Liike

Skuuttaus – parasta lajissa: ”Ei ole koutsia käskemässä”

Tuukalle skuuttaus merkitsee vapautta. Kukaan ei tule sanomaan, mitä ja miten pitää tehdä, kunhan muistaa ottaa toiset huomioon.

Skuuttaus – parasta lajissa: ”Ei ole koutsia käskemässä”

Espoolaisen Tuukka Lohen, 17, laji on skuuttaus eli temppupotkulautailu. Se on läheistä sukua skeittaukselle ja BMX-pyöräilylle, koska niissäkin kruisaillaan ja temppuillaan parkilla.

Lohi pitää skuuttauksesta erityisesti siksi, että harrastaminen on rentoa ja vapaata.

”Parkilla saa tehdä täysin oman pään mukaan ja omassa tahdissa. Voin pitää taukoja, kun huvittaa, ja tehdä sellaisia temppuja tai rullauksia kuin itse haluan. Ei ole koutsia käskemässä tai jotain määrättyjä pelipaikkoja.”

Muutama vuosi sitten hän näki luokkatoverilla skuutin ja kiinnostui. Sitten hän kokeili ja innostui – hankki oman menopelin. Laji tuntui alusta asti omalta.

Reilit ja lajin monipuolisuus koukuttavat

”Pidän eniten reileistä, joiden päällä on hieno liukua. Sopivia reilipaikkoja löytyy myös parkkien ulkopuolelta, esimerkiksi kadulta ja portaista.”

Häntä viehättää myös skuuttauksen monipuolisuus urheilulajina: se vaatii sekä vahvaa mieltä että kehoa.

”Eniten kehittyy tasapaino, erityisesti pienet tasapainolihakset. Myös koordinaatiosta ja hyvästä fyysisestä kunnosta on paljon hyötyä. Lihasvoimakin kasvaa.”

Kärsivällisyyttäkin vaaditaan, ja se myös kasvaa ihan väkisin harjoittelun myötä.

”Kun opettelee temppuja, voi joutua yrittämään monia satoja kertoja ja tulee paljon kaatumisia. Välillä voi mennä hermot.”

Skuuttaus yhdistää: parkille voi mennä yksinkin

Lohi skuuttaa tällä hetkellä mieluiten Espoon keskuksen uudessa betonisessa skeittipuistossa. Myös esimerkiksi Leppävaarassa sijaitsee hieno parkki.

”Meillä on oma skuuttausporukka. Kavereiden kanssa voidaan ottaa vaikka skabaa ja miettiä temppuja.”

”Mutta voi parkille mennä yksinkin ja alkaa vaan rohkeasti jutella muiden kanssa. Laji yhdistää siellä olevia – oltiin sitten skeittareita, skuuttareita tai BMX-pyöräilijöitä. Kun on ystävällinen ja ottaa muut siellä huomioon, niin samanhenkisiä kavereita alkaa löytyä.”

Skuuttausta voi harrastaa myös omalla kotipihalla, ja siellä kannattaakin kuulemma aloittaa.

”Ihan ensin pitää opetella pysymään skuutin päällä ja ajelemaan sillä. Sitten vasta voi mennä parkkiin.”

Lohi myöntää, että aluksi skeittiparkki voi tuntua vähän pelottavalta, mutta kun vaan uskaltaa mennä muiden sekaan, niin oppii nopeasti. Kypärä on ehdoton varuste ja polvisuojistakin on alussa hyötyä, jos tuntee olonsa epävarmaksi.

Parkilla pitää muistaa herrasmiessäännöt, kuten että toisen eteen ei saa mennä ja omaa vuoroa on odotettava.

”Niitä voi kerrata netistä, ennen kuin menee parkille”, Lohi neuvoo.

Osta skuutti alan liikkeestä

Skuuttaukseen tarvitaan skuutti eli potkulauta, joka on vahvistettu kestämään temppuja. Siinä tärkeintä on oikea koko, eli pitää ostaa omaa painoa kepeästi kantava skuutti.

