäsi viestistä!

Ihastumisesta kertominen on vaikeaa, kuten itsekin totesit ja siinä on aina riski torjutuksi tulemisesta. Etenkin nyt, jos on mahdollista, että poika seurustelee toisen kanssa. Tai ainakin jollain tasolla pitää tytöstä, jos viettää paljon aikaa tämän kanssa. Toisten seurustelun väliin ei kannata mennä, sillä siinä joutuu aina joku loukatuksi. Voi siis olla, että kertominen ei ole tässä kohtaa paras ratkaisu.

Kerroit myös, että poika kuuluu ryhmään, joka kiusaa muita nuoria, ilmeisesti myös sinua. Kiusaaminen ei ole koskaan ok. Kertomisessa voi olla riski, että kiusaaminen pahenee. Ansaitset rinnallesi pojan, joka arvostaa kohtelee sinua ja kavereitasi kivasti, eikä kiusaa ketään.

Lähes jokainen joutuu elämänsä aikana joskus tilanteeseen, jossa omat tunteet eivät saa vastakaikua, tai ihastumme henkilöön, joka on saavuttamattomissa sillä hetkellä. Se tuntuu pahalta, mutta tunne menee ajan kanssa aivan varmasti ohitse. Surun ja pettymyksen on hyvä antaa kuitenkin tulla ulos. Näitä tunteita voi käsitellä esimerkiksi juttelemalla kavereiden tai jonkun aikuisen kanssa. Myös ajatuksien kirjoittaminen päiväkirjaan, tai ajan viettäminen itselle mieluisten asioiden parissa saa ajatuksia muualle ja olon pikkuhiljaa paremmaksi. Jonkin ajan kuluttua saatat huomata, että pojan näkeminen ei tunnukaan enää samanlaiselta kuin ennen, ja että mielenkiintosi on kohdistunut muihin asioihin. Usein on myös niin, että niin kauan kuin elättelee toiveita, on vaikea olla avoinna myöskään uudelle ihastuksen mahdollisuudelle.

Emme voi vaikuttaa siihen kehen ihastumme ja kehen emme. Se, että poika pitää jostain toisesta ei siis kerro sinusta mitään. Kohdallesi tulee aivan varmasti poika, joka pitää sinusta juuri tuollaisena kuin olet, ja johon ihastut yhtä voimakkaasti kuin tähän kertomaasi poikaan. Sinun pitää vain antaa ihastumiselle mahdollisuus. Muista, että ansaitset ihania asioita elämääsi!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hyvä, että kysyit apua. Kaverisi on todella kokenut rankkoja aikoja ja hänestä herää suuri huoli. Hän tarvitsee nyt ehdottomasti aikuisen apua ja tukea, kuten sinäkin ajattelet. Kaverisi ei kuitenkaan haluaisi kertoa itsetuhoisista ajatuksistaan ja voinnistaan aikuiselle, koska kokee ettei häntä voida auttaa.

Onneksi asia ei ole näin vaan häntä voidaan auttaa. Usein kuitenkin huonosti voiva ja itsetuhoisista ajatuksista kärsivä ihminen on todella jumissa eikä kykene näkemään mitään poispääsyä raskaasta olostaan. Häntä voi pelottaa ja jopa hävettää omat ajatuksensa. Hän voi olla niin uupunut, ettei jaksa ja pysty itse hakemaan apua.

Sinulla on nyt taakka harteillasi, kun tiedät kaverisi tilanteesta etkä haluaisi kertomasi mukaan avata asiaa aikuiselle. Tilanne on nyt kuitenkin niin vakava, että sinun kannattaa ehdottomasti kääntyä aikuisen puoleen. Ensinnäkin siksi, että kaverisi on voi oikeasti olla hengenvaarassa ja hän voi todella huonosti. Toisekseen tämä taakka on sinulle liian suuri kantaa ja olet ilmeisesti itsekin alaikäinen. Tämä asia kuuluu nyt aikuisen hoitoon.

Aikuinen, jolle voit kertoa asiasta, voi olla kouluterveydenhoitaja, opettaja, oma vanhempasi tai joku muu tuttu aikuinen. Kouluterveydenhuollossa tiedetään, miten tällaisten asioiden kanssa edetään. Oman vanhemman tai muun aikuisen kanssa voi myös ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon, lastensuojelun tai terveyskeskuksen päivystykseen. Voitte soittaa myös Mielenterveysseuran ympäri vuorokauden auki olevaan kriisipuhelimeen puh. 09-2525 0111.

