Ruoka

Vegaani Unna: ”Vegaaniruoasta ei tule ähky olo”

Unna Kontio, 19, oli intohimoinen lihansyöjä, kunnes kaveri kertoi kasvisruoasta. Ruokavalion muutos paransi jaksamista.

Vegaani Unna: ”Vegaaniruoasta ei tule ähky olo”

Unna Kontio siirtyi kasvisruokavalioon kolme vuotta sitten, lukion toisella luokalla. Kasvisruoasta hän kiinnostui kuunneltuaan kaverinsa ihmettelyä siitä, miksi ihminen tarvitsi lihaa. Asiaa selvitettyään Unna havaitsi, ettei keho tosiaankaan tarvitse eläintuotteita toimiakseen.

Ensi alkuun Unna söi kasvisruokaa. Vegaaniksi hän ryhtyi puolitoista vuotta myöhemmin. Kun kaikki eläinperäiset tuotteet jäivät pois ruokavaliosta, Unna tunsi olonsa hyvin energiseksi ja kevyeksi.

”Vegaaniruoasta ei tule ähky olo.”

Vegaaniruokavaliossa näytti olevan muitakin hyviä puolia. Unnan ruoansulatus toimii paremmin ja ihon epäpuhtaudet ovat vähentyneet.

Vegaanin ruokavalio

Unnan ruokavalio koostuu viljavalmisteista, palkokasveista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Siihen kuuluu myös pähkinöitä, siemeniä, sieniä ja ravintorasvoja. Eläinkunnan tuotteita ei ole sen sijaan ollenkaan: ei lihaa, kalaa, kanaa tai maitotuotteita. Unna ei syö kananmuniakaan.

Moni miettii, saako keho vegaaniruoasta riittävästi ravintoaineita kuten proteiinia. Unnan mukaan lähes kaikki eläinkunnan tuotteet voi korvata jollain kasvikunnan tuotteella.

”Ainoastaan katkarapuja on ikävä – niitä ei voi korvata millään.”

Punaisen lihan sijaan Unna syö paljon vihreitä kasviksia, esimerkiksi pinaattia, vihreitä papuja ja lehtikaalia.

Mieluummin nyhtökauraa kuin soijarouhetta

Unnan vegaaniruokavalio ei ole ongelma perheelle tai ystäville. Joskus Unnan perheessä kokkaillaan kaikille sopivia ruokia, joskus lihaa syövät perheenjäsenet laittavat omia herkkujaan.

”Kun kerron olevani vegaani, moni ajattelee, että nyt tulee puolen tunnin käännytyspuhe, mutta en ole harrastanut sellaista.”

”Puolet kavereistani syö lihaa joka toinen päivä. Se on ihan ok. Osa on ryhtynyt kasvissyöjiksi. Jokainen tekee oman valintansa.”

Vegaaniruokavalion myötä Unna on alkanut suhtautua ruoantuotantoon entistä tiedostavammin.

”Kaikki eivät voi lähteä Pohjoisnavalle pelastamaan jääkarhuja, mutta kaupassa voi tehdä tietoisia valintoja ja vaikuttaa siten ympäristöön. Lihantuotanto vaatii enemmän vettä kuin kasvistuotanto ja aiheuttaa enemmän päästöjä.”

Unna valitsee mielellään lähellä tuotettuja tuotteita, esimerkiksi nyhtökauraa soijarouheen sijaan. Hän yrittää välttää myös muovipakkauksia ja hävikkiä. Unna työskentelee katuruokaketju Fafa’ssa ja näkee päivittäin, miten paljon ravintolassa syntyy hävikkiä ja miten sitä voidaan vähentää. Kotioloissa hävikkiä ei synny, jos ostaa juuri sen verran ruokaa kuin jaksaa syödä.

Fakta: näin syöt terveellisesti

Terveellisen ruokavalion voi koota monella tapaa: se voi olla vegaani-, kasvis- tai sekaruokavalio. Mitä tahansa näistä noudatatkin, niin vanha tuttu lautasmalli toimii. Syöminen ei ole vaikeaa, kunhan noudatat muutamia yksinkertaisia periaatteita.

  1. Syö monipuolisesti lautasmallin mukaan: annoksesta ¼ täysjyväviljaa, ¼ proteiinia, ½ kasviksia ja hyvää, pehmeää rasvaa joka aterialla. Katso myös video Näin kasaat hyvän välipalan
  2. Jos et syö eläinperäisiä tuotteita, saat proteiinia palkokasveista, pähkinöistä, siemenistä, sienistä ja täysjyväviljasta. Sekasyöjän proteiininlähteitä ovat lisäksi punainen liha, kala, kana, maito ja kananmunat.

Innostu huoletta siis kuhasta, lohesta, nyhtökaurasta tai härkiksestä. Haasta vanhempasi tuomaan leivän päälle kokeiluun kaupasta seitania kinkkuleikkeleen sijaan. Ja jos herkkuasi sattuvat olemaan makkararuuat niin nauti niistä, mutta älä joka viikko.

