MieliYleinen

Oletko koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi?

Sinäkin voit olla vapaaehtoinen!

Oletko koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi?

Vapaaehtoistoiminnassa pääset itse auttamaan, oppimaan ja tekemään sinulle tärkeitä asioita. Toiminnan kautta pystyt laajentamaan omia verkostojasi ja saat mahdollisuuden vaikuttaa. Vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi järjestöissä, mutta voit toimia myös itsenäisesti ja oikeastaan missä vain! Oletko siis koskaan ajatellut, että saatat toimia vapaaehtoisena tietämättäsi?

Tiesitkö, että vapaaehtoistoimintaa on kaikki sellainen toiminta, jota teet ilman rahallista korvausta, jonkun muun kuin perheenjäsenesi hyväksi.

Vinkkejä itsenäiseen vapaaehtoistoimintaan:

Voisiko naapurustossasi olla joku, jota voisit auttaa pienessä arjen arkareessa? Naapuriapua voi  tehdä monenlaista, voit vaikka:

  • Opettaa älypuhelimen käyttämisessä.
  • Auttaa kauppakassien kantamisessa.
  • Viedä naapurin koiran lenkille tai lähteä kaveriksi kävelylle.

Sosiaalisessa mediassa voit myös haastaa muita mukaan tekemään hyviä tekoja!

Vinkkejä porukalla tehtävään vapaaehtoistoimintaan:

Jos et halua toimia yksin, voit pyytää kaveria mukaasi tai ehdottaa koulussa, että voisitte tehdä yhdessä luokan kanssa vapaaehtoisteon.

  • Ottakaa yhteyttä palvelutaloon ja kysykää, miten voisitte auttaa tai piristää talon arkea. Siellä voi lukea päivän lehteä, puhua säästä, laulaa tai pelata korteilla.
  • Ottakaa yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseeen ja tarjotkaa auttavia käsiä kissan rapsutukseen.
  • Pitäkää siivoustalkoot! Siivoustalkoot on helppo tapa osallistua ja voitte pitää ne melkein missä vain. Esimerkiksi keräämällä kaupungin torilta pois tupakantumpit – samalla tekisitte myös ympäristöteon!

Tiesitkö, että myös Fressiksessä toimii vapaaehtoisia?

Fressiksen vapaaehtoistoiminta on nuorten terveyden edistämistä digitaalisesti. Meidän vapaaehtoiset timanttimme toimivat niin kehittäjinä kuin somepilotteina.

Kehittäjät pääsevät osallistumaan Fressiksen suunnitteluun sekä kehittämiseen ja somepilotit saavat tuottaa sisältöjä Fressiksen sosiaaliseen mediaan. Oman vapaaehtoistoiminnan sisältö muokataan jokaisen toiveiden ja kiinnostusten mukaan. Vapaaehtoisten tuottamien ja kehittämien sisältöjen avulla saamme tehtyä nuorilta nuorille materiaaleja, jotka on taatusti kiinnostavampia! Jos sinulla on intoa olla mukana, saat lisätietoja laittamalla sähköpostia osoitteeseen: hanna.louhivesi@cancer.fi.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Joillakin miehillä frenulum eli peniksen alapuolella oleva esinahan jänne voi olla kireä ja aiheuttaa esimerkiksi kipua erektion aikana.

Mikäli koet, että kireä jänne aiheuttaa sinulle vaivaa, voit käydä keskustelemassa asiasta esimerkiksi terveydenhoitajan, koululääkärin tai oman terveysaseman omalääkärin kanssa. Kireään jänteeseen voi saada apua pienellä toimenpiteellä. Lääkäri osaa antaa sinulle oikeanlaiset neuvot tilanteeseen sekä arvioi tarvitseeko jonkinlainen toimenpide tehdä.

Mikäli kireä jänne ei aiheuta vaivoja, ei asialle tarvitse tehdä mitään.

Lisää aiheesta voi lukea Väestöliiton sivuilla.

Valoisaa kesän jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Heippa nimimerkki A.S ja kiitos kysymyksestäsi!

