RuokaRytmiTupakkaYleinen

“Tupakointi on mielestäni turhaa”

Eräänä päivänä tubettaja Hermanni Hyyryläinen sai tarpeekseen isänsä tupakoinnista. Ja mitä sitten tapahtuikaan?

“Tupakointi on mielestäni turhaa”

Eräänä päivänä tubettaja Hermanni Hyyryläinen sai tarpeekseen isänsä tupakoinnista. Ja mitä sitten tapahtuikaan?

Tubettaja Hermanni Hyyryläinen, 23, vastaa puhelimeen Helsingissä. Opinnot Turussa ovat vielä kesken, mutta työt ja poikaystävä tuovat miehen usein Helsinkiin. Hän myös matkustaa usein ympäri Suomea esiintymässä erilaisissa tapahtumissa.

“Jatkuva reissaaminen oli aluksi raskasta, koska olen rauhallinen ja viihdyn yksin. Mutta kaikkeen tottuu”, hän sanoo.

Hermanni pitää huolta hyvinvoinnistaan arkisin tavoin. Syömällä hyvin, nukkumalla riittävästi, ulkoilemalla tarpeeksi ja järjestämällä omaa aikaa. Tärkeintä on olla itselle armollinen.

“Itseltään ei pidä vaatia liikaa. Jos hyvinvointia alkaa suorittaa, koko touhusta menee helposti into.”

En ymmärrä tupakointia

Kun Hermanni oli pieni, hänen isänsä tupakoi sisällä. Hermanni vihasi sitä. Eräänä päivänä hän sai tarpeekseen ja käski isäänsä lopettamaan.

“Siihen isä lopetti. Ihmettelen edelleen, miten se tapahtui”, hän sanoo ja nauraa.

Hermanni on itsekin kokeillut tupakkaa, ensimmäistä kertaa 18-vuotiaana. Sen jälkeen hän on polttanut joskus juhliessaan, muttei tee enää sitäkään. Häntä turhauttaa, että ihmiset tupakoivat.

“Tupakointi ällöttää minua, enkä ymmärrä sitä. En näe siinä mitään järkeä.”

Hermannin tupakka-aiheiset snäpit saavat paljon palautetta. Jotkut seuraajista ovat jopa näyttäneet snäppejä tupakoiville vanhemmilleen saadakseen heidät lopettamaan.

“Aihe koskettaa monen elämää. On siistiä, miten henkilökohtaisia juttuja ihmiset jakavat.”

Välillä saa herkutella

Hermannin opiskelijabudjetille sopivat kasvisruokareseptit kiinnostavat yleisöä. Hän ei määrittele itseään kasvissyöjäksi, vaikkei liha juuri enää maistukaan.

“En halua tukea lihateollisuutta, mutta voin syödä lihaa vaikka vanhempieni luona. En vastusta lihansyöntiä, mutta suosin kasvisruokaa.”

Vaikkei kasvissyönti ole terveysvalinta, Hermanni uskoo syövänsä sen ansiosta terveellisemmin. Kasvisruokaa kokatessa kiinnittää enemmän huomiota aineksiin ja niiden moninaisuuteen. Mutta välillä menee myös överiksi – ja niin saa käydä.

“Syön paljon suolattuja pähkinöitä, ja koko pussi menee aina kerralla”, hän sanoo naureskellen.

“Herkutella saa, kunhan se ei ole jokapäiväistä.”

Henkinen hyvinvointi on tärkeää

Hermannille hyvinvointi liittyy läheisemmin mieleen kuin kroppaan. Iso juttu omassa hyvinvoinnissa on se, että uskaltaa näyttää tunteensa ja puhua niistä.

“Olen itsekriittinen ja vaadin itseltäni paljon. Se on asia, jonka kanssa joudun tekemään paljon töitä. Puhuminen auttaa valtavasti.”

Siksi Hermannin mielestä on tärkeää puhua asioista, vaikka YouTubessa tai Snapchatissa. Toinen mielialaan vaikuttava tekijä on raitis ilma.

“Hyvän päivän salaisuus on se, että lähtee liikkeelle, vaikkei jaksaisi. Pienetkin teot riittävät: voi käydä vaikka kaupassa tai viedä roskat. Ulkona käyminen piristää varmasti, varsinkin talvella.”

