MieliSeksiYleinen

Safe some

Somessa on kavereita, kokemuksia – ja kiusaajia. Katso vinkit, miten vältät sudenkuopat ja miten toimia ongelmatilanteissa. Asiantuntijoina nettipoliisi Matti Röppänen ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteisömanageri Sonja Ahtiainen.

Safe some

Whatsapp-ryhmässä koodail­laan kavereiden kesken. Hölmöjäkin kuvia vaihdetaan. Hauskaa on, kunnes porukka riitaantuu. Rohkeat kuvat lähtevät jakoon koko luokalle. Ensin ahdistaa. Sitten hävettää. Miten tässä nyt näin kävi? Pelottaa.

Somea ei voi irrottaa muusta elämästä. Siksi myös siellä voi törmätä kiusaamiseen siinä missä kasvotustenkin.

”Kun somessa riitaantuu, tulee helposti kirjoitettua toisesta pahasti tai laitettua ikäviä kuvia jakoon. Silloin voi syyllistyä myös rikokseen”, sanoo nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Matti Röppänen­ Kuopion Ennalta estävän toiminnan ryhmästä.

Reilut 15% nuorista on kokenut jonkin­asteista kiusaamista somessa.

Kiusaamista ei pidä myöskään edesauttaa. Esimerkiksi WhatsApp-ryhmässä yllyttäminen tai sen ulkopuolelle jättäminen ovat myös kiusaamista. Hyvillä käytöstavoilla pötkii somessa pitkälle.

”Älä kirjoita mitään, mitä et voisi sanoa myös kasvotusten. Mieti aina kahdesti, mitä julkaiset”, Matti Röppänen vinkkaa.

Kuvia ei saa levittää luvatta

Laita kuva. Kaveripoika haluaa sellaisen yläosattomissa 13-vuotiaalta tytöltä. Ethän levitä? Tyttö luottaa. Poika vakuuttaa. Ja kuva leviää.

Alastonkuvan jakaminen luvatta tai valeprofiilin tekeminen netissä on aina rikos. Sellainen voi olla myös intiimien kuvien levittäminen eron jälkeen eli kostoporno. Ennen kuvien jakamista pitäisi miettiä, voiko se loukata jotakuta.

”Kuvattavalta pitää aina kysyä lupa”, Röppänen sanoo.

Netissä 15-vuotias on rikosoikeudellisesti vastuussa. Nuorempienkin on käytävä poliisilaitoksella jututettavana, jos heidän toiminnastaan somessa tehdään rikosilmoitus.

”Rikosrekisteriin ei kannata kerätä merkintöjä, sillä ne voivat vaikeuttaa opiskelupaikan tai kesätyön saantia tai armeijaan pääsyä.”

Myös nuuskan ostaminen tai myyminen somessa on rikos, vaikka se menisikin ajattelemattomuuden piikkiin.

Nettipoliisilla on profiili kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Snapchatissa nettipoliisi saa nuorilta jopa kymmeniä yhteydenottoja päivässä. Nettipoliisiin voi ottaa yhteyttä muissakin kuin rikosasioissa.

”Nuoret kyselevät nettipoliisilta myös somen ulkopuolisista asioista”, Röppänen kertoo.

Kannustava palaute on tärkeää somessa

Vähänkö nätti! Kannustava palaute kavereilta on tärkeää. Kommentit, tykkäykset ja kasvava seuraajien määrä voivat imarrella. Se voi ruokkia ottamaan myös yhä rohkeampia selfieitä.

Yllätyksenä voi tulla, että kuvat näkyvät laajemmalle yleisölle kuin mitä itse oli kuvitellut.

”Yksityisyysasetukset kannattaa tsekata säännöllisesti, sillä palvelut voivat päivittää niitä kysymättä”, sanoo yhteisömanageri Sonja Ahtiai­nen Pelastakaa Lapset ry:stä.

46 % kokee, että some syventää jo olemassa olevia kaverisuhteita.

Rohkeitakin kuvia saa someen laittaa, kunhan tunnistaa niistä mahdollisesti seuraavat riskit.

”Nyrkkisääntö on miettiä, olisiko kuva äidin mielestä ok tai haluaako kuvan nähdä vielä vuosien päästä. Jos näin on, kuvan voi huoletta julkaista”, Ahtiainen sanoo.

