Liike 
Riku, Toni ja Oskari: ”Voitetaan ja hävitään yhdessä”
Salibandy on tärkeä juttu Rikulle, Tonille ja Oskarille. Myös treenien ulkopuolella kolmikko elää urheilijan elämää.
On perjantai-ilta, ja SB Vantaan B-juniorit odottelevat harjoitusten alkua kaukalon laidalla. Musiikki soi, ja kentällä on käynnissä ikämiesjoukkueen ottelu. Ennen salibandytreenejä pojilla on vielä edessä lämmittelylenkki keväisessä pakkasillassa.
”Urheileminen on tosi iso asia mulle. Koko elämäni olen harrastanut urheilua: säbää, fudista ja käsistä”, Riku Kallunki, 16, kertoo.
Kolmikko on harrastanut aiemmin myös jalkapalloa. Toni Laine, 18, aikoo ensi kaudella aloittaa jääkiekon. Salibandy jatkuu alemmalla harrastetasolla.
”Haluan, että urheilu on osa mun elämääni, mutta en halua välttämättä olla mikään huippu-urheilija”, hän kuvailee.
Salibandy on sosiaalinen harrastus
Riku johtaa joukkueen pistepörssiä suvereenisti, mutta hänellekin urheilu on lähinnä hyvä ja hauska harrastus.
”Kaverit ovat iso osa tätä, koko se sosiaalinen puoli. Voitetaan ja hävitään yhdessä.”
”En tiedä onko minusta ihan huipulle, mutta tavoitteena on pelata niin hyvällä tasolla kuin mahdollista”, Oskari Backman, 16, kertoo.
”Meillä on ihan mahtava joukkuehenki”, Toni täydentää.
SB Vantaa harjoittelee 3–4 kertaa viikossa. Lisäksi on ottelut ja 1–2 punttitreeniä viikossa.
”Terveellistä perussafkaa”
Pojat elävät urheilijan elämää myös kentän ulkopuolella. Ruokaan kiinnitetään huomiota, mutta siitä ei haluta ottaa liikaa stressiä.
”Terveellistä perussafkaa”, määrittelee Toni .
”Syön terveellisesti, mutta en jaksa laskea kaloreita”, Oskari kertoo.
Muutenkin elämäntavat ovat urheilulliset. Esimerkiksi nuuska ei siihen kuulu.
”En käytä”, Riku toteaa nuuskasta.
”Se on ihan turhaa minun mielestäni. Minua nuuska ei ole koskaan kiinnostanut pätkän vertaa”, Oskari sanoo painokkaasti.
Höntsäily vastapainoa jengin treeneille
Pojilla riittää urheilua ja liikuntaa ohjatun joukkue-urheilun lisäksikin. Kaverien kanssa käydään usein pelailemassa fudista ja korista sekä talvisin jääkiekkoa ulkojäillä.
”Menemme parin kaverin kanssa sen enempiä suunnittelematta kentälle tosi usein”, Riku kertoo.
”Siellä saa sitten muun porukan kanssa aina hyvät pelit. Se on hauskaa ja hyvää tasapainoa jengin treeneille ja peleille. Saa pelailla muutakin kuin omaa lajia ja vapaammin, kun ei ole valmentajaa mukana.”
Lisäksi säiden salliessa Riku liikkuu paljon fillarilla.
”Päivärytmi menee ihan urheilemisen mukaan. Se hyvänolon tunne, minkä siitä saa, on tosi tärkeä.”
Myös Oskarille liikunta on elämäntapa.
”Urheileminen on iso osa minun elämääni. En tiedä miten voisin elää ilman sitä.”
Teksti ja kuva Jussi Eskola