Kokeneemmat harrastajat, kuten Lohi itse, kokoavat skuuttinsa osista, mutta vasta-alkajan kannattaa valita valmiiksi kasattu malli, eli complete. Sellaisen saa ala liikkeistä noin 100–200 euron hintaan – ja kaupan päälle arvokkaita neuvoja.

”Aloittelijalle tarkoitettu skuutti tulee yleensä kahdessa osassa, jolloin tarvitsee kiristää muutama pultti ja se on valmis käytettäväksi. Jos yrittää koota itse, muttei vielä tunne lajin vaatimuksia, voi kasata epätasapainoisen laudan”, Lohi kertoo.

Hän suosittelee skuutin hankkimista erikoisliikkeistä, kuten suomalaista FinScooterista tai brittiläisestä Scatehutista, joilla molemmilla on monipuolinen verkkokauppa ja laadukkaat välineet. Riittävän hyviä kypäriä ja polvisuojia saa myös ihan tavallisesta urheilukaupasta.

Entä ne kuteet?

”Pukeutumistyyli on vapaa, ja se näkyy parkeilla. Siellä ei ole muilla huutelemista, mitä kaverilla on päällä”, Lohi vakuuttaa.

7 nopeaa Tuukalle

Kotipaikka: Espoo
Ammatti: opiskelija, lukiolainen
Laji: skuuttaus
Suosikkitemppu: Reilit.
Tavoite: Nauttia harrastuksesta ja ehkä keksiä oma temppu. Haluan olla hyvä esimerkki kaikille junnuille parkilla. Kilpailut eivät kiinnosta.
Paras puolesi: Hyvä tasapaino.
Muut harrastukset: Fudista kavereiden kanssa ja uintia kesäisin. Soittanut selloa kymmenen vuotta.

 

Teksti Susanna Cygnel, kuva Luka Mikkanen

Kysymys & vastaus

Moikka!

Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.

Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.

Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Aurinkoista syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mukavia tapoja liikkua 😊

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa suositellaan reipasta, rasittavaa ja monipuolista liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Kertomasi perusteella tämä täyttyy sinulla varmaankin monena päivänä lenkkien ja välituntipelien parissa. Todennäköisesti liikut siis pääsääntöisesti ihan riittävästi 😊 Tärkeää on myös se, että liikut tavoilla, joista itse tykkäät ja sinulle tulee hyvä mieli.

On myös hyvä muistaa, että ”liikuntaharrastuksia” voi täydentää arjessa liikkumisella. Päivittäinen liikkuminen voi siis rakentua lenkkeilyn ja pelailun lisäksi esimerkiksi koulumatkojen kulkemisesta kävellen/pyörällä tai portaiden käytöstä hissin sijaan.

Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Kivaa syksyä!

Fressis

Namikolinx: ”Vihasin koululiikuntaa”

Videolla Namikolinx kertoo koululiikunnan aiheuttamista negatiivista fiiliksistä ja siitä, miten hän kokee, ettei ole kovin liikunnallinen ihminen. Ala-asteella hän suorastaan kieltäytyi osallistumasta liikuntatunneille, mutta mitä tapahtui, kun lukioaikaan hän...

Julia Ahonen: ”Motivaatiota & Vinkkejä liikuntaan”

Julia Ahoinen kertoo Youtube-vidoellaan liikkumisen motivaation löytämisestä. Julia pohtii, miten motivoitua liikkumaan ja millaisia muutoksia rutiineihin voi tehdä helpoti. Kun liikkeen lisäämiseen lähtee pienillä teoilla, kuten rappusten valinnalla hissin...

MattePlays: ”Vein toimistoäijät kiipeilemään”

Youtube -videollaan MattePlays vie kollegoitaan kokeilemaan harrastustaan kiipelyä, eli boulderointia. Videon aikana hän innostaa etsimään ja kokeilemaan itseä kiinnostavia lajeja ja jakaa vinkkejä helppoon liikkeen lisäämiseen arjessa. Liikkeen lisääminen...

Millainen liikkuja olet?

Miten liikut arjessasi? Testaa millainen liikkujapersoona olet!

Tee testi