Ruoka

Vegaani Unna: ”Vegaaniruoasta ei tule ähky olo”

Unna Kontio, 19, oli intohimoinen lihansyöjä, kunnes kaveri kertoi kasvisruoasta. Ruokavalion muutos paransi jaksamista.

Vegaani Unna: ”Vegaaniruoasta ei tule ähky olo”

Unna Kontio siirtyi kasvisruokavalioon kolme vuotta sitten, lukion toisella luokalla. Kasvisruoasta hän kiinnostui kuunneltuaan kaverinsa ihmettelyä siitä, miksi ihminen tarvitsi lihaa. Asiaa selvitettyään Unna havaitsi, ettei keho tosiaankaan tarvitse eläintuotteita toimiakseen.

Ensi alkuun Unna söi kasvisruokaa. Vegaaniksi hän ryhtyi puolitoista vuotta myöhemmin. Kun kaikki eläinperäiset tuotteet jäivät pois ruokavaliosta, Unna tunsi olonsa hyvin energiseksi ja kevyeksi.

”Vegaaniruoasta ei tule ähky olo.”

Vegaaniruokavaliossa näytti olevan muitakin hyviä puolia. Unnan ruoansulatus toimii paremmin ja ihon epäpuhtaudet ovat vähentyneet.

Vegaanin ruokavalio

Unnan ruokavalio koostuu viljavalmisteista, palkokasveista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Siihen kuuluu myös pähkinöitä, siemeniä, sieniä ja ravintorasvoja. Eläinkunnan tuotteita ei ole sen sijaan ollenkaan: ei lihaa, kalaa, kanaa tai maitotuotteita. Unna ei syö kananmuniakaan.

Moni miettii, saako keho vegaaniruoasta riittävästi ravintoaineita kuten proteiinia. Unnan mukaan lähes kaikki eläinkunnan tuotteet voi korvata jollain kasvikunnan tuotteella.

”Ainoastaan katkarapuja on ikävä – niitä ei voi korvata millään.”

Punaisen lihan sijaan Unna syö paljon vihreitä kasviksia, esimerkiksi pinaattia, vihreitä papuja ja lehtikaalia.

Mieluummin nyhtökauraa kuin soijarouhetta

Unnan vegaaniruokavalio ei ole ongelma perheelle tai ystäville. Joskus Unnan perheessä kokkaillaan kaikille sopivia ruokia, joskus lihaa syövät perheenjäsenet laittavat omia herkkujaan.

”Kun kerron olevani vegaani, moni ajattelee, että nyt tulee puolen tunnin käännytyspuhe, mutta en ole harrastanut sellaista.”

”Puolet kavereistani syö lihaa joka toinen päivä. Se on ihan ok. Osa on ryhtynyt kasvissyöjiksi. Jokainen tekee oman valintansa.”

Vegaaniruokavalion myötä Unna on alkanut suhtautua ruoantuotantoon entistä tiedostavammin.

”Kaikki eivät voi lähteä Pohjoisnavalle pelastamaan jääkarhuja, mutta kaupassa voi tehdä tietoisia valintoja ja vaikuttaa siten ympäristöön. Lihantuotanto vaatii enemmän vettä kuin kasvistuotanto ja aiheuttaa enemmän päästöjä.”

Unna valitsee mielellään lähellä tuotettuja tuotteita, esimerkiksi nyhtökauraa soijarouheen sijaan. Hän yrittää välttää myös muovipakkauksia ja hävikkiä. Unna työskentelee katuruokaketju Fafa’ssa ja näkee päivittäin, miten paljon ravintolassa syntyy hävikkiä ja miten sitä voidaan vähentää. Kotioloissa hävikkiä ei synny, jos ostaa juuri sen verran ruokaa kuin jaksaa syödä.

Fakta: näin syöt terveellisesti

Terveellisen ruokavalion voi koota monella tapaa: se voi olla vegaani-, kasvis- tai sekaruokavalio. Mitä tahansa näistä noudatatkin, niin vanha tuttu lautasmalli toimii. Syöminen ei ole vaikeaa, kunhan noudatat muutamia yksinkertaisia periaatteita.

  1. Syö monipuolisesti lautasmallin mukaan: annoksesta ¼ täysjyväviljaa, ¼ proteiinia, ½ kasviksia ja hyvää, pehmeää rasvaa joka aterialla. Katso myös video Näin kasaat hyvän välipalan
  2. Jos et syö eläinperäisiä tuotteita, saat proteiinia palkokasveista, pähkinöistä, siemenistä, sienistä ja täysjyväviljasta. Sekasyöjän proteiininlähteitä ovat lisäksi punainen liha, kala, kana, maito ja kananmunat.

Innostu huoletta siis kuhasta, lohesta, nyhtökaurasta tai härkiksestä. Haasta vanhempasi tuomaan leivän päälle kokeiluun kaupasta seitania kinkkuleikkeleen sijaan. Ja jos herkkuasi sattuvat olemaan makkararuuat niin nauti niistä, mutta älä joka viikko.

Punaista lihaa, eli sian-, naudan ja lampaanlihaa, kannattaa syödä mahdollisimman vähän, sillä punaisen lihan ja erityisesti lihavalmisteiden on todettu lisäävän useiden syöpien riskiä. Lue lisää proteiinista.

 

Teksti Helen Moster, kuva Jaakko Taavila

 

Lähteet: ruokatieto.fi ja fressis.fi/tietopankki

Katso myös

Kysymys
Ruoka
KN Onko siitä haittaa jos ei juo aterialla vaan aterioiden välissä? Jos syö jotain tosi kuivaa ruokaa, vaikkapa näkkäreitä, ja ei samalla juo ollenkaan, niin voiko suolisto mennä tukkoon? Vai kosteutuuko ruoka tarpeeksi vatsassa? Onko...
Fressis

Heippa!

