Rytmi

Vaikea herätä? Helpota kouluaamuja oikealla rytmillä

Kesällä on kiva valvoa pitkään, mutta muuta unirytmiä hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Se helpottaa aamuherätyksiä.

Vaikea herätä? Helpota kouluaamuja oikealla rytmillä

Ajatus aikaisin heräämisestä voi tuntua ikävältä kesän jälkeen. Valoisat yöt valvottavat ja aamuisin uni maistuu. Siirrä unirytmiäsi noin viikko tai kaksi ennen koulun alkua, niin arki ei tunnu yhtä väsyttävältä.

Sovi menoja aamulle

Keksi mielekästä tekemistä viimeisille loma-aamuille. Sovi treffit kaverin kanssa vaikka uimaan, niin heräät hyvillä mielin jo yhdeksältä. Siirrä herätystä asteittain aikaisemmaksi ja himmaile valvomista. Muista, että pienikin liikunta rasittaa kehoa ja mieltä sopivasti ja uni tulee helpommin. Liikuntaa ei kannata kuitenkaan suorittaa juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä liikunnan aiheuttamat kierrokset saattavat valvottaa vielä pari tuntia.

Unille ajoissa, kun koulu alkaa

Aloita iltarutiinit hyvissä ajoin, vaikka yhdeksältä illalla. Syö iltapala, pese hampaat ja rauhoitu hetken. Unille on mukavampi mennä, kun ei ole kiire.

Tarvitset noin 8-9 tuntia unta yössä. Jos kouluun pitää herätä seitsemältä aamulla, mene unille noin kello 22. Nukahtaminen kestää noin 20 minuuttia.

Pidä yllä samaa unirytmiä viikonloppuna. Jos se on mahdotonta, kokeile voitko nukkua vain tunnin pidempään kuin arkisin.

Kevyt iltapala

Vältä kahvin, teen tai kolajuomien juomista iltaisin. Niillä on piristävä vaikutus. Syö kevyt iltapala, joka saa sinut kylläiseksi, mutta ei liian täyteen. Vältä napostelua.

Irti somesta

Älä jää illalla liian pitkäksi aikaa kiinni somettamiseen. Kännykän näytöstä säteilevä valo pitää sinua hereillä. Tarkista kännykkä kerran ja laita se sen jälkeen äänettömälle. Jätä puhelin vaikka toiseen huoneeseen, niin et vahingossakaan katsele sitä pitkin yötä.

Päiväunet

Jos arkirytmi tuntuu raskaalta alussa, voit ottaa koulun jälkeen lyhyet päiväunet. Älä nuku puolta tuntia pidempään, jotta unirytmisi ei mene sekaisin. Parhaat päiväunet ovat noin vartin mittaiset.

Katso myös mobiililaitteiden vaikutuksesta nukahtamiseen kertova artikkeli Sininen valo valvottaa.

Lähteet: THL, Suomen mielenterveysseura, Työterveyslaitos

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.

EPT-viikko: Testaa tietosi raha- ja digipelaamisesta

Ehkäisevän päihdetyön -viikon testillä selvität kuinka hyvin tiedostat ansaintalogiikan peliteollisuuden taustalla.

Avaa testi uudessa välilehdessä

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymykseesi ei voi vastata suoraan, koska sekä vegaani- että sekaruokavalion voi muodostaa hyvin tai huonosti. Eli pelkän ruokavalion nimen perusteella on hankalaa, ellei mahdotonta arvioida ruokavalion terveellisyyttä. Siksi enemmän kannattaa miettiä sitä, miten hyvä ruokavalio muodostuu.

Yleisesti ottaen paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on terveydelle hyväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että joka aterialla kannattaisi syödä jotain kasviksia, mielellään mahdollisimman monipuolisesti. Hyvään ruokavalioon kuuluu muitakin ”perusjuttuja” kuten, että kannattaa pyrkiä syömään säännöllisesti (noin 5 ateriaa päivässä) ja syödä sen verran, kun on nälkä.

Myös monipuolisuus kuuluu terveelliseen ruokavalioon, noudattaa sitten vegaani- tai sekaruokavaliota, tai aivan jotain muuta ruokavaliota. Kasvisten syönnin lisäksi olennaista on saada ruoasta hiilihydraatteja (hyviä lähteitä mm. peruna, pasta, leipä, puurot, jotkut murot ja myslit) ja proteiineja (kasviproteiineista, maitotuotteista, kalasta, munista ja lihasta). Rasvan suhteen kannattaa valita pehmeän rasvan lähteitä eli margariineja ja öljyjä. Eri tuoteryhmissä Sydänmerkki auttaa löytämään terveelliset valinnat. Vegaaniruokavaliota ovat myös pohtineet nimimerkit S.S. ja meow.

Karkkia tai mitä tahansa muita, suolaisia ja makeita herkkuja mahtuu hyvään ruokavalioon, mutta ei kovinkaan paljon. Asian voi miettiä vaikka niin, että jos oma ruokavalio olisi kolmion mallinen, niin herkut saisi olla vain yksi kolmion kärki. Muu osa kolmiota tulisi olla ”oikeaa ruokaa”.

Kysymyksessäsi pohdit myös lapsen/ teinin unen määrää. Unen tarve on jossain määrin yksilöllistä, mutta keskimäärin nuori tarvitsee unta 8–10 tuntia joka yö. Unen tarve voi kasvaa, kun fyysinen ja psyykkinen kuorma lisääntyy. Unen aikana keho palautuu fyysisestä rasituksesta ja lataa akkuja seuraavaa päivää varten. Myös aivot tarvitsevat unta, sillä unen aikana aivot käsittelevät edellisenä päivänä opitut asiat ja päivän tapahtumat. Riittävä uni tukee siis uuden oppimista, luovuutta ja tunteiden käsittelemistä. Unen merkityksestä voit lukea lisää täältä ja täältä. Myös nimimerkki S.K. on pohtinut nuoren unen tarvetta.

Toivottavasti tämä selkeytti asiaa.

Fressis

Kun syöt, pysyt tahdissa!

Kun verensokerisi pysyy tasaisena, pysyt hyvällä tuulella ja jaksat keskittyä sekä tehdä hyviä päätöksiä.

Uni lataa akut

Näillä vinkeillä autat aivojasi palautumaan päivän tapahtumista ja jaksat paremmin.

Jokainen hoitaa oman ruutunsa!

Kuinka paljon aikaa päivästä oikeasti kuluu älylaitteiden parissa?