Näin blokkaat vieraan henkilöön

Älä reagoi, blokkaa henkilö ja poista viesti. Näin kannattaa toimia, jos vieras henkilö laittaa somessa viestiä.

”Viesteistä on hyvä kertoa myös omille vanhemmille erityisesti silloin, jos ne ovat olleet seksuaalissävytteisiä”, nettipoliisi Matti Röppänen sanoo.

Somessa voi törmätä myös vahingossa asioihin, joita ei haluaisi nähdä. Nuoret saattavat hakea netistä seksuaalissävytteistä jännitystä, mutta nähdäkin jotakin liian rajua. Tietoa etsiessään voi päätyä keskelle järkyttävää tai itsetuhoista keskustelupalstaa.

Vaikka kaikki somessa ei ole totta, keskustelut ja kuvat voivat jäädä päähän pyörimään.

”On aivan normaalia, että some ja netti herättävät tunteita. Myös niistä tunteista voi ja pitää puhua”, Ahtiainen sanoo.

Vanhempien lisäksi voi jutella kavereiden, kouluterveydenhoitajan tai koulupsykologin kanssa, jos törmää somessa johonkin ikävään. Myös netissä on mahdollisuus chatata nimettömänä aikuisen kanssa muun muassa Help.some-sovelluksessa. Pelastakaa Lapset ry:n Netari-verkkonuorisotalossa voi keskustella muiden nuorten ja nuorisotyöntekijöiden kanssa.

Lasten seksuaalista kaltoinkohtelua sisältävästä materiaalista voi ilmoittaa suoraan Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-palveluun ja muusta epäilyttävästä aineistosta poliisin Nettivinkkiin. Jos epäilet rikosta, ota aina kuvankaappaukset todistusaineistoksi.

Suuri osa nuorista käyttää somea valveutuneesti

Joko se näki mun viestin? Some voi myös kasvaa kiinni käteen. Hälytyskellojen pitäisi soida silloin, jos normaalit arkirutiinit, kuten nukkuminen, syöminen, kavereiden tapaaminen ja koulunkäynti, eivät enää suju.

”Silloin auttavat perheen yhteiset pelisäännöt, kuten puhelinten kerääminen yöksi yhteiseen paikkaan”, Ahtiainen sanoo.

Some on tuonut ujohkoille nuorille mahdollisuuden viestiä aktiivisesti, sillä noin 29% vastaajista kertoo olevansa sosiaalisempi somessa kuin reaali­elämässä.

Jokaisella nuorella on myös oikeus olla käyttämättä somea. Someen voi tutustua myös pikkuhiljaa esimerkiksi sisaruksen kanssa. Heti ei tarvitse julkaista. Aluksi voi vain tarkkailla, miten palvelu toimii.

Tärkeää on muistaa, ettei anna nettiin henkilökohtaisia tietojaan, kuten osoitetietoja, salasanoja tai pankkitunnuksia. Henkilötunnusta tulee varjella joka tilanteessa.

”Suuri osa nuorista käyttää somea hyvin valveutuneesti ja varovaisesti. Kyllä somessa on sudenkuopista huolimatta enemmän myönteisiä kuin kielteisiä asioita”, Röppänen sanoo.

Lue myös Missä menee omat rajasi?

Nostopalojen lähde: SoMe ja nuoret 2016. Kyselytutkimus nuorten sosiaalisen median käytöstä

Teksti Niina Kellinsalm, kuva Getty Images

Vuosia masennuksesta kärsinyt Heidi: ”Elämä on sittenkin tärkeää”

Perheen ja ystävien tuki, psykiatrinen hoito sekä oman alan löytyminen nostivat Heidi Suokkaan, 19, ylös masennuksen ja pahan olon kierteestä.

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

Autot ovat 18-vuotiaan Jonin tärkein harrastus. Hän kunnostaa moottoripajalla lahjoituksena saatua bemaria kilpa-autoksi.

Kysymys & vastaus

Fetissit ja fantasiat ovat osa seksuaalisuutta. Ne ovat hyvin henkilökohtainen asia ja niiden jakaminen vaatii suhteelta luottamusta ja turvallisuutta. Fetisseistä keskusteleminen on helpompaa, jos keskusteluyhteys kumppaneiden välillä on hyvä ja seksistä on pystynyt puhumaan avoimesti aikaisemmin. Omien mieltymysten jakaminen ei ole pakollista, toisaalta salaaminen voi aiheuttaa ahdistusta.