Kaverisi on onnekas, kun hänellä on sinut ystävänä. Hädän hetkellä olet ollut rinnalla ja kysyt apua hänen puolestaan. Voit itse olla kaverisi tukena ystävänä sen verran kuin itse jaksat, mutta sinä et pysty hänen tilannettaan yksin ratkaisemaan. Sen vuoksi käännythän aikuisen puoleen ja annat aikuisen ottaa tilanteesta vastuun!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Sinun ei tarvitse olla huolissasi asiasta, sillä television katselu ei ole vaarallista eikä se aiheuta syöpää.

Arkeemme sisältyy nykypäivänä usein paljon istumista ja myös erilaisten ”ruutujen” ääressä olemista. Pitkäaikainen paikallaanolo ja ruudun ääressä oleminen voi kuitenkin saada olon tuntumaan ”vetämättömältä” ja aiheuttaa esimerkiksi niska- tai selkäkipuja.

Ihmiskeho- ja mieli tarvitsevatkin istumisen ja paikallaanolon vastapainoksi myös liikettä pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana. Istumista ja paikallaanoloa on hyvä pyrkiä tauottamaan esimerkiksi jaloittelemalla. Lisäksi arkipäivään on hyvä sisällyttää myös säännöllistä ja monipuolista liikuntaa. Liikkumalla säännöllisesti voi helposti edistää omaa hyvinvointiaan ja saada lisää energiaa arkipäivän puuhiin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö vapaa-ajalla voisi myös hyvin löhöillä telkkaria katsellen. Oman hyvinvoinnin kannalta kyse on ennen kaikkea tasapainosta arjen eri toimintojen välillä.

Tsemppiä kevääseen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Ihastuksen lähellä oleminen saattaa jännittää, pistää kielen solmuun ja sanat hukkaan. Ei siis ihme, että joskus kaipaa rohkaisua ja neuvoja tilanteeseen. Mitä jos ehdottaisit, että kävisitte vaikka yhdessä leffassa, tai tekemässä jotain muuta teille mieluista? Sen jälkeen on helppo jutella yhdessä koetusta asiasta. Voisitte jutella myös tulevaisuuden haaveista, teille yhteisistä asioista (käyttekö esim. samaa koulua?) tai harrastuksista.

Ihastukselle voi jutella ihan samoista asioista, kuin joista juttelisit ystäviesikin kanssa. Toisesta voi aina oppia uutta. Joskus on myös ihan ok olla hiljaa ja vain nauttia toisen läsnäolosta, vaikka telkkaria katsellen tai musiikkia kuunnellen. Oikeassa seurassa hiljaisuuskaan ei tunnu pahalta. On myös ihan ok sanoa, että ”en keksi nyt mitään puhuttavaa”. Sekin saattaa jo itsessään laukaista jännitystä ja keventää tunnelmaa.

Mikäli ihastuksesi ei tiedä, että pidät hänestä, rohkaisisin sinua kertomaan asiasta. Yhteistä keskustelua voi nimittäin olla hankala pitää yllä, jos samalla salaa toiselta näin tärkeän asian. Ihastuksesta kertominen ei varmastikaan ole helppoa, eikä siihen ole mitään oikeaa tapaa. Jos olette ystäviä, voi olla hyvä sanoa toiselle, että jos hän ei tunnekaan samoin, ei se haittaa ja et halua asian pilaavan ystävyyttänne.

Ihastuksen tunteetkin menevät usein pikkuhiljaa ohi, jos niihin ei saa toiselta vahvistusta. Ja jos tunne ei ole molemminpuolinen, niin muistathan, että syy ei ole sinussa. Me emme voi valita kehen ihastumme ja kehen emme, samoin kuin emme voi vaikkapa valita mistä jäätelömausta pidämme eniten – yksi pitää mansikasta ja toinen suklaasta, ilman suurempaa syytä.

Aurinkoista vuoden alkua ja rohkeutta keskusteluihin!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos todella hyvästä kysymyksestäsi!

