Mieli

Vuosia masennuksesta kärsinyt Heidi: ”Elämä on sittenkin tärkeää”

Perheen ja ystävien tuki, psykiatrinen hoito sekä oman alan löytyminen nostivat Heidi Suokkaan, 19, ylös masennuksen ja pahan olon kierteestä.

Vuosia masennuksesta kärsinyt Heidi: ”Elämä on sittenkin tärkeää”

”Koulutusta vastaava työpaikka, kivat työkaverit, ihana poikaystävä ja yhteinen koti hänen kanssaan. Elämänihän kuulostaa tasapainoiselta! Aina ei ole ollut näin.

Tässä vähän toisenlainen lista: vakava masennus, paniikkihäiriö, dissosiaatio, itsemurha-ajatuksia, 260 tuntia poissaoloja peruskoulusta. Yhä edelleen on kyse ihan samasta tytöstä.

Sairastin viisi vuotta niin, että tiesin sairaudestani, ja sitä ennen pari vuotta tietämättä, mikä minua vaivasi.

Minua on kiusattu eskarista lähtien. Näytin erilaiselta, koska äitini on filippiiniläinen ja olin ylipainoinen. Olin muiden lasten silmätikku kotipaikkakunnallani Alavudella Pohjanmaalla.

Tavoittelen täydellisyyttä, mutta peruskoulu meni huonosti, ja olin paljon poissa. Esimerkiksi matikan numeroni oli 5. Menin kuitenkin ensin kavereiden perässä lukioon kolmeksi kuukaudeksi mutten suorittanut mitään. Sen jälkeen oli pakko pohtia, mitä oikein haluan. Valitsin kokin opinnot koulutuskeskus Sedussa Seinäjoella.

Masennuksen oireeni olivat alakuloa, väsymystä ja sitä, ettei mikään innostanut. Masentunut ei jaksa hoitaa tavallisiakaan arkiasioita.

Näläntunne voi kadota, mutta minulla tunnesyöminen otti vallan. Julkiset paikat ja ihmispaljous ahdistivat. Oma koti ja oma sänky olivat turvapaikkani.

En halunnut kuormittaa perhettäni tai kavereitani asialla. Häpesin sairauttani ja yritin peitellä sitä esittämällä pirteätä. Koulukuraattori ja psykologi olivat uskottujani. Perheellenikin selvisi vasta psykologin järjestämissä perhetapaamisissa, kuinka pahalta minusta oli tuntunut. Vanhempani itkivät.

”Isäni on tukipilarini”

Paranemiseni alkoi, kun lukion terveydenhoitaja toimitti minut kiireellisenä tapauksena psykiatriselle osastolle. Tunsin saavani oikeaa hoitoa. Lääkkeiden merkitys toipumisessani oli puolet, taitavien työntekijöiden toinen puolet.

Aloin kokea, että elämä on sittenkin tärkeää. En ollut suunnitellut tulevaisuutta lainkaan, koska ajattelin elämän päättyvän.

Perheen ja ystävien tuki ja rakkaus ovat auttaneet parantumaan. Isäni on tukipilarini. Ilman hänen viisauttaan, kuuntelevaa korvaansa ja hassua huumoriaan en varmaan olisi tässä.

Tasapaino palasi elämääni vuosi sen jälkeen, kun olin aloittanut ammattikoulun ja saanut sieltä sydänystäviä. Kerroin heille avoimesti sairaudestani. Opiskelukavereita hämmensi – he eivät olisi nauravaisesta persoonastani osanneet uskoa vaikeuksiani.

Kertominen oli hyvä asia myös siksi, että kukaan ei ihmettelisi, jos eteeni tulisikin taas tosi vaikea ajanjakso.

Asuin puolitoista vuotta opintovalmennusyksikkö AAKEssa, joka on tarkoitettu meidän oppilaitoksemme opiskelijoille. Siellä harjoittelin itsenäisyyttä ja kasvatin itseluottamustani. Ohjaajat olivat ihan parhaita, ja yhteishenki meidän yhdeksän asukkaan kesken tiivis.

Arkirytmi ja pysähtyminen auttavat

Muutin Tampereelle suorittamaan opintoihini kuulunutta työssäoppimisjaksoa, ja työt hotelli Tornissa ovat jatkuneet valmistumiseni jälkeen.

