Pinkku Pinskun kesävinkit

Moikka!

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi. Varsinaisia ravintoarvoja on vaikea hahmottaa ruokalistasta, jonka kävimme läpi pyynnöstäsi. Vaikuttaa siltä, että kouluruokalanne noudattaa näkyvästi ravitsemussuosituksia ja varmasti pyrkii tarjoamaan teille oppilaille ravitsevaa ruokaa päivittäin. Joka päivä oli tarjolla erilaisia ruokalajeja, joissa ravintoarvot voivat kuitenkin vaihdella keskenään. On joka tapauksessa mukava juttu, että ruokalistassa on vaihtelevuutta ja monipuolisuutta! Jos esimerkiksi puuropäivänä tuntuu siltä, ettei maha tai ravintoarvot täyty, voit koota puuron kylkeen itsellesi salaattilautasen.

Haluamme kannustaa teitä nuoria ottamaan kantaa ja sanomaan mielipiteenne ääneen. Uskomme, että teidän oppilaiden rakentava palaute otetaan varmasti vastaan! Jos sinulla on jotain erityistoiveita kouluruokaanne liittyen, voisit varmasti keskustella asiasta opettajien ja kouluruokalan työntekijöiden kanssa.

Aurinkoista kevään alkua!

Moi ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi!

Ketogeeninen ruokavalio on ollut iso terveystrendi, jota on käytetty painonpudotuksen apuna eritoten aikuisten keskuudessa. Yleisellä tasolla tämä ruokavalio sisältää paljon ns. kovia eli tyydyttyneitä rasvoja, runsaasti proteiinia, melko vähän kuituja ja vähän sokereita. Ruokavalion tavoitteena on aiheuttaa keholle ketoosiksi kutsutun tilan. Tällöin maksa alkaa käyttää kehon rasvavarastoja muodostaakseen ketoaineita, joita aivot käyttävät energianlähteenä silloin, kun glukoosia ei ole käytettävissä. Tässä tilassa paino voi pudota nopeasti, mutta paino voi tulla jojo-efektinä hyvin nopeasti myös takaisin. Ketogeeninen ruokavalio pistää kehon normaalin aineenvaihdunnan sekaisin eikä välttämättä tee hyvää yleisterveydelle. Emme siis missään nimessä suosittele tätä ruokavaliota perusterveille nuorille painonhallinnan avuksi tai pidempään noudatettavaksi. Jos ketogeenistä ruokavaliota haluaa kokeilla, se tulisi tehdä aina laillistetun ravitsemusterapeutin ohjeita noudattaen. Jos ruokavaliolla pyritään jonkin kroonisen sairauden, kuten kakkostyypin diabeteksen oireiden hillintään, myös siitä tulisi keskustella terveydenhuollon alan ammattilaisten ja ravitsemusterapeutin kanssa.

On osittain totta, että eri ihmisille soveltuu erilaiset ruokavaliot geeneistä riippuen. Geenit voivat vaikuttaa erilaisten ruoka-aineallergioiden syntyyn, mutta ruoka-aineet itsessään voivat myös aiheuttaa ihmiselle reaktioita geenitasolla. Eli geenit ja ruoka-aineet voivat vaikuttaa toinen toisiinsa. Näitä asioita tutkivaa tieteenalaa kutsutaan nutrigenetiikaksi. Tulevaisuudessa tämän tieteenalan avulla ja teknologian kehityksen myötä on mahdollista räätälöidä yksilöille parhaiten soveltuva ruokavalio.

Perusterveille ihmisille parhaiten soveltuva ruokavalio selviää useimmiten kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja, mutta perussääntönä pätee kovin tuttu ja turvallinen kaava: ruokavalion tulisi olla monipuolinen ja sisältää riittävästi kasviksia, vihanneksia, proteiinia, hiilihydraatteja sekä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ruokavalion lisäksi myös ateriarytmillä ja muilla elintavoilla on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille.

Kysyit vielä Fressiksen mielipidettä vegaanisesta ja carnivore- (eli pelkkiä eläintuotteita sisältävästä) ruokavaliosta. Ekologisuuden kannalta vegaaninen ruokavalio on ehdottomasti suositeltavampi vaihtoehto – lihatuotannon hiilijalanjälki, vesijalanjälki ja muut negatiiviset ympäristövaikutukset ovat paljon suurempia kuin kasvipohjaisen ruoantuotannon ympäristövaikutukset. Myös terveellisyyden kannalta kasvispohjainen ruokavalio on suositeltavampi, kuin pelkkiä eläintuotteita sisältävä ruokavalio. Nämä molemmat ruokavaliot ovat aikalailla ruokavalioiden ääripäitä. Näiden ruokavalioiden noudattaminen vaatii perehtymistä, aikaa ja taitoja, jotta ateriointi pysyy monipuolisena ja ihminen saa riittävästi kaikkia tarpeellisia ravintoaineita. Fressis.fi suositteleekin perusterveille nuorille monipuolista ruokavaliota ja säännöllistä ateriarytmiä.  Voit lukea lisää ravitsemuksesta Fressis.fi:n tietopankista. Lisäksi asiantuntijapalstalla ruoka-aiheisiin kysymyksiin ja pohdintoihin on vastattu nimimerkeille 16vuotiaspoika, H.L ja meow.

Hyvää alkanutta kevättä!

Moi ja kiitos kysymyksestäsi!

Todella hienoa, että syöt hedelmiä runsaasti päivittäin. Hedelmiä syömällä kehosi saa tarvitsemiaan vitamiineja, kuituja ja kivennäisaineita, jotka tukevat kehon hyvinvointia.

Suomessa suositellaan, että hedelmiä syötäisiin noin puoli kiloa päivässä – tämä määrä sinulla ylittyykin siis reippaasti. Ravitsemuksessa ja ruokailussa pätee aina yksi nyrkkisääntö, jota kannattaa noudattaa myös hedelmien kohdalla: mitään ei kannattaisi syödä ylen määrin ja kohtuus kaikessa. Hedelmien ”liikasyömisestä” käydään keskustelua myös lehdissä ja mediassa, koska terveellisten aineisosien lisäksi hedelmissä on runsaasti sokereita ja happoja. Hedelmien sokerit ja hapot voivat olla haitaksi terveydelle ja suun hampaille. Alan asiantuntijoilla on kuitenkin osittain ristiriitaisia näkemyksiä asiasta. Lisäksi runsas hedelmien syöminen voi viedä tilaa muilta aterioilta ja tärkeiltä ruoka-ainesosilta. Kannattaa siis pohtia, voisitko mahdollisesti vähentää hedelmien päivittäistä määrää ja esimerkiksi korvata osan hedelmistä vihanneksilla, kasviksilla ja juureksilla lämpimän aterian yhteydessä. Syömisessä kaikkein tärkeintä on ruokavalion tasapainoinen kokonaisuus. Tasapainoisesta ruokavaliosta ja ateriarytmistä voit lukea lisää Fressiksen tietopankista.

Tsemppiä kevääseen!