Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Tosi hienoa, että pohdit uneen liittyviä asioita. Riittävä ja laadukas uni on erittäin merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Meillä kaikilla on hieman erilaiset päivärytmit elämäntilanteen mukaan. Kerroit, että sinulla rytmi on iltapainotteinen eikä sinulla ole tarvetta olla aikaisin aamulla missään. Tästä näkökulmasta on siis ihan ok, että menet nukkumaan myöhemmin ja heräät myöhemmin. Arjen rytmityksen kannalta on hyvä, jos nukkumaanmeno- ja heräämisaika ovat suhteellisen säännöllisiä. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että saa riittävästi laadukasta unta. Ilmeisesti nukutkin kertomasi perusteella noin 9 tuntia, mikä on oikein hyvä määrä. Unen tarvekin vaihtelee yksilöllisesti ja osa pärjää lyhyemmälläkin yöunella.

Koetko, että unesi on laadullisesti hyvää? Unen laatua voi pyrkiä arvioimaan esimerkiksi pohtimalla, kokeeko olonsa virkeäksi ja levänneeksi aamulla, kun herää. Jatkuvasti väsynyt olo aamulla ja mm. useat yölliset heräämiset voivat kertoa siitä, että unen laatu (ja osittain myös määrä) kärsii.

Joissain tutkimuksissa on todettu, että yöunien paras ja virkistävä vaihe olisi unen ensimmäisen kolmanneksen aikana. Nukkumaan kannattaisi käydä klo 22-24 välillä, sillä myöhemmin nukkumaan käyvät eivät välttämättä pääse syvään uneen, eikä uni virkistä. Kaikille tällainen unirytmi ei kuitenkaan sovi tai ole esimerkiksi työn puolesta mahdollinen.

Keskeisintä unen kannalta on tosiaan se, että saisi riittävästi laadukasta unta. Jos omaa rytmiään haluaa muuttaa, kannattaa se pyrkiä tekemään vähitellen, ja kokeilla esimerkiksi aikaistaa nukkumaanmenoa 15 minuutilla viikossa. Olennaista unirytmin kääntämisessä on myös herätä joka aamu samaan aikaan. Joskus unirytmin muuttamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kirkasvalolamppua ja melatoniinia.

Hyvää lisätietoa unesta löydät esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta.

Hei ja kiitos viestistäsi.

Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.

Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.

Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.

Levollista vuoden alkua!

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Alkuun on tosi hienoa kuulla, että koet itsesi hyväkuntoiseksi 😊 Se on tosi tärkeää arjessa jaksamisen kannalta.

Nuoruudessa kehossa tapahtuu paljon muutoksia. Painon lisääntyminen murrosiässä on hyvin tavallista, kun kehon rasvakoostumus muuttuu. Lisäksi saatat todennäköisesti vielä kasvaa pituutta. Kehosi kehitys on siis vielä kesken ja kehonkoostumuksessasi voi tapahtua vielä paljonkin muutoksia kehityksen edetessä.

Kerroit, että olit yrittänyt laihduttaa, mutta tästä oli seurannut päänsärkyjä ja väsymystä. Nämä oireet ovat voineet johtua esimerkiksi siitä, että olet saanut liian niukasti energiaa. Lähtökohtaisesti onkin hyvä muistaa, ettei laihduttaminen ole pääsääntöisesti hyväksi kasvavalle nuorelle. Laihduttamisen sijaan kannattaa panostaa terveellisiin elintapoihin pitkällä aikavälillä.

Säännöllinen ja monipuolinen syöminen on yksi terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivistä. Kasvavan nuoren olisi hyvä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti 5 kertaa päivässä. Kun ruokailurytmi on säännöllinen, ei tule myöskään tarvetta täyttää mahaa esimerkiksi herkuilla. Herkkuhetkillekin on toki paikkansa, eikä ruokailun suhteen pidä olla liian ehdoton.

Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on myös riittävä liikkuminen. Kerroitkin, että olet hyväkuntoinen ja esimerkiksi juoksu sujuu mukavasti. Onkohan sinulla kenties jo jokin mukava liikunnallinen harrastus? Harrastamisen lisäksi arjessa voi liikkua monella tapaa, esimerkiksi kävelemällä/pyöräilemällä koulumatkat. Lasten ja nuorten liikkumissuositusten mukaan olisi hyvä liikkua reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä. Myös unella ja levolla on tärkeä merkitys hyvinvoinnille. Nukuthan siis riittävästi?

Suosittelen siis keskittymään terveellisiin ja säännöllisiin elintapoihin sekä sellaisiin arjen rutiineihin, jotka tuottavat sinulle hyvää mieltä ja tukevat jaksamistasi. Vinkkejä näihin aiheisiin liittyen löydät Fressiksen tietopankista.

Jos painoon liittyvät asiat kuitenkin mietityttävät sinua vielä kovasti, on niistä hyvä keskustella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Hänen kanssaan voitte yhdessä keskustella kehityksestäsi ja häneltä voit saada tarvittaessa myös vinkkejä esimerkiksi syömiseen liittyen.

Mukavaa loppuvuotta!