Jos olet epävarma tyttöystäväsi suhtautumisesta, voit ensin ottaa fetissit puheeksi yleisellä tasolla. Näin tuot asian keskusteluun turvallisemmin. Voit kysyä myös tyttöystäväsi mieltymyksistä; keskusteleminen molempien toiveista yhdistää.

Jos päätät kertoa asian henkilökohtaisella tasolla, sinun on kuitenkin hyvä tiedostaa, että tyttöystävän reaktio voi olla kaikkea ymmärryksestä järkytykseen. Mikäli tyttöystäväsi on hämmentynyt kuulemastaan, anna hänelle aikaa. Kerro hänelle myös, mitä asian esiintuominen sinulle merkitsee. Voitte tutustua yhdessä aiheeseen esimerkiksi kirjallisuuden avulla.

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Joskus stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa myös fyysisiä oireita. Oireena voi esiintyä esimerkiksi vatsakipua, rintapistosta tai ahdistusta rintakehällä, käsien tärinää, hikoilua, sydämen tykytystä tai huimausta ja päänsärkyäkin. Näiden oireiden johtuessa ahdistuksesta ja stressistä tilanteessa ei sinänsä ole mitään vaarallista. Fyysiset oireet johtuvat kehon reaktiosta stressaavaan tilanteeseen eivätkä ole merkki mistään sairaudesta.

Ahdistusta ja stressiä ja niiden aiheuttamia fyysisiä oireita on mahdollista lievittää ja stressin hallintaakin voi opetella. Joskus jo pelkkä puhuminen toiselle henkilölle omista tuntemuksista ja huolenaiheista auttaa. Myös hyvinvoinnin peruspilarit eli riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikunta auttavat hallitsemaan stressiä. Mieluisat harrastukset, luovuus ja hauskanpito sekä läheisten ihmisten kanssa vietetty aika saa ajatuksia pois koulusta ja muista rutiineista. Lisäksi lepohetket ja joutenolokin silloin tällöin ovat todella tärkeitä, koska mieli ja keho tarvitsevat lepotaukoja arjen kiireen keskellä.

Omaa mieltään pystyy myös harjoittamaan, jolloin pystyy paremmin rauhoittumaan ja keskittymään itselleen stressaavassa tilanteessa. Olet ehkä kuullut puhuttavan mindfulnessista eli tietoisuus- ja läsnäolotaidoista. Näitäkin taitoja pitää jokaisen ensin harjoitella kuten mitä tahansa muutakin uutta asiaa. Harjoituksissa keskitytään esimerkiksi omaan hengitykseen tai tuntemuksiin eri kehonosissa ja alkuun se voi tuntua hyvinkin vaikealta. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin!

Etenkin, jos olet usein pahalla päällä ja stressaantunut, sinun kannattaisi ehkä keskustella jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Hän voi olla vaikka vanhempasi tai koulusi terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Voitte yhdessä miettiä, miten olotilaasi voisi helpottaa. Jos rintapistosta esiintyy usein ja toistuvasti tai tilanteissa, joissa et koe olevasi stressaantunut tai ahdistunut, on hyvä käydä myös lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi arvioida, tarvitaanko tutkimuksia muiden syiden kuin stressin poissulkemiseksi.

Lisää tietoa mielen hyvinvoinnista löydät esimerkiksi Nuorten mielenterveystalon sivuilta. Sieltä löytyy esimerkiksi harjoituksia stressin lievittämiseen ja voimavarojen ylläpitämiseen sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista.

 

Fressis

Counter-Strike -pelaaja Suomen huipulta

Roope Simpanen elää unelmaansa ja pelaa ammatikseen CS:Go:ta.

Jonnan 4H-kerho innostaa tyttöjä ja poikia kokkaamaan

Jonna Partanen, 18, käy lukiota ja harrastaa vapaa-aikanaan ruuanlaittoa. Hän kokkailee sekä itsekseen että kavereiden ja perheen kanssa. ”Olen oppinut ruuanlaittoa kotona vanhemmiltani ja isoäideiltäni. Tykkään tutkia reseptejä ja kokeilla niitä.” Terveellinen kotiruoka on Partasen juttu. Hän arvostaa ruuassa ekologisuutta ja terveellisyyttä. ”Teen mielelläni esimerkiksi fajitaksia kasvis-soijatäytteellä, koska en itse syö lihaa. Pataruokiakin teen lihan […]