Ruoansulatuksen kannalta siitä ei ole haittaa, ettei aterialla juo ruokajuomaa. Suolisto ei voi tästä tukkeutua, sillä ruoansulatusentsyymit niin mahalaukussa kuin ohutsuolessa pilkkovat syömämme ruoan hyvin tehokkaasti pieniksi osasiksi niin, että ravintoaineet pääsevät imeytymään. Tähän ei tarvita erikseen nestettä, vaan pilkkoutumisprosessi kyllä toimii joka tapauksessa. Eli päivittäisen nestetarpeen voi täyttää kyllä aterioiden välilläkin.

Juomista aterian yhteydessä kuitenkin puoltaa suun ja hampaiden terveys. Makeat ja happamat juomat aikaansaavat happohyökkäyksen suussa, mikä vaurioittaa hampaiden kiillettä. Jos aterioiden välissä juo usein, niin happohyökkäyksiä tulee enemmän ja samoin hampaat kuormittuvat enemmän, mikä altistaa reikiintymiselle. Vesi ei saa aikaan happohyökkäystä, eli sitä voi juoda huoletta aterioiden välissäkin.

Kannattaa lukea vielä lisätietoa artikkelistamme liittyen suun terveyteen ja ruokailuun, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Herkkuhetki Kuinka usein on ok herkutella? Olen lapsesta asti tottunut käyttämään leivälle, ruuanlaittoon ja leivontaan margariinia&öljyjä, koska oikea voi on aika epäterveellistä. Tovi sitten sain tutun luona maistaa aitoa voita...
Fressis

Hei!

Kuulostaa siltä, että suhtautumisesi ruokaan ja syömiseen on oikein hyvällä pohjalla – satunnainen herkuttelu esimerkiksi juuri kuvaamallasi tavalla muutaman kerran viikossa on varmasti sopiva määrä. Terveellinen ruokavalio voi sisältää ihan kaikenlaisia ruoka-aineita, myös voita, mutta määrä ratkaisee. Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella ruisleivällä, jonka päällä on voita, kunhan pääasiallinen rasva on mieluiten margariini tai öljy, joista saa myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.

Ruokakolmio antaa raamit sille, miten usein ja kuinka paljon mitäkin eri ruoka-aineita monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sopii. Pohjalla ovat kasvikset ja hedelmät, sen jälkeen täysjyvävilja, kuten jälkiuuniruisleipä ja seuraavaksi hyviä proteiinin ja rasvan lähteitä. Ruokakolmiossa ylimpänä palkkina ovat sattumat, jonne myös voi voidaan sijoittaa. Eli ihan hyvällä omalla tunnolla voit herkutella voilla voidellulla leivällä silloin tällöin, kunhan saat muuten riittävästi myös pehmeää rasvaa ruokavaliosi on monipuolinen.

Kannattaa lukea myös artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Ruoka
Ruokatauko Mitä tarkoittaa ohje syödä rauhassa/hotkimatta? Mitä tarkoittaa ohje ”syö rauhassa/hotkimatta/hitaasti”? Mikä idea sen taustalla on ja mikä aika lasketaan tarpeeksi hitaaksi? Yleensä minkä tahansa aterian syömiseen menee minulla 3-5...
Fressis

Moi!

Kiitos kysymyksestä. Rauhassa syömisen ohjeen taustalla on juuri luettelemiasi asioista, eli ruokailusta nauttiminen, maisteleminen ja kunnolla pureskeleminen. Lisäksi usein ruokailulla on merkitys sosiaalisena tapahtumana, taukona kesken koulu- tai työpäivän, jolloin mahdollisesti voi jättää opiskeluun liittyvät asiat sivuun ja jutella niitä näitä.

Ohjeeseen liittyy kuitenkin myös tärkeä fysiologinen merkitys. Kun syömme, ruoansulatuselimistömme viestittää aivoille, että nyt saadaan energiaa, ja aivot tulkitsevat tämän nälkätunteen väistymisenä ja kylläisyyden tunteen lisääntymisenä. Kun ruokaa laitetaan suuhun ja aletaan pureskella, erittyy syljen mukana hormoneja, jotka kulkeutuvat verenkierron mukana aivoihin viestien energiansaannista. Myös mahalaukusta erittyy vastaavia hormoneja: hormonituotanto mahassa käynnistyy, kun ruoka saapuu mahalaukkuun ja sen seinämät venyvät eli vatsa täyttyy. Hormonien välityksellä aivot saavat tietoa siitä, että nälkä on tyydytetty ja olemme kylläisiä.

Hormonien tuotanto ja viestin kulkeutuminen aivoihin asti vie kuitenkin oman aikansa, ja mikäli syö kovin nopeasti, aivot eivät ehdi viestittää takaisin, että nyt on kylläinen olo, ruokailu voidaan lopettaa. Tällöin riskinä voi olla se, että syökin paljon enemmän kuin tarvitsisi sen hetkisen nälkätilan perusteella ja saattaa tulla paha olo tai ähky. Sen sijaan, kun syö rauhallisella tahdilla, niin aivot pysyvät mukana kehon tuntemusten tulkitsemisessa ja ruoka-annos on helpompi suhteuttaa oikean kokoiseksi.

Mitään tarkkaa aikaa sille, miten pitkään ruokailun tulee kestää, on kyllä mahdoton sanoa, koska annoskoko ja ruoan koostumus vaikuttavat siihen paljon. Mutta tärkeintä on, että pureskelee rauhassa ja laittaa kerralla sopivan kokoisia haarukallisia/lusikallisia suuhun 🙂

Toivottavasti tästä vastauksesta oli sinulle apua! Mukavaa joulua!

Oliko vastauksesta hyötyä?