Tupakka

Tupakoinnin lopettanut Inka: ”Keltaiset hampaat ja kynnet eivät houkuttele”

Kesätöistä saatuja rahoja ei olisi mukava poltella savuna ilmaan, toteaa räiskyvän murrosiän kokenut Inka Kuosmanen, 16.

Tupakoinnin lopettanut Inka: ”Keltaiset hampaat ja kynnet eivät houkuttele”

”Olen aina ollut temperamenttinen persoona. Koulumaailmassa se on näkynyt villeytenä, kaikenlaisen typerän kokeilemisena ja huonona koulumenestyksenä. Kokeilunhaluisena maistoin tupakkaa ensimmäisen kerran jo kuutosluokalla.

Seiskaluokan alussa aloimme ostaa kaverini kanssa tupakkaa yksittäiskappaleina. Poltimme vapaa-ajalla puistossa ja joskus koulussa välitunnilla. Ajatus omasta askista ja leimautumisesta tupakoitsijaksi tuntui kaukaiselta – jopa kamalalta. En uskonut olevani tupakasta mitenkään riippuvainen.

Saman vuoden talvella poltin jo säännöllisesti askin kahdessa päivässä. Siihen aikaan elämässäni oli muutenkin huono kausi. Murrosikä ja kokeilunhimo iskivät voimakkaasti, tutustuin muun muassa alkoholiin. Kaikki tuntui jännittävältä ja uudelta.

Kahdeksannen luokan aikoihin vanhempani saivat tietää hölmöilystäni, kun jouduin jälki-istuntoon koulussa tupakoinnista. Kovapäisen luonteeni tuntien vanhempani eivät silti ottaneet asiaan sen suuremmin kantaa. Hävetti, että olin tuottanut heille pettymyksen.

Tupakoinnin lopettaminen: päätös piti

Jo tupakoinnin alkuvaiheessa seiskaluokalla olin kuitenkin tehnyt päätöksen: lopettaisin tupakoinnin viimeistään ysiluokan lopussa. Ja kun jotain päätän, sen myös haluan saavuttaa. Lopetin tupakoinnin yläasteen loputtua todellakin kuin seinään.

Vieroitusvaiheessa olo oli stressaantunut ja levoton. Ruoan ja aamukahvin jälkeen tupakanhimo tuntui voimakkaimmin. Pahimpina alkuhetkinä käytin jonkin aikaa miedointa nikotiinipurkkaa. Juoksulenkeillä purin ylimääräistä energiaa ja siirsin ajatuksia muualle.

Lopettamista helpottivat myös mielikuvat siitä, kuinka paljon rahaa vapautui kivoihin juttuihin. 16-vuotiaana viikkoraha ei riitä kaikkeen, eikä kesätöistä ansaittuja rahojakaan olisi mukava poltella savuna ilmaan.

Meikit, vaatteet ja muut minulle tärkeät asiat tuntuivat paljon houkuttelevimmalta kuin keltaiset hampaat ja kynnet.

”Tupakoimattomuus tuntuu mahtavalta”

Opiskelen tällä hetkellä lähihoitajaksi Vantaan ammattiopisto Variassa. Koska kaikki kaverini ja melkein kaikki koulukavereistanikin polttavat, tupakoinnin lopettaminen vaati paljon itsekuria erityisesti alkuvaiheessa.

Nyt olen ollut neljä kuukautta polttamatta, mikä tuntuu mahtavalta. Vaatteet eivät haise enää tupakalta. Hajuvesi tuoksuu ihanalta itseltään, eikä siltä, että sillä olisi yrittänyt peittää jotain. Juoksulenkitkin palkitsevat. Hapenottokyvyn parannuttua juoksen nopeammin ja pidempään.

Nähdessäni nyt yläasteikäisiä lapsia tupakoimassa näyttää se mielestäni todella lapselliselta ja naurettavalta. Tekisi mieli mennä sanomaan, että hei, olen ollut samassa tilanteessa, ei kannata!

Vaikka tupakkaan liittyy monia huonoja juttuja, pahinta on katumus siitä, kuinka typerä oli tupakoinnin aloittaessaan.”

Lue myös:
Lopetin tupakoinnin kerralla
En halunnut olla enää koukussa nuuskaan
Korvasin nuuskan ulkoilulla, purkalla ja ruualla

Näin lopetat tupakoinnin

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Emma Ollikainen

Tupakka – uhka ympäristölle: tumpit

SuomenASH

Kovasta jätkästä toisten auttajaksi

Rankan nuoruuden elänyt Ville elää vihdoin itsensä näköistä elämää.

Lähihoitaja jyrähtää: Jyrkkä ei nikotiinille!

Lähihoitaja-opiskelija Heli Valtasaari kertoo miksi tupakointi ei sovi lähihoitajan työhön.

Lopettaminen on loistoidea

Katso tästä infograafista mitä positiivisia asioita tupakoinnin lopettaminen tuo mukanaan.

Tupakointi ei ole hedelmällistä

Katso tästä infograafista millä tavoin tupakointi voi vaikuttaa hedelmällisyyteen.

Nuuskan haittavaikutukset: 4 asiaa, joita et ehkä vielä tiennyt

Tiesitkö, että nuuskan kemikaalit päätyvät ihon läpi tupakkatyöläisen – lapsenkin – elimistöön?