Heippa!

Ruoansulatuksen kannalta siitä ei ole haittaa, ettei aterialla juo ruokajuomaa. Suolisto ei voi tästä tukkeutua, sillä ruoansulatusentsyymit niin mahalaukussa kuin ohutsuolessa pilkkovat syömämme ruoan hyvin tehokkaasti pieniksi osasiksi niin, että ravintoaineet pääsevät imeytymään. Tähän ei tarvita erikseen nestettä, vaan pilkkoutumisprosessi kyllä toimii joka tapauksessa. Eli päivittäisen nestetarpeen voi täyttää kyllä aterioiden välilläkin.

Juomista aterian yhteydessä kuitenkin puoltaa suun ja hampaiden terveys. Makeat ja happamat juomat aikaansaavat happohyökkäyksen suussa, mikä vaurioittaa hampaiden kiillettä. Jos aterioiden välissä juo usein, niin happohyökkäyksiä tulee enemmän ja samoin hampaat kuormittuvat enemmän, mikä altistaa reikiintymiselle. Vesi ei saa aikaan happohyökkäystä, eli sitä voi juoda huoletta aterioiden välissäkin.

Kannattaa lukea vielä lisätietoa artikkelistamme liittyen suun terveyteen ja ruokailuun, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

Hei!

Kuulostaa siltä, että suhtautumisesi ruokaan ja syömiseen on oikein hyvällä pohjalla – satunnainen herkuttelu esimerkiksi juuri kuvaamallasi tavalla muutaman kerran viikossa on varmasti sopiva määrä. Terveellinen ruokavalio voi sisältää ihan kaikenlaisia ruoka-aineita, myös voita, mutta määrä ratkaisee. Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella ruisleivällä, jonka päällä on voita, kunhan pääasiallinen rasva on mieluiten margariini tai öljy, joista saa myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.

Ruokakolmio antaa raamit sille, miten usein ja kuinka paljon mitäkin eri ruoka-aineita monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sopii. Pohjalla ovat kasvikset ja hedelmät, sen jälkeen täysjyvävilja, kuten jälkiuuniruisleipä ja seuraavaksi hyviä proteiinin ja rasvan lähteitä. Ruokakolmiossa ylimpänä palkkina ovat sattumat, jonne myös voi voidaan sijoittaa. Eli ihan hyvällä omalla tunnolla voit herkutella voilla voidellulla leivällä silloin tällöin, kunhan saat muuten riittävästi myös pehmeää rasvaa ruokavaliosi on monipuolinen.

Kannattaa lukea myös artikkelimme herkuttelusta Fressiksen sivuilta.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Hei ja kiitos viestistäsi.

Kertomasi kuulostaa tosiaan siltä, että jokin poikkeama tulevassa päivässä – vaikka pienikin – aiheuttaa huolta tai hermoilua, ehkä epävarmuuttakin, ja tämä puolestaan voi johtaa levottomaan oloon nukkumaan mennessä ja uni ei tule. Tunnistatko levottomuutta tai hermoilua? Se voi olla myös hyvin huomaamatonta ja alitajuntaista.

Levottomuutta voi rauhoittaa erilaisilla konsteilla. Ensin olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mikä tulevassa päivässä aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi puhelinsoitossa voi huolettaa se, että muistaa ylipäänsä soittaa, tai osaako sanoa oikeat asiat. Tällaisessa tilanteessa voit varautua kirjaamalla jo etukäteen ylös asioita, joita haluat puhelussa kertoa, tai asettamalla muistutuksen aamulle, että et unohda soittoa. Tällainen ennakointi voi poistaa levottomuutta monissa muissakin tilanteissa.

Toisena konstina on ns. huolihetki. Eli hetki, jonka tietoisesti varaat mielessä pyöriville asioille ja jonka aikana kirjaat nämä asiat ylös. Silloin ne ovat pois mielen päältä ja niihin voi tarvittaessa palata aamulla. Hyvä uni rakastaa myös säännöllisyyttä. Esimerkiksi reissut pois kotoa sotkevat herkästi rutiineja ja samalla myös unta. Siksi reissuissakin olisi hyvä pyrkiä pitämään kiinni unta tukevista rutiineista, kuten säännöllisestä nukkumaanmenoajasta, tai iltarituaaleista, kuten puhelimen selailun lopettamisesta vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Yllä mainittujen vinkkien lisäksi on olemassa monia muita vinkkejä, jotka tukevat ihan joka päiväistä unen tuloa, mutta joihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota silloin jos tiedät, että tulevina päivinä on asioita joiden pelkäät vaikuttavan uneen. Näitä konsteja löydät täältä. Kokeile rakentaa omat iltarituaalit näiden vinkkien pohjalta ja mikäli et huomaa muutosta muutamien viikkojen aikana, voi olla hyvä käydä juttelemassa asiasta vielä oman kunnan/oppilaitoksen/työterveyden terveydenhoitajan kanssa.

Levollista vuoden alkua!