RytmiYleinen

Salkkareiden uusi Severi: ”Tee sitä, mitä haluat!”

Salkkareiden uusi Severi: ”Tee sitä, mitä haluat!”

”Jos haluat kokeilla jotain uutta, vaikka hakea mukaan tv-sarjaan, kokeile – se voi onnistua!” rohkaisee Roope Puhakka.

Roope Puhakka tietää, mistä puhuu, sillä Salatut Elämät -tv-sarjan rento tuotanto- ja näyttelijäporukka on nykyään osa Roopen arkea.

”Mua on pitkään kiinnostanut näytteleminen, ja olen esiintynyt musikaaleissa ja muissa proggiksissa. Näin keväällä ilmoituksen, että Salkkareihin haettiin uusia näyttelijöitä, ja laitoin hakemuksen menemään.”

Monivaiheisen hakuprosessin jälkeen Roopesta, espoolaisesta ysiluokkalaisesta, tuli kuin tulikin Salkkareiden uusi Severi Sievinen.

Salkkareiden kuvaukset joka viikko

Salkkareiden kuvaukset alkoivat elokuussa. Siinä ei turhia aikailtu.

”Se vähän yllätti, kun ekana päivänä kävelin sisään, ja siitä 5 minuutin sisällä piti mennä maskiin ja kuvauksiin”, Roope naurahtaa.

Sen jälkeen kuvauksia on ollut joka viikko. Poissaoloja koulusta tulee niiden takia vain hyvin vähän, sillä koko päivän kuvauksia ei ole usein. Yleensä Roopen osuudet kuvataan iltapäivisin.

”Kun tuun koulusta kotiin, hyppään julkisiin ja menen kuvauspaikalle. Joskus saan äidiltä kyydin.”

Ensimmäiset jaksot, joissa Roope oli mukana, esitettiin marraskuussa 2016. Roopesta tuli saman tien vähän entistä julkisempi henkilö.

”Yllättävän moni ihminen tunnistaa. Huomaan, että joku katsoo sivusilmällä pitkään, ja joku toinen haluaa ottaa kuvan. Mutta se ei häiritse yhtään, vaan on ihan kivaa.”

Roope tunnustaa: tästä joudun joskus tinkimään

Aina muutamaa päivää ennen Salkkareiden kuvauksia Roope saa Severin vuorosanat opeteltavakseen.

”Yksittäisillä sanoilla ei ole niin väliä, vaan tekstin sisäistäminen on tärkeintä. Se onnistuu parhaiten, jos puhun vuorosanoja ääneen”, Roope kertoo.

Espoossa yhdeksättä luokkaa käyvällä Roopella on siis hoidettavaan koulu, läksyt, työ ja työhön valmistautuminen, mutta mahtuu viikkoon vielä muutakin:

”Olen harrastanut Stepupissa streetdancea yhdeksän vuotta, ja sen lisäksi käyn perustanssitunneilla.

Treenitunteja kertyy viikossa 7-8. Koska Roopen kalenterissa on vain samat 24 tuntia kuin meillä muilla, jostain joutuu aina välillä tinkimään. Kuten unesta.

”Pakko myöntää, että unet jää vähän vähemmälle, jos vaikka tunnit loppuvat klo 22 Sörnäisissä ja aamulla on koulua. Yritän kuitenkin nukkua enemmän aina, kun on aikaa, vaikka jos koulu alkaa myöhemmin.”

Teksti: Katarina Cygnel-Nuortie

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.

Oletko koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi?

Vapaaehtoistoiminnassa pääset itse auttamaan, oppimaan ja tekemään sinulle tärkeitä asioita. Toiminnan kautta pystyt laajentamaan omia verkostojasi ja saat mahdollisuuden vaikuttaa. Vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi järjestöissä, mutta voit toimia myös itsenäisesti ja oikeastaan missä vain! Oletko siis koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi? Tiesitkö, että vapaaehtoistoimintaa on kaikki sellainen toiminta, jota teet ilman rahallista korvausta, jonkun […]

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymyksessäsi toit esiin, ettet uskalla kertoa seksuaalisesta suuntautumisestasi äidillesi. Tätä samaa pohtii moni muukin samassa tilanteessa elävä ihminen. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo, keneen ihminen ihastuu tai rakastuu tai ketä kohtaan tuntee vetovoimaa. Seksuaalinen suuntautuminen on jokaisen henkilökohtainen ominaisuus ja kaikki tavat elää ja olla seksuaalinen ihminen ovat yhtä hyviä.

