Rytmi

Nukutko riittävästi?

Nukutko  riittävästi?

1. Olen mielestäni
a. aamuvirkku – herään useimmiten
reippaasti aamulla heti kellon soidessa.
b. hmm… en aamu- enkä iltavirkku.
c. iltavirkku – en saa unta kovin aikaisin
illalla ja valvon mieluusti pitkään.

2. Uusi lukkari ja 4 kasin aamua
a. Täytyy kai mennä ajoissa nukkumaan.
b. Ei hyvältä kuulosta, ei todellakaan.
c. En kyllä jaksa nousta, menen aina ysiin.

3. Olen iltaisin ruudun ääressä
a. kunnes nukkumaanmenoon on 1–2 h.
b. kunnes nukahdan, tietysti.
c. vaikka olisin rättiväsynyt.

4. Vanhemmat
a. varmistavat, että olen sängyssä
sovittuun aikaan.
b. huutelevat oven takaa, että nyt
nukkumaan sieltä. Ja taas uudestaan tunnin kuluttua.
c. nukahtavat itse aina iltakymmeneltä, koti on sen jälkeen meidän!

5. Kouluviikolla nukun joka yö
a. vähintään 9 tuntia.
b. noin 7 tuntia. Nukkuisin enemmänkin, mutta koulu alkaa niin aikaisin.
c. ihan tarpeeksi: 5–6 tuntia.
6. Aamuisin
a. heräilen rauhassa omaan tahtiini, mutta ehdin silti yleensä ajoissa kouluun.
b. herään syvästä unesta herätyskellon
pirinään.
c. en kuule herätystä tai torkutan
herätyskelloa ainakin puoli tuntia

7. Kylppärin peilistä näen aamuisin
a. aika freesin tyypin.
b. vähän aamuäreän tapauksen.
c. tummat silmänaluset ja kalpeat kasvot.

8. Kokeet koulussa, miten meni omasta mielestä?
a. Ihan hyvin, luulisin.
b. No jaa, oli vähän hankala päästä alkuun, mutta sitten tajusin.
c. Ketä kiinnostaa. En jaksanut todellakaan ajatella ja keskittyä.

9. Kun iltapäivällä väsyttää
a. lähden ulkoiluttamaan koiraa.
b. nukahdan sohvalle.
c. hörppään energiajuomaa.

10. Välipalaksi himoitsen
a. karjalanpiirakkaa ja jogurttia.
b. jotain makeaa.
c. hampurilaisateriaa kokiksella, tuplana ja vähän äkkiä.

Eniten A-vastauksia
Onnittelut, nukut tarpeeksi! Olet yleensä ajoissa koulussa ja hyväntuulinen muiden seurassa. Vastustuskykysi on vahva ja saatat välttää flunssat ja virukset. Jaksat ulkoilla ja harrastaa vapaa-ajalla. Et sorru tankkaamaan väsymykseesi suolaisia tai rasvaisia ruokia vaan valitset hyviä välipaloja. Jatka samaa rataa – kauniita unia!

Eniten B-vastauksia
Nukut useimmiten lähes riittävästi, mutta aamuisin olet välillä väsynyt ja iltapäivisin voi iskeä hillitön makeanhimo. Tunti pari lisäunta voisi helpottaa koulussa jaksamista. Kokeile sammuttaa kännykkä ajoissa ja lue vaikka lehteä ennen nukkumaanmenoa. Kevyt kävelylenkki illalla voi myös auttaa ren­toutumaan ja nukahtamaan.

Eniten C-vastauksia
Huonoja uutisia: kouluarkea ei ole ajastettu sinun sisäisen kellosi mukaan. Nukahdat myöhään ja herääminen on vaikeaa. Nukut selvästi liian vähän, mikä heikentää muistia, tarkkaavaisuutta ja oppimista. Olet ärtyisä – riitaannutko helposti muiden kanssa? Väsymykseesi tankkaat epäterveellistä ruokaa ja olet siksikin vaarassa sairastua jokaiseen flunssaan. Sinulle onkin erityisen tärkeää, että rauhoitat illan etkä ole kännykällä nukkumaanmenoon saakka.

 

Teksti: Katarina Cygnel-Nuortie

Kuva: Antti Vettenranta

En saa unta – mikä avuksi?

