LiikeMieli

Tubettaja Ronja G: ”Tanssi auttoi eroon ujoudesta”

Hauskana tubettajana tunnettu Ronja G, 17, saa itseluottamusta ja parhaat kiksit arkeen tanssitunnin jytkeessä.

Tubettaja Ronja G: ”Tanssi auttoi eroon ujoudesta”

Lukio, ylioppilaskirjoitukset, perhe, kaverit, tubettaminen – niin ja tanssiharrastus. Tubettaja Ronja G:n arkeen mahtuu monta tärkeää asiaa, mutta jos Ronjan pitäisi valita tärkein, se olisi ehdottomasti tanssi.

”Äiti vei minut kolmevuotiaana tanssitunnille. Siitä lähtien tanssi on ollut iso osa mun elämää.”

Ronja harrasti välissä kahdeksan vuotta myös taitoluistelua, mutta palasi lopulta tanssisalin jytkeeseen, vantaalaiseen Tanssitalo Juuliaan. Aluksi Ronjan tanssilaji oli discoriental, mutta se vaihtui pian eksoottisempaan suuntaan: itämaiseen tanssiin ja commercial-tanssiin.

”Värikkäät asut, kaunis liikekieli ja välineet, kuten viuhkat, huivit ja tamburiinit, tekevät lajista tosi kiehtovan.”

Oppilaasta tuli opettaja

Tanssikoulun opettajat huomasivat Ronjan innon ja taidon, ja erään tunnin päätteeksi koulun päävalmentaja pyysi Ronjaa jäämään seuraavalle tunnille muiden oppilaiden tueksi.
Kahdessa vuodessa Ronja kouluttautui apuopettajaksi. Viime syksynä hän sai opetettavakseen tanssikoulun neljä 7–13-vuotiaiden ryhmää.

”Oli unelmien täyttymys saada omia oppilaita, joiden huomaa kehittyvän ja nauttivan tunneista. On myös hienoa nähdä oma koreografia muiden tanssimana.”

Lukion toista luokkaa käyvän Ronjan viikot sujuvat kutakuinkin niin, että aina tiistaisin ja torstaisin koulupäivien jälkeen hän haukkaa kotona välipalaa ja lepää hetken. Sitten on aika lähteä vetämään tanssitunteja.

”Välillä on päiviä, ettei jaksaisi lähteä koulupäivän jälkeen opettamaan, mutta palaan tanssikoululta kotiin aina tosi hyvällä fiiliksellä. Tanssi on poispääsyä tavallisesta arjesta.”

Tanssi vahvistaa itsetuntoa

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Ronja ehtii taas itsekin oppilaaksi tunneille. Haaveena olisi opetella lisää street-tanssia, jossa Ronjaa kiehtoo erityisesti rytmikäs musiikki.

Entä mikä on Ronjasta tanssissa kaikkein parasta? Vastaus on yksiselitteinen: esitykset.

”Olin lapsena tosi ujo, ja tanssi on vahvistanut itsetuntoani hirveästi. Lavalle noustessani olen aivan eri persoona enkä mieti yhtään, mitä muut musta ajattelevat. Ajatukset jotenkin nollaantuvat. Myös esiintymistaitoni esimerkiksi koulussa on parantunut tanssimisen myötä.”

Jokaiselle löytyy tanssilaji

Tanssia Ronja suosittelee ihan kaikille, jotka pitävät liikkumisesta ja musiikista. Ronjasta tanssisali on paikka, jossa kenenkään ei tarvitse stressata.

”Tanssimaan voi ryhtyä täysin ennakkoluulottomasti ilman mitään paineita. Tanssilajejakin on niin monia, että jokaiselle löytyy se sopiva tunti.”

Tulevaisuuden haaveammatista Ronjalla ei ole vielä aavistustakaan, mutta hän haluaisi joka tapauksessa suuntautua liikunta-alalle.

”Haluaisin myös oppia soittamaan kitaraa. Kirjoitusten jälkeen pidän kuitenkin ensin välivuoden.”

5 faktaa

Mun laji: Tanssi

Koska lajin voi aloittaa: Minkä ikäisenä tahansa.

Parasta lajissani: Se on vahvistanut itsetuntoani, ja olen päässyt eroon ujoudestani.