 

Teksti Tiia Rantanen

Hermannin Youtube-kanava

https://www.youtube.com/user/HermanniMindrape

 

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että olet aloittamassa terveellistä ja ilmastoystävällistä elämäntapaa. Se voi tuntua isolta muutokselta, mutta on varmasti mahdollinen. Jos uuden ruokavalion aloittaminen tuntuu aluksi vaikealta, voit aloittaa elämäntapamuutoksen hiljalleen, ja siirtyä vegaaniseen ruokavalioon asteittain. Voit esimerkiksi syödä vegaanista ruokaa 1-2 päivänä viikossa, ja hiljalleen kasvattaa näiden päivien määrää. Tämä antaa sinulle aikaa opetella uusia ruokia ja ruokalajeja, mutta samalla myös kehosi sopeutuu uudenlaiseen ruokavalioon.

Vegaaniruokavalio perustuu pelkkien kasvikunnan tuotteiden käyttöön, jolloin siis eläinperäiset tuotteet kuten liha, broileri ja lehmänmaito jäävät pois. Pituuskasvusi tuskin kärsii vegaanisesta ruokavaliosta, mutta kasvuiässä sinun on tärkeää opetella koostamaan ateriasi niin, että se sisältää kaikkia tarvitsemiasi ravinteita ja huomioida, että ateriarytmisi on tasapainoinen.

Vegaani tarvitsee 5–6 täysipainoista ateriaa päivässä energian, proteiinin ja muun ravinnonsaannin takaamiseksi. Riittävän proteiininsaannin turvaamiseksi kannattaa suosia kasvikunnan proteiinin lähteitä usealla aterialla. Hyviä proteiinin lähteitä ovat täysjyvävilja, palkokasvit eli pavut, herneet, linssit sekä soija eri muodoissaan eli mm. tofu ja soijasuikaleet. Vegaanin ruokavaliota on suositeltavaa täydentää B12-vitamiinilisällä ja D3- tai D2-vitamiinilisällä, joiden ostamiseen voi kysyä apua apteekissa olevilta työntekijöiltä.

Hyvin suunniteltu vegaaniruokavalio on monipuolinen ja sisältää:

  • Viljatuotteita: esimerkiksi ruisleipää ja täysjyväpastaa
  • Vihanneksia ja juureksia: esimerkiksi perunaa, bataattia, porkkanaa ja punajuurta
  • Palkokasveja: esimerkiksi linssejä, papuja, soijaa ja soijasta jalostettuja tuotteita, kuten tofua
  • Sieniä: esimerkiksi kantarelleja, herkkutattia tai herkkusieniä
  • Erilaisia pähkinöitä ja siemeniä
  • Erilaisia hedelmiä ja marjoja
  • Kasvirasvoja: esimeriksi rypsiöljyä tai oliiviöljyä
  • Maitoa korvaavan ravitsevan ruokajuoman, kuten D-vitamiinilla täydennetyn soija- tai kaurajuoman. Maitojuoman lisäksi kaupoissa on nykyään runsaasti eläinperäisiä maitotuotteita korvaavia elintarvikkeita, kuten kaura- ja soijapohjaisia jogurtteja ja juustoja, joita kannattaa syödä aamu- ja välipaloina.

Herkullisia ja ravitsevia vegaanisia ruokareseptejä löytyy internetistä paljon, joten niitä kannattaa etsiä, lueskella ja kokeilla. Lisää voit lukea Vegaaniliiton sivuilta. On varmasti tärkeää myös keskustella asiasta huoltajasi kanssa: hän voi auttaa sinut alkuun ja ostaa kotiin sellaista ruokaa, joka sopii vegaaniseen ruokavalioon. Lisäksi koulussa kannattaa tuoda asia esille, jotta voit varmistaa täysipainoisen vegaanisen aterian itsellesi myös koulupäivän aikana.

Hyvää alkanutta vuotta!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet ollut todella hyvä ystävä ja tehnyt jo paljon ystäväsi tilanteen eteen. On raskasta katsella, kun itselleen läheinen ystävä on selvästi avun tarpeessa, muttei ole vielä valmis vastaanottamaan apua. Sellaiset tilanteet ovat terveydenhuollon ammattilaisillekin vaikeita. Ystävälläsi vaikuttaa kertomasi perusteella olevan selvä ongelma syömisensä suhteen ja hän voi kärsiä syömishäiriöstä, joka on hoitoa vaativa vakava sairaus.

