Liike

Riku, Toni ja Oskari: ”Voitetaan ja hävitään yhdessä”

Salibandy on tärkeä juttu Rikulle, Tonille ja Oskarille. Myös treenien ulkopuolella kolmikko elää urheilijan elämää.

Riku, Toni ja Oskari: ”Voitetaan ja hävitään yhdessä”

On perjantai-ilta, ja SB Vantaan B-juniorit odottelevat harjoitusten alkua kaukalon laidalla. Musiikki soi, ja kentällä on käynnissä ikämiesjoukkueen ottelu. Ennen salibandytreenejä pojilla on vielä edessä lämmittelylenkki keväisessä pakkasillassa.

”Urheileminen on tosi iso asia mulle. Koko elämäni olen harrastanut urheilua: säbää, fudista ja käsistä”, Riku Kallunki, 16, kertoo.

Kolmikko on harrastanut aiemmin myös jalkapalloa. Toni Laine, 18, aikoo ensi kaudella aloittaa jääkiekon. Salibandy jatkuu alemmalla harrastetasolla.

”Haluan, että urheilu on osa mun elämääni, mutta en halua välttämättä olla mikään huippu-urheilija”, hän kuvailee.

Salibandy on sosiaalinen harrastus

Riku johtaa joukkueen pistepörssiä suvereenisti, mutta hänellekin urheilu on lähinnä hyvä ja hauska harrastus.

”Kaverit ovat iso osa tätä, koko se sosiaalinen puoli. Voitetaan ja hävitään yhdessä.”

”En tiedä onko minusta ihan huipulle, mutta tavoitteena on pelata niin hyvällä tasolla kuin mahdollista”, Oskari Backman, 16, kertoo.

”Meillä on ihan mahtava joukkuehenki”, Toni täydentää.

SB Vantaa harjoittelee 3–4 kertaa viikossa. Lisäksi on ottelut ja 1–2 punttitreeniä viikossa.

”Terveellistä perussafkaa”

Pojat elävät urheilijan elämää myös kentän ulkopuolella. Ruokaan kiinnitetään huomiota, mutta siitä ei haluta ottaa liikaa stressiä.

”Terveellistä perussafkaa”, määrittelee Toni .

”Syön terveellisesti, mutta en jaksa laskea kaloreita”, Oskari kertoo.

Muutenkin elämäntavat ovat urheilulliset. Esimerkiksi nuuska ei siihen kuulu.

”En käytä”, Riku toteaa nuuskasta.

”Se on ihan turhaa minun mielestäni. Minua nuuska ei ole koskaan kiinnostanut pätkän vertaa”, Oskari sanoo painokkaasti.

Höntsäily vastapainoa jengin treeneille

Pojilla riittää urheilua ja liikuntaa ohjatun joukkue-urheilun lisäksikin. Kaverien kanssa käydään usein pelailemassa fudista ja korista sekä talvisin jääkiekkoa ulkojäillä.

”Menemme parin kaverin kanssa sen enempiä suunnittelematta kentälle tosi usein”, Riku kertoo.

”Siellä saa sitten muun porukan kanssa aina hyvät pelit. Se on hauskaa ja hyvää tasapainoa jengin treeneille ja peleille. Saa pelailla muutakin kuin omaa lajia ja vapaammin, kun ei ole valmentajaa mukana.”

Lisäksi säiden salliessa Riku liikkuu paljon fillarilla.

”Päivärytmi menee ihan urheilemisen mukaan. Se hyvänolon tunne, minkä siitä saa, on tosi tärkeä.”

Myös Oskarille liikunta on elämäntapa.

”Urheileminen on iso osa minun elämääni. En tiedä miten voisin elää ilman sitä.”

 

Teksti ja kuva Jussi Eskola

 

Vapaaottelija Olli Santalahti: ”Kun treenaa kovaa, uni on ravintoakin tärkeämpi asia”

Vapaaottelija Olli Santalahti aloitti vapaaottelun 13-vuotiaana ja ottelee nykyään ammattilaisena. Tupakkatuotteisiin Santalahti suhtautuu negatiivisesti.

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.

Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymyksessäsi toivot siis vinkkejä liikkumisen lisäämiseen, hienoa! Sinulla on jo liikunnallisia harrastuksia, mikä on erittäin hyvä pohja liikunnan lisäämisen kannalta. Suomen syksy ja alkutalvi ovat monelle haasteellisia ulkokelien ja pimeyden vuoksi. Kuitenkin liikkumista voi harrastaa monella eri tapaa, sisällä tai ulkona. Liikkumisen lisäämisessä kannattaa ensin miettiä, mistä asioista sinulle tulee hyvä olo ja mieli. Oli kyse sitten hyötyliikunnasta, hikijumpasta, ulkoilusta tai vain höntsäliikunnasta kavereiden kanssa, tärkeintä on, että se on kivaa.

Liikkumisen lisääminen kannattaa toteuttaa vähitellen, pieniä asioita muuttamalla. Esimerkiksi ensimmäisenä tavoitteena voi olla, että lisää viikkoon yhden lyhyen kotijumpan. Kun tavoitteet on asettanut itselleen sopiviksi, on tavoitteiden saavuttaminen helpompaa. Tällä tavalla liikkumisesta tulee helpommin säännöllistä ja liikkuminen tulee osaksi omaa arkea. Liikkumisen lisäämisestä ja eri liikkumismuodoista voit lukea Fressiksen tietopankista.

Täältä löytyy myös monipuolisia harjoitusohjelmia kotona tehtävään harjoitteluun, jos sellaiset kiinnostavat. Koulun liikunnanopettajalta saat varmasti myös hyviä vinkkejä oman asuinalueen muista liikuntamahdollisuuksista. Myös monet nuorisopalvelut tarjoavat erilaisia liikkumismahdollisuuksia. Näistä kannattaa kysyä oman asuinalueen nuorisotaloilta.

Oikein hyvää loppuvuotta!

Fressis