Parasta sun lajissa?

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi! 

Harmillista kuulla, ettet saa unta öisin. Vaikka unentarve onkin yksilöllistä, niin alle 5 tunnin yöunet ovat etenkin nuorelle todella lyhyet. Nuorilla unentarve vaihtelee yleensä 8-10 tunnin välillä. Riittävä uni pitää meidät terveinä ja toimintakykyisinä, ja kasvavalle ja kehittyvälle nuorelle riittävä unen saanti on erityisen tärkeää. 

Biologinen keskuskellomme ohjaa vuorokausirytmiämme ja unen ajoittumista. Tämän perusteella ihmiset jaotellaan usein ns. aamu- ja iltavirkkuihin. Vuorokausirytmimme voi myös vaihdella esimerkiksi eri elämänvaiheissa. Kerroit kysymyksessäsi oman rytmisi olevan enemmän iltapainotteinen. Nuoruudessa vuorokausirytmin siirtyminen iltapainotteiseksi onkin varsin tavallista.  

On myös ihan luonnollista, jos kokee viihtyvänsä paremmin pimeässä ja hiljaisessa, kuin valoisassa päivässä. Ongelmaksi sen suhteen, että haluaisit valvoa yöt ja nukkua päivät, muodostuu kuitenkin valitettavasti se, että yhteiskuntamme pyörii varsin päiväpainotteisesti ja nuorten on esimerkiksi käytävä koulussa päivisin. Tulevaisuudessa voit toki miettiä, haluaisitko suuntautua esimerkiksi sellaiseen ammattiin, jossa on mahdollisuus tehdä yötöitä. 

Oletko pohtinut, mikä voisi olla syynä sille, ettet saa unta iltaisin? Koetko nukkumaan mennessäsi pyöritteleväsi mielessäsi ajatuksia, jotka eivät anna rauhaa tai tunnetko itsesi alakuloiseksi? Nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, että nukahtaminen on hankalaa. Mikäli haluat keskustella nukkumisesta jonkun kanssa, voit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan luo. Yhdessä voitte miettiä syitä unen häiriintymiselle ja tehdä suunnitelman tilanteesi helpottamiseksi. 

Tsemppiä syksyyn ja levollisia yöunia!  

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Mahtavaa, että olet löytänyt itsellesi mielekkään liikuntaharrastuksen. Ja hienoa kuulla, että kuntosalilla käymisen myötä olet saanut kehitettyä lihasvoimaasi, sillä lihasvoiman kehittymisellä on paljon positiivisia vaikutuksia terveyden kannalta.

Lihasvoimaharjoittelun lisäksi liikunnan olisi hyvä sisältää myös kestävyyskuntoa sekä liikkuvuutta kehittävää harjoittelua. Voisitkin kokeilla alkuun lisätä harjoitteluusi kuntosalin lisäksi muutaman kerran viikossa esimerkiksi pyöräilyä tai kävelyä. Liikkuvuutta tukevaa harjoittelua voit tehdä esimerkiksi kuntosaliharjoittelun yhteydessä vaikkapa alkulämmittelynä. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta, on hyväksi terveydelle.

Liikunnan ohella myös terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kulmakivi. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Toitkin kysymyksessäsi esiin erityisesti proteiinin saannin. Proteiinit toimivat mm. lihaskudoksen rakennuspalikoina. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Liiallinen proteiini muuttuu energiaksi, joka varastoituu usein kehoon rasvakudoksena. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo. On myös hyvä tiedostaa, ettei vaaka useinkaan kerro koko totuutta. Tärkeämpää on tuntea olonsa jaksavaksi ja hyvinvoivaksi.

Sama aihe on mietityttänyt myös nimimerkkiä Angela H.

Tsemppiä syksyyn!