Mieti mitkä ovat asioita tai pelkoja, jotka estävät sinua ottamasta asian puheeksi äitisi kanssa. Tällaisen asian pohtimiseen usein tarvitaan apua ja sitä saa esim. anonyymisti Väestöliiton verkkoneuvontapalveluissa tai Sinuiksi-neuvontapalveluissa. Et ole asian kanssa yksin. Samaa on pohtinut esimerkiksi nimimerkki MH Fressiksen kysy asiantuntijalta –palstalla.

Kysymyksessäsi toit myös esiin sen, että äitisi ei suhtaudu kovin positiivisesti pelaamiseesi. Pelaamisen suhteen sinun kannattaa myös jutella äitisi kanssa ja sopia yhteiset pelisäännöt hänen kanssaan. Löydätte tukea sääntöjen tekemiseen esimerkiksi EHYT Ry:n sivulta.

Tsemppiä syksyyn!

Fressis

EPT-viikko: Testaa tietosi raha- ja digipelaamisesta

Ehkäisevän päihdetyön -viikon testillä selvität kuinka hyvin tiedostat ansaintalogiikan peliteollisuuden taustalla.

Avaa testi uudessa välilehdessä

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymykseesi ei voi vastata suoraan, koska sekä vegaani- että sekaruokavalion voi muodostaa hyvin tai huonosti. Eli pelkän ruokavalion nimen perusteella on hankalaa, ellei mahdotonta arvioida ruokavalion terveellisyyttä. Siksi enemmän kannattaa miettiä sitä, miten hyvä ruokavalio muodostuu.

Yleisesti ottaen paljon kasviksia sisältävä ruokavalio on terveydelle hyväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että joka aterialla kannattaisi syödä jotain kasviksia, mielellään mahdollisimman monipuolisesti. Hyvään ruokavalioon kuuluu muitakin ”perusjuttuja” kuten, että kannattaa pyrkiä syömään säännöllisesti (noin 5 ateriaa päivässä) ja syödä sen verran, kun on nälkä.

Myös monipuolisuus kuuluu terveelliseen ruokavalioon, noudattaa sitten vegaani- tai sekaruokavaliota, tai aivan jotain muuta ruokavaliota. Kasvisten syönnin lisäksi olennaista on saada ruoasta hiilihydraatteja (hyviä lähteitä mm. peruna, pasta, leipä, puurot, jotkut murot ja myslit) ja proteiineja (kasviproteiineista, maitotuotteista, kalasta, munista ja lihasta). Rasvan suhteen kannattaa valita pehmeän rasvan lähteitä eli margariineja ja öljyjä. Eri tuoteryhmissä Sydänmerkki auttaa löytämään terveelliset valinnat. Vegaaniruokavaliota ovat myös pohtineet nimimerkit S.S. ja meow.

Karkkia tai mitä tahansa muita, suolaisia ja makeita herkkuja mahtuu hyvään ruokavalioon, mutta ei kovinkaan paljon. Asian voi miettiä vaikka niin, että jos oma ruokavalio olisi kolmion mallinen, niin herkut saisi olla vain yksi kolmion kärki. Muu osa kolmiota tulisi olla ”oikeaa ruokaa”.

Kysymyksessäsi pohdit myös lapsen/ teinin unen määrää. Unen tarve on jossain määrin yksilöllistä, mutta keskimäärin nuori tarvitsee unta 8–10 tuntia joka yö. Unen tarve voi kasvaa, kun fyysinen ja psyykkinen kuorma lisääntyy. Unen aikana keho palautuu fyysisestä rasituksesta ja lataa akkuja seuraavaa päivää varten. Myös aivot tarvitsevat unta, sillä unen aikana aivot käsittelevät edellisenä päivänä opitut asiat ja päivän tapahtumat. Riittävä uni tukee siis uuden oppimista, luovuutta ja tunteiden käsittelemistä. Unen merkityksestä voit lukea lisää täältä ja täältä. Myös nimimerkki S.K. on pohtinut nuoren unen tarvetta.

Toivottavasti tämä selkeytti asiaa.

Fressis

Justimus: Jalat maassa ja pää kunnossa

Justimus naurattaa Youtubessa kahjoilla sketseillä. Omassa elämässään Sami, Juho ja Joose ovat superhyviä tyyppejä, jotka vaalivat terveitä elämäntapoja.