Punaista lihaa, eli sian-, naudan ja lampaanlihaa, kannattaa syödä mahdollisimman vähän, sillä punaisen lihan ja erityisesti lihavalmisteiden on todettu lisäävän useiden syöpien riskiä. Lue lisää proteiinista.

 

Teksti Helen Moster, kuva Jaakko Taavila

 

Lähteet: ruokatieto.fi ja fressis.fi/tietopankki

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että olet saanut kesän aikana voimiasi takaisin! On vaikeaa sanoa, kummasta pulssin lasku johtuu – kunnosta vai alhaisesta painosta. Joillakin ihmisillä pulssi on myös luonnostaan harva. Kannustaisin sinua keskustelemaan asiasta lääkärin tai hoitajan kanssa. Kannattaa myös muistaa, että toipuminen syömishäiriöstä vie aikaa ja on välttämätöntä, että se tapahtuu hallitusti. On tärkeää, että liikut vain sen verran, kuin toipuvalle kehollesi on sopivaa ja että ravitsemuksen määrä on liikuntamääriin nähden riittävä.

Syömishäiriöliiton SYLI-chat ja tukipuhelin tarjoavat myös keskusteluapua ja vertaistukea, jos koet sille tarvetta.

Tsemppiä syksyyn!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka! Kiitos kysymyksestä herkutteluun liittyen. Herkut kuuluvat olennaisesti osaksi elämää ja etenkin juhlahetkiin, mutta toki kohtuullisissa määrin. Sopiva määrä on esimerkiksi yksi pieni herkku päivässä tai kohtuullinen herkkupäivä viikossa – sen mukaan mikä omalla kohdalla tuntuu järkevältä.

On tärkeää, että ruokavalion perusta on kunnossa. Eli paljon kasviksia ja hedelmiä, kuitupitoista täysjyvää sekä proteiinia ja pehmeää rasvaa. Herkut ovat niin sanottua sattumaosastoa, joita voi syödä nimensä mukaisesti satunnaisesti. Nälän kurniessa kannattaa syödä monipuolista perusruokaa ja vasta kylläisenä vähän herkutella. Herkkujen määrää on helpompi kontrolloida, kun niitä ei syö nälkäänsä.

Joillekin ihmisille toimii hyvin tyyli, että syö joka päivä yhden pienen herkun. Toiset taas keskittävät herkuttelun esimerkiksi viikonlopulle. Tällöin kuitenkin riskinä on, että kun koko arkiviikon odottaa viikonvaihteen herkkuhetkeä, lähtee viikonloppuna herkuttelu lapasesta. Toimivampi tyyli voisi olla niin, ettei herkkujen syöminen ole milloinkaan kiellettyä, mutta samalla kiinnittää huomiota määrään – suuria herkkumääriä ei tule syödä päivittäin.

Herkuista ovat kysyneet myös nimimerkit t19 ja Makea-addiktoitunut. Vinkit helppoihin makupaloihin Fressiksestä.

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa! Kiitos kysymyksestäsi. Pikaruokaravintoloissa syömisessä pätee vahvasti sama periaate, kun ruokailussa yleensäkin – kaikkea mahtuu ruokavalioon, mutta määrä ratkaisee. Pikaruokaravintoloissa käyminen satunnaisesti on ihan ok, kunhan huolehtii, että muu ruokavalio koostuu terveellisestä perusruosta eikä energiansaanti nouse pilviin.

Pikaruokaravintoloissa tarjoiltavat ruoat, kuten hampurilaiset, ranskalaiset, limsat sekä kaikki mahdollinen uppopaistettu sisältää usein paljon energiaa, kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Pikaruokaravintolan ruoissa ei ole paljoakaan jaksamiselle ja terveydelle tärkeitä ravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä proteiinia. Syömällä yhden hampurilaisaterian saa helposti jopa koko päivän energiamäärän ja lisäksi reilusti kovaa rasvaa ja suolaa.

Omassa ruokailussa hyvä nyrkkisääntö on, että kun 80 % on hyvää ja terveellistä ruokaa, niin 20 % voi jättää esimerkiksi herkuttelulle. Tällä ajatuksella pikaruokaravintoloissa käyminen välillä on ihan ok, jos ruokavaliosi on muutoin tasapainossa ja syöt päivittäin paljon vihanneksia ja kasviksia. Fressis suosittelee kokeilemaan pikaruokapaikoissakin erilaisia vaihtoehtoja; voit esimerkiksi korvata ranskalaiset kasvis- ja porkkana-annoksilla tai vaihtaa limun soodaveteen 😊

Lisää monipuolisesta ravitsemuksesta Fressiksen tietopankissa.

Tänne sivulle on koottu eri pikaruokaravintoloiden ruoka-annosten energiapitoisuuksia sekä rasva- ja suolamääriä.

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi liittyen välipaloihin! Välipalat ovat vähintäänkin yhtä tärkeä osa ruokavaliota kuin pääruoat. Terveellinen välipala kannattaa rakentaa kolmesta osasta: kasvis, vilja ja proteiini – esimerkiksi täysjyväleipä runsailla kasviksilla ja kananmunalla sekä lisäksi hedelmä. Ateriavälin pitäminen säännöllisenä kannattaa, jottei nälkä (tai nälkäkiukku!) pääse yllättämään ja jaksaa pysyä virkeänä läpi päivän.