En tuntenut kaupungista aluksi juuri ketään, mutta meille on muodostunut mahtava työporukka. Viime kesänä löysin netistä myös ihanan täkäläisen miehen.

Masennus voisi hyvin palata, koska perheeni on kaukana, teen paljon töitä ja poikaystäväni on viikot armeijassa. Uskon silti, että nyt osaan pysähtyä ja ottaa rennommin. Ajattelin ihan varmuuden vuoksi käydä pari kertaa juttelemassa psykologin kanssa.

Psykologin vastaanotolle voi hakeutua kouluterveydenhoidon, julkisen terveydenhoidon tai työterveyshoidon kautta lääkärin lähetteellä. Jos ei opiskele tai käy töissä, meillä Tampereella ja monilla muilla paikkakunnilla toimii nuorisoneuvola, joka tarjoaa muun muassa lääkärin ja psykologin palveluja.

Pidän huolta itsestäni noudattamalla säännöllistä arkirytmiä ja tekemällä asioita, joista nautin: kokkaamalla hyvää ruokaa ja käymällä kävelyllä. Osaan antaa aikaa rauhoittumiselle ja vain katsoa sohvalla Netflixiä. Rennoimmillani olen tietysti poikaystäväni seurassa.

Kun oikein ahdistaa, hengitän syvään, kuuntelen musiikkia tai lenkkeilen.

Jokin harrastus minun pitäisi vielä löytää, vaikka lento- tai pesäpallo. Olen joukkuepelaaja, joka tykkää harrastaa porukassa.

Ei super, mutta sentään hyvä

Nyt en enää vaadi itseltäni liikaa. Minun ei tarvitse olla super ja paras, kunhan olen sentään hyvä. Minulla saa olla heikkouksia.

Vakituinen työpaikka on lähiajan tavoitteeni. Pidemmän aikavälin suunnitelmani on yletä keittiöpäälliköksi ja perustaa joskus oma ravintola.

Neuvoni vaikeuksien kanssa painivalle on, että puhu edes yhdelle läheiselle. Hän voi kannustaa sinua turvautumaan ammattiapuun. Koulunkäyntihalut voivat palata, kun perehtyy erilaisiin ammatteihin ja alkaa opiskella sitä, mistä tykkää.

Kun löysin oman alani, minustakin tuli melkein huippuoppilas ammattikoulussa!

 

Teksti Minna Järvenpää, kuva Riina Peuhu

Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos tärkeästä viestistäsi!

Jokainen kehittyy ja kasvaa eri tahtiin ja se näkyy vahvimmin juuri murrosiässä. On siis hyvin tavallista, että oma kroppa voi olla hyvinkin erilainen saman ikäisiin verrattuna. Epävarmuutta omasta kehostaan kokee lähes jokainen nuori jossain vaiheessa ja omaa kroppaa verrataan muihin. Myös he, joiden kroppa on sinun mielestäsi täydellinen kokevat epävarmuutta, ihan kuten kerroitkin.

Kerroit myös, että sinua kiusataan koulussa. Kiusaaminen ei ole koskaan ok ja voi vaikuttaa syvästi siihen, miten kiusattu näkee itsensä. Usein kiusaamista kokeneet kokevat olevansa täynnä vikoja ja huonompia kuin muut, vaikka tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa. Kiusaaminen kertoo usein kiusaajan omasta pahasta olosta ja epävarmuuksista, joista yritetään päästä eroon.

Oletko kertonut tilanteestasi kenellekään muulle aikuiselle kuin äidillesi? Olisi tosi tärkeää, että saisit juteltua asiasta kunnolla, etkä joutuisi pohtimaan näin isoja asioita yksin. Ulkopuolisen ihmisen kanssa asioita oppii katsomaan vähän eri suunnasta. Voisitko ajatella, että kävisit juttelemassa asiasta terveydenhoitajan kanssa? Hän voisi samalla ottaa kantaa tuohon huoleesi painostasikin – paino ja pituus eivät ole ainoita mittareita terveydestä. Jos omista huolista kertominen tuntuu haastavalta, voit näyttää myös tämän viestin, olit siihen kirjannut tosi hyvin ajatuksiasi.

