Pinkku Pinskun kesävinkit

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että olet aloittamassa terveellistä ja ilmastoystävällistä elämäntapaa. Se voi tuntua isolta muutokselta, mutta on varmasti mahdollinen. Jos uuden ruokavalion aloittaminen tuntuu aluksi vaikealta, voit aloittaa elämäntapamuutoksen hiljalleen, ja siirtyä vegaaniseen ruokavalioon asteittain. Voit esimerkiksi syödä vegaanista ruokaa 1-2 päivänä viikossa, ja hiljalleen kasvattaa näiden päivien määrää. Tämä antaa sinulle aikaa opetella uusia ruokia ja ruokalajeja, mutta samalla myös kehosi sopeutuu uudenlaiseen ruokavalioon.

Vegaaniruokavalio perustuu pelkkien kasvikunnan tuotteiden käyttöön, jolloin siis eläinperäiset tuotteet kuten liha, broileri ja lehmänmaito jäävät pois. Pituuskasvusi tuskin kärsii vegaanisesta ruokavaliosta, mutta kasvuiässä sinun on tärkeää opetella koostamaan ateriasi niin, että se sisältää kaikkia tarvitsemiasi ravinteita ja huomioida, että ateriarytmisi on tasapainoinen.

Vegaani tarvitsee 5–6 täysipainoista ateriaa päivässä energian, proteiinin ja muun ravinnonsaannin takaamiseksi. Riittävän proteiininsaannin turvaamiseksi kannattaa suosia kasvikunnan proteiinin lähteitä usealla aterialla. Hyviä proteiinin lähteitä ovat täysjyvävilja, palkokasvit eli pavut, herneet, linssit sekä soija eri muodoissaan eli mm. tofu ja soijasuikaleet. Vegaanin ruokavaliota on suositeltavaa täydentää B12-vitamiinilisällä ja D3- tai D2-vitamiinilisällä, joiden ostamiseen voi kysyä apua apteekissa olevilta työntekijöiltä.

Hyvin suunniteltu vegaaniruokavalio on monipuolinen ja sisältää:

• Viljatuotteita: esimerkiksi ruisleipää ja täysjyväpastaa
• Vihanneksia ja juureksia: esimerkiksi perunaa, bataattia, porkkanaa ja punajuurta
• Palkokasveja: esimerkiksi linssejä, papuja, soijaa ja soijasta jalostettuja tuotteita, kuten tofua
• Sieniä: esimerkiksi kantarelleja, herkkutattia tai herkkusieniä
• Erilaisia pähkinöitä ja siemeniä
• Erilaisia hedelmiä ja marjoja
• Kasvirasvoja: esimeriksi rypsiöljyä tai oliiviöljyä
• Maitoa korvaavan ravitsevan ruokajuoman, kuten D-vitamiinilla täydennetyn soija- tai kaurajuoman. Maitojuoman lisäksi kaupoissa on nykyään runsaasti eläinperäisiä maitotuotteita korvaavia elintarvikkeita, kuten kaura- ja soijapohjaisia jogurtteja ja juustoja, joita kannattaa syödä aamu- ja välipaloina.

Herkullisia ja ravitsevia vegaanisia ruokareseptejä löytyy internetistä paljon, joten niitä kannattaa etsiä, lueskella ja kokeilla. Lisää voit lukea Vegaaniliiton sivuilta. On varmasti tärkeää myös keskustella asiasta huoltajasi kanssa: hän voi auttaa sinut alkuun ja ostaa kotiin sellaista ruokaa, joka sopii vegaaniseen ruokavalioon. Lisäksi koulussa kannattaa tuoda asia esille, jotta voit varmistaa täysipainoisen vegaanisen aterian itsellesi myös koulupäivän aikana.

Hyvää alkanutta vuotta!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet ollut todella hyvä ystävä ja tehnyt jo paljon ystäväsi tilanteen eteen. On raskasta katsella, kun itselleen läheinen ystävä on selvästi avun tarpeessa, muttei ole vielä valmis vastaanottamaan apua. Sellaiset tilanteet ovat terveydenhuollon ammattilaisillekin vaikeita. Ystävälläsi vaikuttaa kertomasi perusteella olevan selvä ongelma syömisensä suhteen ja hän voi kärsiä syömishäiriöstä, joka on hoitoa vaativa vakava sairaus.

Olet toiminut tähän mennessä hienosti: olet kertonut hänelle ääneen huolestasi ja olet jopa tukenut häntä syömisessä ja painon nostamisessa. Hän myös tuntuu luottavan sinuun, koska on voinut kertoa sinulle syömisensä rajoittamisesta. Voit jatkossakin puhua huolestasi ääneen. Voit kertoa hänelle, että huolesi on sen verran suuri, että mielestäsi hänen olisi hyvä hakeutua lääkärin tai jonkun toisen terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Lääkärin lisäksi opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori voi osata alkuun auttaa. Terveyskeskuksissa on lisäksi psykiatrisia sairaanhoitajia. On myös paikkakunnasta riippuen paikkoja, joihin voi hakeutua matalammallakin kynnyksellä juttelemaan nuoriin perehtyneen työntekijän kanssa (nuorisoasemat tai muut vastaavat nuorisovastaanotot). Lisäksi tietoa syömishäiriöistä ja tukea itsellesikin voit saada Syömishäiriöliiton sivuilta.