Kuvaamasi vaiva haittaa selvästi arkeasi. Ilman tarkempaa tietoa emme pysty sanomaan, mistä on kysymys. Taustalla voi olla tulehdus, joka tulee hoitaa antibiooteilla. Onko kirvelyä virtsatessa? Onko eritettä virtsaputkesta? Kysymys voisi olla myös virtsakivistä, jolloin vaivaan voi liittyä muutakin kipua.

Joskus virtsarakko on ”yliaktiivinen” ja antaa pissahädän tunteen, vaikka rakko ei olisikaan täynnä. Poikkeuksellisen pieni rakko voi täyttyä nopeasti. Näissä tapauksissa rakkoa voi treenata kestämään isompaa virtsamäärää – kunhan ei tule kipua.

Koska kuvaamasi vaiva vaikuttaa hankalalta ja näin sähköpostin välityksellä emme pysty tarkemmin vastaamaan, suosittelemme että olet yhteydessä terveysasemallesi. Sieltä voidaan ohjelmoida tarvittavat laboratoriokokeet ja tutkimukset, joilla esim. tulehduksen voi poissulkea ja hoitaa, jos sellainen löytyy.

Tsemppiä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Kuulostaa siltä, että sinulla on tosiaan alkanut kuukautiset. Kuukautiset alkavat tytöillä keskimäärin 10-16-vuotiaana. Kuukautisten alkaminen voi herättää monenlaisia tunteita, ajatuksia ja kysymyksiä. Toisille se voi olla tosi iso juttu ja toisille taas arkisempi asia. Jotkut tuntevat ylpeyttä ja toisille taas tilanne voi tuntua alkuun oudolta.

Sinun huolenasi on löytää sellainen kuukautissuoja, joka mahdollistaa uimisen kesällä – ihan ymmärrettävää! Kuukautissuojana voi tosiaan käyttää sidettä, tamponia ja kuukuppia. Siteen käytön opetteleminen on ehkä helpointa, mutta tamponin ja kuukupin kanssa kesällä pystyy taas hyvin nauttimaan esimerkiksi uimisesta. Tamponi työnnetään sormin tai tamponin mukana tulevan asettimen kanssa emättimeen. Jos ei ole ollut vielä yhdynnässä, emättimen suuaukko voi olla tiukka. Tamponia voi silti käyttää, kannattaa vain aloittaa pienimmästä koosta. Kuukupin käyttö voi vaatia tamponia enemmän harjoittelua. Kuukuppia laittaessa täytyy työntää sormet emättimeen ja jopa vähän venyttää emättimen seinämää.

On täysin yksilöllistä ja myös murrosiän kehityksestä riippuvaista, miltä omaan kehoon koskeminen tuntuu. Etene siis kuukautissuojien käytössä omaan tahtiisi. Jos haluat käyttää kuukautissuojaa, jonka kanssa voit mennä uimaan, on tamponin käytön opetteleminen alkuun ehkä helpompaa kuin kuukupin käyttö. Jos tamponin laittaminen tuntuu alkuun vaikealta ja epämiellyttävältä, se helpottuu varmasti myöhemmin. Rauhassa vaan opettelee ja totuttelee niiden käyttöön. Kesään jää uintipäiviä, vaikka käyttäisitkin sidettä kuukautissuojana! Ensimmäisten kuukautisten jälkeen kuukautiset voivat alkuun tulla harvemmin.

Voisi olla hyvä myös jutella kuukautisista jonkun luotettavan aikuisen kanssa. Voisitko kuitenkin ajatella kertovasi äidillesi kuukautisten alkamisesta? Kerro hänelle, että haluat pitää asian teidän välisenänne. Sinulla on täysi oikeus siihen. Kyse on sinun hyvin henkilökohtaisesta asiastasi ja olet kertonut äidillesi kuukautisten alkamisesta luottamuksella. Äidin kanssa olisi helppo huolehtia yhdessä esimerkiksi siitä, että sinulla on käytettävissä sinulle sopivia kuukautissuojia aina tarvittaessa. Sinulla voi lisäksi olla ehkä muitakin kysymyksiä kuukautisiin liittyen?