Olet toiminut tähän mennessä hienosti: olet kertonut hänelle ääneen huolestasi ja olet jopa tukenut häntä syömisessä ja painon nostamisessa. Hän myös tuntuu luottavan sinuun, koska on voinut kertoa sinulle syömisensä rajoittamisesta. Voit jatkossakin puhua huolestasi ääneen. Voit kertoa hänelle, että huolesi on sen verran suuri, että mielestäsi hänen olisi hyvä hakeutua lääkärin tai jonkun toisen terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Lääkärin lisäksi opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori voi osata alkuun auttaa. Terveyskeskuksissa on lisäksi psykiatrisia sairaanhoitajia. On myös paikkakunnasta riippuen paikkoja, joihin voi hakeutua matalammallakin kynnyksellä juttelemaan nuoriin perehtyneen työntekijän kanssa (nuorisoasemat tai muut vastaavat nuorisovastaanotot). Lisäksi tietoa syömishäiriöistä ja tukea itsellesikin voit saada Syömishäiriöliiton sivuilta.

Jos ystäväsi ei ole valmis lähtemään ammattilaisen puheille, voit edelleen olla hänelle tukena ja valmiina kuuntelemaan. Voit myös edelleen kertoa huolestasi ääneen. Muista kuitenkin, ettei hänen toipumisensa ole sinun vastuullasi. Olet ystävä, et lääkäri tai psykologi – senkin voi sanoa hänelle. Se ei tarkoita, että olisit hylkäämässä häntä vaan yrität päinvastoin auttaa häntä ammattiavun piiriin tilanteessa, jossa hän sitä todella tarvitsee ja jossa sinun pelkkä tukesi ei enää riitä. Joskus henkilö, jolla on ilmiselvästi avuntarvetta, ei sitä heti näe tai pysty hyväksymään. Usein syömishäiriöön liittyy häpeää, itseinhoa ja alemmuuden tunnetta. Syömishäiriöstä kärsivä ei myöskään usein koe olevansa sairas ja hänen kehonkuvansa on vääristynyt. Ystävälläsi voi olla siksi todella vaikeaa puhua asiasta ulkopuoliselle.

Jos tilanne käy sinulle liian raskaaksi, kerro siitä jollekin läheiselle ja vedä myös raja siihen, mitä pystyt ja mitä et pysty tekemään. Tarvittaessa esimerkiksi Syömishäiriöliiton chatissa voit jutella asiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa tilanteesta. Uskon, että ystäväsi on lopulta sinulle todella kiitollinen tuestasi ja siitä, että olet uskaltanut ottaa hänestä vaikealta tuntuvan asian puheeksi.

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.

Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Kysymys & vastaus

Kiitos kysymyksestäsi!

Tupakan, nuuskan ja sähkötupakan käytön haitat ovat aina yksilöllisiä. Haittojen syntyyn vaikuttavat muun muassa käytön määrä, perimä ja muut elämäntavat. Siksi on mahdoton sanoa tarkkaan, millaisia pysyviä tai väliaikaisia muutoksia viiden vuoden tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä seuraa.

Ehkä selkein nikotiinituotteiden käytön seurauksena tuleva muutos on nikotiiniriippuvuus.  Riippuvuus tarkoittaa sitä, että aivot ovat herkistyneet nikotiinin vaikutuksille ja vaativat nikotiinia toimiakseen normaalisti. Nikotiinin käytön loputtua riippuvuus hellittää, kun aivot taas tottuvat toimimaan ilman nikotiinia. Nikotiinin jatkuva käyttö kuitenkin muokkaa aivoja pysyvästi siten, että vaikka olisi lopettanut nikotiinin käytön, riippuvuus herää nopeasti uudelleen. Pienikin määrä nikotiinia voi herättää riippuvuuden uudelleen. Toistuva nikotiinin käyttö aiheuttaa myös muutoksia nuoren aivoissa siten, että nikotiinialtistus vaikuttaa aivojen hermosolujen toimintaan ja saattaa hankaloittaa muun muassa tiedonkäsittelyä ja oppimista.

Tieto nikotiinin vaikutuksista lisääntyy jatkuvasti ja siksi on tärkeä kertoa niistä myös nuorille. Mitä nuorempana käytön lopettaa, sitä vähemmän mitään pysyviä vaikutuksia terveyteen ehtii tulla. Me täällä Fressiksessä suosittelemme siksi kaikkia nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen. Lisätietoa nikotiinin vaikutuksista saat täältä ja vinkkejä käytön lopettamiseen täältä.

Tsemppiä ja mukavaa joulun aikaa!

Fressis

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.