Jos ystäväsi ei ole valmis lähtemään ammattilaisen puheille, voit edelleen olla hänelle tukena ja valmiina kuuntelemaan. Voit myös edelleen kertoa huolestasi ääneen. Muista kuitenkin, ettei hänen toipumisensa ole sinun vastuullasi. Olet ystävä, et lääkäri tai psykologi – senkin voi sanoa hänelle. Se ei tarkoita, että olisit hylkäämässä häntä vaan yrität päinvastoin auttaa häntä ammattiavun piiriin tilanteessa, jossa hän sitä todella tarvitsee ja jossa sinun pelkkä tukesi ei enää riitä. Joskus henkilö, jolla on ilmiselvästi avuntarvetta, ei sitä heti näe tai pysty hyväksymään. Usein syömishäiriöön liittyy häpeää, itseinhoa ja alemmuuden tunnetta. Syömishäiriöstä kärsivä ei myöskään usein koe olevansa sairas ja hänen kehonkuvansa on vääristynyt. Ystävälläsi voi olla siksi todella vaikeaa puhua asiasta ulkopuoliselle.

Jos tilanne käy sinulle liian raskaaksi, kerro siitä jollekin läheiselle ja vedä myös raja siihen, mitä pystyt ja mitä et pysty tekemään. Tarvittaessa esimerkiksi Syömishäiriöliiton chatissa voit jutella asiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa tilanteesta. Uskon, että ystäväsi on lopulta sinulle todella kiitollinen tuestasi ja siitä, että olet uskaltanut ottaa hänestä vaikealta tuntuvan asian puheeksi.

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet vielä 12-vuotias ja todennäköisesti pituuspyrähdys on vielä edessäsi. Pojilla se yleensä ajoittuu suunnilleen 14 ikävuoden tienoille. Sinun siis kuuluukin vielä olla kehityksesi puolesta vielä lapsen eikä lihaksikkaan aikuisen miehen näköinen. Kun kasvusi alkaa olla lopuillaan, alkaa ruumiinrakennekin usein vahvistumaan ja lihasmassaakin kertyy helpommin. Murrosiässä pojat kasvavat ja kehittyvät kukin omassa tahdissaan ja voi olla, että osa ikätovereistasi on kasvanut enemmän pituutta tai näyttää muuten kehityksensä puolesta erilaiselta kuin sinä. Varsinkin sinua jo muutaman vuoden vanhemmat pojat ovat jo hyvinkin eri näköisiä.

Kaikista meistä tulee aikuisina vähän eri näköisiä. Toiset ovat solakoita ja pitkäraajaisia, toiset vankempia ja lyhyempiä. Lihasmassaa on kaikkien kuitenkin mahdollista kasvattaa liikkumalla säännöllisesti ja syömällä hyvin. Sinulla energiaa kuluu nyt ensin pituuskasvuun, sen jälkeen on helpompi kasvattaa vähän lihastakin. Sinun kannattaakin syödä säännöllisesti ja monipuolisesti ja huolehtia, että nukut riittävästi. Yön aikana kasvuhormonia nimittäin erittyy kaikkein eniten. Jokin liikuntaharrastus on myös hyvä idea, sillä liikunnan avulla pidät huolta lihastesi kunnosta. Syömisen ja nukkumisen lisäksi lihaksia täytyy treenata, jos haluaa saada vähän habaa. Toisilla on lahjoja voimaa ja räjähtävyyttä vaativiin urheilulajeihin ja toisilla taas kestävyyttä ja hyvää kuntoa vaativiin lajeihin. Toiset ovat taas hyviä jossain taitoa ja tasapainoa vaativissa tempuissa. Sinullakin on omat vahvuutesi – mietipä, mitä ne olisivat!

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kysymyksessäsi toivot siis vinkkejä liikkumisen lisäämiseen, hienoa! Sinulla on jo liikunnallisia harrastuksia, mikä on erittäin hyvä pohja liikunnan lisäämisen kannalta. Suomen syksy ja alkutalvi ovat monelle haasteellisia ulkokelien ja pimeyden vuoksi. Kuitenkin liikkumista voi harrastaa monella eri tapaa, sisällä tai ulkona. Liikkumisen lisäämisessä kannattaa ensin miettiä, mistä asioista sinulle tulee hyvä olo ja mieli. Oli kyse sitten hyötyliikunnasta, hikijumpasta, ulkoilusta tai vain höntsäliikunnasta kavereiden kanssa, tärkeintä on, että se on kivaa.

Liikkumisen lisääminen kannattaa toteuttaa vähitellen, pieniä asioita muuttamalla. Esimerkiksi ensimmäisenä tavoitteena voi olla, että lisää viikkoon yhden lyhyen kotijumpan. Kun tavoitteet on asettanut itselleen sopiviksi, on tavoitteiden saavuttaminen helpompaa. Tällä tavalla liikkumisesta tulee helpommin säännöllistä ja liikkuminen tulee osaksi omaa arkea. Liikkumisen lisäämisestä ja eri liikkumismuodoista voit lukea Fressiksen tietopankista.

Täältä löytyy myös monipuolisia harjoitusohjelmia kotona tehtävään harjoitteluun, jos sellaiset kiinnostavat. Koulun liikunnanopettajalta saat varmasti myös hyviä vinkkejä oman asuinalueen muista liikuntamahdollisuuksista. Myös monet nuorisopalvelut tarjoavat erilaisia liikkumismahdollisuuksia. Näistä kannattaa kysyä oman asuinalueen nuorisotaloilta.

Oikein hyvää loppuvuotta!