Mitä laji on opettanut: Vaikka kuinka väsyttäisi lähteä tanssimaan, palaan tunnilta aina virkistyneenä.

Tähtihetki lajissa: Esiintyminen itämaisen tanssin festareilla vuonna 2015 ja sooloesitykset.

 

Teksti Henna Helne, kuva A-lehdet / Paula Virta

Yksinäisyys loppui kertarysäyksellä: ”Syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit”

Ulkopuolisuuden tunne voi johtaa yksinäisyyteen. Lue miten Jenna, 17, pääsi pois suojakuorestaan.

10 vinkkiä vanhemman kanssa neuvotteluun

Katso vinkit siihen miten neuvottelet vanhempiesi kanssa ilman riitaa.

Vuosia masennuksesta kärsinyt Heidi: ”Elämä on sittenkin tärkeää”

Perheen ja ystävien tuki, psykiatrinen hoito sekä oman alan löytyminen nostivat Heidi Suokkaan, 19, ylös masennuksen ja pahan olon kierteestä.

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

Autot ovat 18-vuotiaan Jonin tärkein harrastus. Hän kunnostaa moottoripajalla lahjoituksena saatua bemaria kilpa-autoksi.

Skuuttaus – parasta lajissa: ”Ei ole koutsia käskemässä”

Tuukka pitää skuuttauksessa erityisesti siitä, että harrastaminen on rentoa ja vapaata.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Joskus stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa myös fyysisiä oireita. Oireena voi esiintyä esimerkiksi vatsakipua, rintapistosta tai ahdistusta rintakehällä, käsien tärinää, hikoilua, sydämen tykytystä tai huimausta ja päänsärkyäkin. Näiden oireiden johtuessa ahdistuksesta ja stressistä tilanteessa ei sinänsä ole mitään vaarallista. Fyysiset oireet johtuvat kehon reaktiosta stressaavaan tilanteeseen eivätkä ole merkki mistään sairaudesta.

Ahdistusta ja stressiä ja niiden aiheuttamia fyysisiä oireita on mahdollista lievittää ja stressin hallintaakin voi opetella. Joskus jo pelkkä puhuminen toiselle henkilölle omista tuntemuksista ja huolenaiheista auttaa. Myös hyvinvoinnin peruspilarit eli riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikunta auttavat hallitsemaan stressiä. Mieluisat harrastukset, luovuus ja hauskanpito sekä läheisten ihmisten kanssa vietetty aika saa ajatuksia pois koulusta ja muista rutiineista. Lisäksi lepohetket ja joutenolokin silloin tällöin ovat todella tärkeitä, koska mieli ja keho tarvitsevat lepotaukoja arjen kiireen keskellä.

Omaa mieltään pystyy myös harjoittamaan, jolloin pystyy paremmin rauhoittumaan ja keskittymään itselleen stressaavassa tilanteessa. Olet ehkä kuullut puhuttavan mindfulnessista eli tietoisuus- ja läsnäolotaidoista. Näitäkin taitoja pitää jokaisen ensin harjoitella kuten mitä tahansa muutakin uutta asiaa. Harjoituksissa keskitytään esimerkiksi omaan hengitykseen tai tuntemuksiin eri kehonosissa ja alkuun se voi tuntua hyvinkin vaikealta. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin!

Etenkin, jos olet usein pahalla päällä ja stressaantunut, sinun kannattaisi ehkä keskustella jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Hän voi olla vaikka vanhempasi tai koulusi terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Voitte yhdessä miettiä, miten olotilaasi voisi helpottaa. Jos rintapistosta esiintyy usein ja toistuvasti tai tilanteissa, joissa et koe olevasi stressaantunut tai ahdistunut, on hyvä käydä myös lääkärin vastaanotolla. Lääkäri voi arvioida, tarvitaanko tutkimuksia muiden syiden kuin stressin poissulkemiseksi.

Lisää tietoa mielen hyvinvoinnista löydät esimerkiksi Nuorten mielenterveystalon sivuilta. Sieltä löytyy esimerkiksi harjoituksia stressin lievittämiseen ja voimavarojen ylläpitämiseen sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista.

 

Fressis