Välipalan koostamisessa kannattaa hyödyntää samaa lautasmalliajattelua kuin pääruoillakin: kasvista, viljaa sekä jokin proteiinin lähde. Kasvisosa voi olla esimerkiksi hedelmä, leivän päällä olevat vihannekset, marjoja puurossa tai pieni lasillinen täysmehua. Viljoista kannattaa valita täysjyvävaihtoehto, sillä ne sisältävät enemmän kuitua kuin vaaleat viljat – näin nälkä pysyy pidempään loitolla. Hyvä viljavaihtoehto välipalalle on esimerkiksi ruisleipä, tuorepuuro tai sokeroimaton granola. Proteiininlähteeksi voi valita oman mielen mukaan esimerkiksi maitotuotteita, juusto leivälle tai kananmuna. Viimeisen silauksen välipalaan tuo pehmeän rasvan lähde, kuten muutama pähkinä tai margariini leivällä. Fressiksen videolta vinkit välipalan koostamiseen.

Terveellisiin välipaloihin liittyy ei vain se mitä ne sisältävät, vaan myös se milloin välipaloja syö. Välipaloja tai pienempiä aterioita on hyvä syödä 2-3 kertaa päivässä riippuen nälän tuntemuksista – kurnivaa vatsaa kannattaa kuulostella ja keskittää syömiset niihin hetkiin, kun huomaa olevansa nälkäinen. Näin välttyy myös turhalta napostelulta. Välipalat kannattaa ajoittaa ruokailujen väliin, esimerkiksi iltapäivälle ennen iltaruokaa ja mahdollisesti aamupäivälle ennen lounasta – riippuen toki omasta ruokailurytmistä. Monille sopiva rytmi on 3-6 ateriaa päivässä ja 3-5 tunnin välein.

Paljon sokeria sisältäviä välipalat tulisi säästää herkkuhetkiin, sillä ne eivät pidä nälkää loitolla kovin kauaa. Jos harrastaa paljon liikuntaa, huolehdi myös siitä, että välipalalla on tarpeeksi hyviä hiilihydraattien lähteitä eli ensisijaisesti viljoja. Terveellisen välipalan kasaaminen onnistuu myös liikkeellä ollessa. Kurkkaa vinkit edulliseen ja nopeaan välipalaan Fressiksestä.

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos kysymyksestäsi liittyen nälkään! Nälän hallitsemisen avain on säännöllisessä ateriarytmissä. Kun ruokailut on ajoitettu tasaisesti pitkin päivää ja ruoat sekä välipalat ovat sisällöltään ravitsevia, jaksaa seuraavaan ateriakertaan ilman kurnivaa vatsaa. Nälän loitolla pitävä ruoka sisältää runsaasti kuitua eli täysjyväviljatuotteita ja proteiinia, kasviksia unohtamatta.

Parhaiten nälkää pitävät loitolla sellaiset ateriat, jotka sisältävät proteiinia ja kuitupitoisia hiilihydraatteja eli täysjyväviljaa. Syynä tähän on se, että kuitupitoiset ruoat imeytyvä hitaammin, minkä seurauksena ruoka-aineksen sulatus kestää pidempään. Kuitu- ja proteiinipitoisen ruoan vaikutukset verensokeriin ovat myös maltillisempia verrattuna esimerkiksi paljon sokeria sisältävien ruokien vaikutuksiin. Sokeripitoisten naposteltavien syönnin jälkeen seuraa nopea verensokerin nousu, jota taas seuraa verensokerin nopea lasku ja mahdollinen uuvahdus. Jaksamisen kannalta verensokerin pysyminen tasaisena on parempi vaihtoehto. 🙂

Nälän poissa pitävä välipala voi olla esimerkiksi rasvattomasta luonnonjugurtista tai maitorahkasta sekä marjoista ja täysjyväkaurahiutaleista valmistettu smoothie (lisää ehkä sekaan myös vähän sokeroimatonta mehukeittoa) tai täysjyväleipä, jonka päällä on kasviksia sekä kananmunaa. Nälän poissa pitävä ruoka koostuu esimerkiksi kuitupitoisesta täysjyväpastasta tai -riisistä ja laadukkaista proteiinin lähteistä kuten kalasta, palkokasveista tai kanasta sekä runsaasta vihanneslastista lautasella. Tiivistettynä; runsaasti kuitua sisältävä kasvisvoittoinen ruoka täyttää kivasti vatsan ja kylläisyys kestää hyvin seuraavaan ateriaan asti.

Lisää monipuolisesta ja ravitsevasta ruoasta voi lukea Fressiksen tietopankista.

Lisäksi Syö Hyvää- sivustolta löytyy video ateriarytmistä.

Fressis

Mistä on terveet tyypit tehty? Fressiksen vinkit monipuoliseen ateriaan.

Arjen perusraaka-aineista voi koota monipuolisen aterian joka sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet. Nappaa talteen Fressiksen ateriavinkit.

Fressis