Mieti näitä lauseita: Oletko makoillut sängyssä tuntikausia ilman, että saat unen päästä kiinni? Toistuuko tämä usein? Oletko päivällä väsynyt, etkä pysty hoitamaan työ- tai koulutehtäviä kunnolla? Jätätkö kavereiden tapaamiset väliin, koska olet väsynyt?  Jos vastasit kyllä yhteen tai useampaan kysymykseen, olet ehkä kärsinyt jonkinasteisesta unihäiriöstä. Unettomuuden oireita esiintyy meistä jokaisella eri elämäntilanteissa. Aivomme toimivat siten, […]

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Pelkän netissä käytetyn ajan sijaan on hyvä pohtia kokonaisuutta, eli mitä siellä netissä tehdään. Jos netissä olo on pääosin luonteeltaan aktiivista, kuten sinulla vieraskielistä kirjallisuutta, luovaa tekstin tuottamista sekä keskustelua ”nettikirjeiden” avulla ystävälle, ei tällaisen ruutuajan määrää ole yleensä tarpeen rajoittaa. Kuten itsekin totesit, tällainen aktiivinen tekeminen voi kehittää hyvinkin monia taitoja.

Ruutuaikaa tärkeämpi mittari on oma hyvinvointisi ja se, että arkesi on kokonaisuudessaan sujuvaa ja terveellistä. Jos aikaa kuluu paljon koneella tai muulla älylaitteella, kannattaa kiinnittää huomiota asentoon sekä siihen, että tauottaa tekemistään. Myös säännöllinen ja terveellinen ruokailu sekä itselle miellyttävä liikkuminen olisi hyvä huomioida omassa arjessa, jotta arki ja hyvinvointi pysyy tasapainossa.

Sinun ei missään nimessä tarvitse luopua kirjeiden kirjoittamisesta! On todella hienoa, että sinulla on itsellesi mieluisia ja kehittäviä harrastuksia niin netissä kuin muillakin elämän alueilla, joten pidä niistä ehdottomasti kiinni 😊

Aurinkoista kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

On tosi hienoa, että haluat pitää huolta terveydestäsi. Kerrot, että haluaisit polttaa rasvaa. Ikäisellesi emme suoraan suosittelisi varsinaista ”rasvanpolttoa”, koska keho kasvaa, kehittyy ja muovautuu muutenkin vielä. Tavoitteena voisi rasvanpolton sijaan olla esimerkiksi fyysisen kunnon kehittäminen tai oman hyvinvoinnin tukeminen.

Kropan ja mielen hyvinvointia tukee parhaiten monipuolinen liikkuminen, terveellinen ravinto ja riittävä palautuminen. Kun liikkuu monipuolisesti, syö terveellisesti ja säännöllisesti sekä muistaa välillä löysätä tahtia palautumisen kannalta, vaikuttaa se myös kehon koostumukseen. Tiukat ruokarajoitukset tai liikkumismäärän raju lisääminen tuottavat usein ainoastaan lyhytkestoisia vaikutuksia. Lisäksi monelle se voi aiheuttaa enemmän stressiä kuin mielihyvää.

Pidempiaikaiset ja pienet muutokset arjessa auttavat paremmin löytämään tasapainoisen ja terveellisen tavan liikkua, syödä ja palautua. Tällä tavalla terveyttä tukevista elintavoista tulee vähitellen luonteva osa arkea.

Alkuun on hyvä pohtia omia liikkumis- ja ruokailutapojaan. Ikäiselläsi liikkumista, liikettä ja hengästymistä olisi hyvä tulla päivittäin. Lisäksi lihaskuntoa, ketteryyttä ja liikkuvuutta oli hyvä harjoitella useampi kerta viikossa. Myös kaikenlainen arkiaktiivisuus ja paikallaan olon tauottaminen, kuten portaiden kävely hissin käytön sijasta tai pienet taukojumpat, ovat hyväksi terveydelle. Tärkeää on löytää itselleen mielekkäät tavat liikkua. Liikkumisesta voit lukea Fressiksen liike-kanavalta.

Liikkumisen lisäksi terveellinen ravinto on tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, hyvänlaatuisia rasvoja sekä hyviä proteiininlähteitä. Tavallisesta ruoasta, kuten kalasta, kanasta ja palkokasveista, saa usein riittävästi proteiinia, joten tarvetta esimerkiksi erillisille proteiinilisille ei yleensä ole. Ravinnon sisällön lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, auttaa syömään kohtuullisesti yksittäisillä aterioilla ja vähentää houkutusta naposteluun. Lisätietoa ravitsemuksesta voit lukea Fressiksen sivuilta.

Keho ja mieli tarvitsevat jaksaakseen myös unta ja lepoa. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä muistaa, että tekee asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.