Jos kaipaat vielä rohkaisua, voit jutella ennen terveydenhoitajaa nimettömänä aikuisen kanssa esim. Sekasin-chatissa. Tärkeintä on nyt, että et jää yksin, vaan haet rohkeasti tilanteeseesi tukea. Ansaitset voida hyvin ilman kiusaamista ja huolia.

Fressis
Kysymys & vastaus

On todella tavallista, että ulkoiset ominaisuudet saattavat alun perin herättää kiinnostuksen toista henkilöä kohtaan. Lisäksi on ihan luonnollista, että ihmiset viehättyvät erilaisista asioista ulkonäön suhteen. Pelkkään ulkonäköön keskittymällä et kuitenkaan anna itsellesi mahdollisuutta tutustua erilaisiin ihmisiin ja näin löytää itsellesi kokonaisuutena sopivaa kumppania. Saatat siis huomaamattasi jättää tutustumatta potentiaaliseen tyttöystävään.

Parisuhteen muodostamisen kannalta on hyvä muistaa, ettei pelkkä ulkonäkö/ulkoinen olemus ole kovin hyvä perusta parisuhteelle. Kun toista oppii tuntemaan paremmin, voi huomata viehättyvänsä ulkoisten seikkojen ohella/sijaan muista asioista. Lopulta ulkoiset asiat eivät ehkä olekaan niin tärkeitä, vaan esimerkiksi luonteenpiirteet ja arvot merkitsevät paljon enemmän.

Suosittelenkin, että tutustut rohkeasti erilaisiin ihmisiin ja annat heille mahdollisuuden. Saatat huomata, että tutustuttuasi uuteen ihmiseen hän vain kaunistuu silmissäsi, kun kemianne kohtaavat syvemmällä tasolla 😊

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Tosi kurjaa kuulla, että sinua haukutaan. Se ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää. Voit hyvin sanoa suoraan kiusaajille, että haukkuminen ei ole ok. Lisäksi olisi tärkeää, että kerrot mahdollisimman pian kiusaamisesta opettajallesi tai muulle turvalliselle aikuiselle, jotta se saadaan loppumaan.

Pohdit kysymyksessäsi painoasi ja kuukautisten alkamista. Kerroit, että sinulla on tullut muita juttuja, että menkat alkaisivat. Jos tarkoitat tällä murrosikään liittyviä asioita, kuten esimerkiksi rintojen kasvua, häpykarvoitusta tai valkovuotoa, niin voit ihan olla ihan huoletta. Murrosikä etenee jokaisella omaan tahtiin. Esimerkiksi se, milloin kuukautiset alkavat, on hyvin yksilöllistä. Lapsille ja nuorille tarkoitetun painoindeksimittarin mukaan olet hivenen normaalipainon alapuolella. Painoindeksin lukemat ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Siksi painosi ei huolestuta, jos muuten olet terve ja voit hyvin.

Nuorena on tavallista pohtia omaa painoaan ja kehoaan sekä sitä, mikä on normaalia. Kasvun ja oman hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on syödä monipuolisesti, nukkua riittävästi, liikkua säännöllisesti ja pitää hauskaa kavereiden kanssa.

Aurinkoista talvea!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi!

Toisen kehon kommentointi ja huutelu ei ole missään nimessä ok. Etenkään tilanteessa, jossa olet selkeästi ilmaissut, että et pidä siitä. Suomessa on tasa-arvolaki, jossa määritellään seksuaaliseksi häirinnäksi esim. ei-toivotut härskit puheet ja vitsit, sekä vartaloa tai pukeutumista koskevat kysymykset ja huomautukset. Kertomasi tilanne voidaan määritellä siis seksuaaliseksi häirinnäksi ja opettajilla on lain puitteissa velvollisuus puuttua siihen. Täältä löydät lisätietoa asiasta. Voit näyttää tämän tekstin myös opettajillesi.

Kertomasi mukaan opettajien puuttuminen ei ole ollut riittävää, koska huutelu yhä jatkuu. Tällöin asiasta on hyvä kertoa suoraan rehtorille. Jos tuntuu, että sinua ei kuulla tai asiaa ei oteta riittävän vakavasti, kerro kokemastasi sellaiselle aikuiselle, johon luotat (esim. oma tai ystävän vanhempi, lempiopettaja jne.) ja pyydä häntä mukaasi puhumaan rehtorille. Jos kaipaat vielä lisää vinkkejä, voit käydä juttelemassa nimettömästi Nuorten Exitin chatissa. Siellä on hyviä tyyppejä töissä, jotka kohtaavat työssään näitä tilanteita usein ja osaavat rohkaista sinua vielä tarvittaessa lisää.