Samaa kysymystä pohtii lähes jokainen jossain vaiheessa, ja suurinta osaa ihmisistä jännittää ottaa asia puheeksi. Ihastustaan voi osoittaa monin tavoin – katsekontaktilla ja hymyllä, hakeutumalla toisen seuraan, kyselemällä kuulumisia tai kutsumalla toisen vaikka leffaan. Myös toisen kehuminen, tai suoraan ihastuksesta kertominen ovat hyviä tapoja ilmaista toiselle, että hän on kiinnostava.

Lähestyminen voi olla helpompaa viestillä, kuin kasvotusten ja se on ihan ok! Se antaa myös toiselle aikaa pohtia mitä tunteita kertomasi hänessä herättää. Jos liikutte samassa porukassa, tai tapaatte vaikka kahdestaan, voit seurata ihastuksesi käyttäytymistä seurassasi. Usein sen kyllä huomaa, jos tunne on molemminpuolista. Mitään yhtä oikeaa tapaa ei ole, joten on hyvä toimia itselle hyväksi tuntemalla tavalla. Voit myös pohtia, miten haluaisit, että sinua lähestyttäisi, jos tilanne olisi toisinpäin?

Ihastuksestaan kertominen on rohkeaa, koska koskaan ei voi tietää miten toinen siihen reagoi. Mikäli tunteesi eivät saisikaan vastakaikua, muistathan että vika ei ole sinussa. Lähes jokainen tulee jossain elämänsä vaiheessa torjutuksi, koska aina tunteet ja toiveet eivät kohtaa. Voi olla, että joskus käy myös niin, että joku kertoo sinulle ihastuneensa sinuun, mutta itse et koe samoin.

Torjutuksi tulemisen pelosta ei ihastustaan kannata jättää kertomatta. Parhaimmillaan ihastuksesi kohde tuntee samoin. Ja jos ei tunne, niin voit olla itsestäsi ylpeä, että kerroit ja suunnata ajatuksesi muihin asioihin. Ihastuksen tunteen ohi meneminen voi kestää aikansa, mutta tekemällä itselle mieluisia asioita, se helpottaa pikkuhiljaa.

Rohkeutta ja tsemppiä tilanteeseesi!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos meille lähettämästäsi viestistä!

Olet tosi hienosti kuunnellut omaa oloasi ja pysähtynyt sen äärelle pohtimaan, mikä sinulla voisi olla. Mieleen liittyvät sairaudet eivät ole ihan yhtä yksinkertaisia kuin vaikka flunssan toteaminen. Siksi olisi tärkeää, että niistä juteltaisiin aina terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

Kerroit, että sinulla on todettu aikanaan masennus. Masennuksesta toipuminen voi viedä aikaa ja joskus masennus voi palata uudelleen myös itsestä riippumattomista syistä. Näin voi olla kohdallasi. Se ei välttämättä tule takaisin heti yhtä isosti kuin aiemmin, vaan ikään kuin koputtelee ja antaa pieniä merkkejä itsestään. On tärkeää, että niihin tarttuu silloin, jotta olo ei pääse kurjemmaksi. Omaa oloa ja ajatuksia voi pysähtyä tarkastelemaan erilaisten tehtävien kautta. Masennuksen hoidon tueksi on kehitetty nuorille oma ohjelma, josta löydät tällaisia tehtäviä. Tehtäviä voit tehdä, vaikka sinulla ei masennusta olisikaan. Löydät ohjelman täältä: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/oma-apu/masennuksen_omahoito/Pages/default.aspx.

Jos tehtäviä, tai niihin liittyviä tekstejä lukiessasi sinulla herää ajatuksia ja koet, että olosi ei parane, on hyvä jutella aikuisen kanssa. Tarkastele oloasi myös esimerkiksi joululomalla – koetko päivien aikana iloa ja hyviä hetkiä? Mitä asioita voisit arjessasi tehdä, jotka ruokkivat hyvää mieltä – kaverille viestittely, tunteiden ilmaisu esim. maalaamalla tai musiikin kuuntelu. Jos tuntuu, että joululomalla olosi on pääasiassa kurja, juttele siitä rohkeasti sinulle tärkeille ihmisille. Jos et tiedä kenen puoleen kääntyä, voit jutella esim. nuorille tarkoitetussa chatissa nimettömästi: https://www.netari.fi/avoimet-chatit/. Tärkeintä on, että et jää ajatustesi kanssa yksin, sillä ansaitset voida hyvin.

Levollista ja lämmintä loppuvuotta sinulle!

Fressis