Jos kaipaat tarkempia ohjeita esimerkiksi harjoitteluun tai monipuoliseen ravitsemukseen, voit hyvin kysyä vinkkiä esimerkiksi koulun liikunnan- ja terveystiedon opettajalta tai terveydenhoitajalta. Monilla kuntosaleilla on myös nykyään erilaisia palveluita, joita voi tiedustella. Erilaisia treeniohjelmia löytyy esimerkiksi Smart Movesin sivuilta.

Kivaa kevään jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Ruutuajaksi määritellään aika, jota vietetään älypuhelimen, tabletin, tietokoneen, television tai pelikonsoleiden parissa. Nuorille suositeltu ruutuaika on korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Vaikka älylaitteisiin liittyy paljon positiivisia juttuja, kuten yhteydenpito kavereihin, pelien pelaaminen ja uusien taitojen opettelu, on päivittäistä ruutuaikaa kuitenkin hyvä rajata. Runsas ruutuaika voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita, kuten niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja, päänsärkyä sekä silmäoireita. Lisäksi runsas ruutuaika voi häiritä unta ja lisätä liikkumattomuutta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää varmistaa, että arkeen sisältyisi myös mm. säännöllistä liikuntaa sekä riittävästi unta ja lepoa. Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Mukavaa alkanutta kevättä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka!

On ihan normaalia, että joskus vaikka olisi kuinka väsynyt, tuntuu ettei kuitenkaan saa unta. Joskus tälle on vaikea löytää mitään sen kummempaa syytä. Nukahtamista voivat kuitenkin häiritä esimerkiksi mieltä painavat asiat. Itseä mietityttävistä asioista olisikin hyvä keskustella esimerkiksi vanhempien kanssa ennen nukkumaanmenoa, jotta ne eivät ainakaan häiritsisi unta. Joillakin saattaa auttaa myös asioiden kirjoittaminen ylös paperille. Myös esimerkiksi television katsominen tai puhelimen selaaminen voivat häiritä nukahtamista, joten laitteet kannattaa laittaa kiinni hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Muita vinkkejä hyvään uneen löydät Fressiksen tietopankista.

Mikäli vaikeudet nukkumisessa jatkuvat pidempään, on sen taustalla olevat syyt hyvä selvittää. Tilanteesta kannattaa kertoa ensiksi vaikka vanhemmille ja voitte sitten yhdessä olla yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan.

Kivaa alkanutta vuotta!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Normaalisti ihmiset nukahtavat noin puolessa tunnissa. Kertomasi 1-2 tunnin nukahtamisaika voi viitata siihen, että kärsit unettomuudesta. Pitkän nukahtamisajan vuoksi yöunet voivat jäädä riittämättömiksi, kun aamulla on herättävä tiettyyn aikaan esimerkiksi kouluun. Unen tarve on yksilöllistä, mutta nuoren olisi hyvä saada unta noin 8-9 tuntia yössä. Riittävä uni on tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta, ja jatkuva unenpuute heikentää usein jaksamista koulussa ja esimerkiksi harrastuksissa.

Yksittäisinä öinä ilmenevä tilapäinen unettomuus on ihan normaalia, mutta pidemmän unettomuuden taustalla voi olla esimerkiksi jatkuvasti stressaava elämäntilanne. Joskus voi olla kyse myös ns. primaarisesta unettomuudesta, jolloin jo lapsuudesta lähtien on vaikea saada unta. Tälle ei ole olemassa mitään selkeää syytä, vaan se on rakenteellinen ominaisuus. Murrosiässä joskus myös kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa uneen. Osaatko sanoa, miksi nukahtaminen on sinulle hankalaa? Onko sinulla esimerkiksi stressiä joistain asioista ja pyörittelet niitä mielessäsi ennen nukkumaanmenoa?

Kertomasi perusteella nukahtamisen vaikeus on jatkunut jo pidemmän aikaa. Oletkohan kertonut siitä jo vanhemmillesi? Jos et, niin suosittelen, että pohtisit asiaa yhdessä vanhempiesi kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, löytyykö sille jotain syitä, miksi sinun on vaikea nukahtaa ja voisiko nukahtamista helpottaa joillain keinoilla. Tarvittaessa voisitte olla myös yhteydessä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan ja keskustella tilanteesta hänen kanssaan. Vinkkejä hyvään uneen löydät myös Fressiksestä.

Tsemppiä alkaneeseen vuoteen!

Fressis