Jokaisella on oikeus keskittyä koulunkäyntiin ilman häirintää – sinullakin – joten toivottavasti tilanne ratkeaa pian.

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka!

Kertomasi kuulostaa siltä, että kuormitusta on nyt liiaksi. Tosi hienoa siis, että otit yhteyttä!

Korona ja sen myötä tulleet jatkuvat muutokset ja epävarmuudet, kuten muutokset koulunkäynnissä ovat aiheuttaneet monelle nuorelle pahaa oloa ja kuormitusta. Murrosiässä oma mieli on myllerryksessä muutenkin ja arki vie hurjasti energiaa. Siihen päälle ei paljoa tarvita, että olo voi muuttua kuvaamasi kaltaiseksi. Usein käy niin, että mitä enemmän tehtäviä asioita on, sitä suuremmaksi niiden aiheuttama paine kasvaa ja lopulta ei saa tehtyä enää mitään. Näin käy monelle, eli älä soimaa itseäsi siitä.

Omia ajatuksia voi selkiyttää, jos kirjaat ylös mitä kaikkea sinun tulee tehdä. Aloita sen jälkeen pienimmästä asiasta. Isoihin asioihin tarttuminen on helpompaa, kun saa ensin tunteen siitä, että onnistuu pienissä asioissa. Muutama koe ei myöskään kaada kokonaisuutta, joten jos pystyt, niin anna itsellesi hieman armoa. Stressi voi häiritä myös unta, mutta riittävä uni ja lepo on tärkeää palautumisen kannalta. Pyri siis pitämään kiinni tästä.

Jos näistä ei ole apua, niin asiasta on tosi tärkeä jutella aikuisen kanssa. Jos omille vanhemmille puhuminen tuntuu hankalalta, voit puhua koulun terveydenhoitajalle tai pohtia esim. Sekasin-chatissa nimettömänä omaa tilannettasi tarkemmin. Myös opettajalle on hyvä kertoa, että nyt tuntuu siltä, että et jaksa kaikkea.

Jokainen reagoi stressiin eri tavalla, mutta olet oikeassa siinä, että sinun iässäsi ei kuulu kantaa kaikkea omilla harteilla. Älä siis jää yksin, vaan kerro rohkeasti tilanteestasi aikuiselle. Sinä ansaitset voida hyvin ja nauttia nuoruudestasi ilman liiallista painetta.

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Pohdit kysymyksessäsi, että kasvatko enää pituutta. Kerroit, että murrosikäsi on alkanut 10-11 vuotiaana. Murrosiän alussa pituuskasvu on hidasta. Murrosiän edetessä pituuskasvu alkaa kiihtyä ja kasvupyrähdyksen aikana pituutta voi tulla jopa 10 senttiä vuodessa. Pojilla kasvupyrähdys on voimakkaimmillaan keskimäärin 13-14 vuoden iässä ja tämän jälkeen pituutta tulee vielä lisää hitaampaan tahtiin 3-5 vuoden ajan. Yleensä pojat saavuttavat lopullisen pituutensa 18-vuoden iässä. Kerrot olevasi 15-vuotias, eli voit hyvinkin kasvaa vielä pituutta.

Vanhempien pituus antaa osviittaa siitä, kuinka pitkäksi nuori keskimäärin kasvaa. Kuitenkaan vanhempien pituus ei yksinään määritä nuoren lopullista pituutta. Pituuteen vaikuttaa vanhempien pituuden lisäksi, geeniperimä ja elintavat. Esimerkiksi kasvuun ja kehitykseen tarvittavaa kasvuhormonia erittyy aivoissa syvän unen aikana ja siksi nuoren on tärkeä saada riittävästi unta. Pidäthän siis huolta riittävästä levosta, monipuolisesta ruuasta ja liikkumisesta ja teet kivoja juttuja kavereiden kanssa. Näin tuet kasvuasi, kehitystäsi ja hyvinvointiasi.

Muistathan, ettei pituus tai mikään muukaan ulkoinen olemus määritä sinua ihmisenä. Olet juuri sopiva sellaisena kuin olet!

Fressis