Jos äidille kertominen tuntuu hankalalta, onko arjessasi toista aikuista, joka voisi olla sinulle apuna ja tukena? Kesälomat juuri alkoivat, mutta koulun taas alettua kouluterveydenhoitaja on henkilö, jolta on helppo koulupäivän aikanakin kysyä apua kuukautisiin liittyvissä asioissa. Terveydenhoitajalla on kaapissa esimerkiksi aina kuukautissuojia, jos kuukautiset sattuvat alkamaan koulupäivän aikana.

Aurinkoa ja hauskojen uintihetkien täyttämää kesää sinulle!

Kuukautissuojista löydät tietoa esimerkiksi Väestöliiton sivuilta. Tällä videolla lääkäri vastaa 13-vuotiaan kysymykseen siitä, voiko 13-vuotias käyttää kuukuppia. Väestöliiton sivuilla on muutenkin hyödyllistä tietoa kuukautisista.

Fressis

Hengaa turvallisesti auringossa –myös lumikeleillä ja keväällä

Tietoa UV-säteilystä, ihotyypeistä ja vinkkejä miten suojautua auringolta löydät Fressiksen Aurinko-tietopankista.

Fressis

Kysymys & vastaus

Hei!

Hienoa, että pidät huolta seksuaaliterveydestäsi ja kysyit tästä asiasta!

Kireä esinahka on valitettavasti hyvin yleinen vaiva pojilla ja miehillä. Kireän esinahan vuoksi on erittäin suositeltavaa hakeutua lääkärin arvioon, etenkin jos sen aiheuttamat oireet ovat jatkuvia. Lääkäri tarkastaa tilanteesi yksilöllisesti ja arvioi sen pohjalta vaihtoehdot hoidolle, jotta sinun ei tarvitsisi kärsiä kivuista eivätkä oireet pääse pahenemaan. Jos sinulla on lähiaikoina tulossa käynti kouluterveydenhuoltoon, on erittäin tärkeää, että menet vastaanotolle ja kerrot tilanteestasi.

On hyvin luonnollista, että lääkärille hakeutuminen jännittää, varsinkin jos ei ole aikaisempia kokemuksia tällaisesta tilanteesta. Pohdi, olisiko lähipiirissä joku turvallinen aikuinen, jolle voisit kertoa tilanteesta ja joka olisi tukenasi lääkäriin hakeutuessa? Vai olisiko sinun helpompi jutella asiasta jollekin terveydenhuollon ammattilaiselle kuten terveydenhoitajalle? Seksuaaliterveyteen liittyvät haasteet ovat tuttuja terveydenhuollon ammattilaisille, joten voit turvallisin mielin mennä keskustelemaan tilanteestasi. Hakeuduthan siis lääkärille kouluterveydenhuollon tai alueesi terveysaseman kautta.

Väestöliiton sivuilta voit lukea aiheesta lisää. Väestöliiton seksuaalineuvonta-chatissa voit myös keskustella anonyymisti asiantuntijan kanssa.

Aurinkoista kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Jos suu ei aukea kunnolla, on syytä käydä hammaslääkärin vastaanotolla näyttämässä tilannetta. Kotona oireita voi helpottaa hieromalla ja venyttelemällä puremalihaksia, johon ohjeet löytyvät täältä.

Hampaiden yönarskuttelu on ikävä vaiva, mutta sitä voi yrittää hoitaa mm. terveellisillä elintavoilla, venyttelyllä, hieronnalla sekä stressin vähentämisellä ja purentakiskolla. Smart Movesin sivuilta löytyy vinkkejä kropan harjoitteluun. Fressiksestä löytyy vinkkejä muun muassa monipuoliseen ravitsemukseen ja tasapainoiseen arkirytmiin. Mielenterveysseuran sivuilta löytyy ohjeita rentoutumiseen ja stressin hallintaan.

Mukavaa kevättä!

Fressis