Olen aina tykännyt valmisjogurteista. Kerran äiti oli ostanut maustamatonta jogurttia ja kysyi, miksen käytä sitä. No kyllä sä tiedät, minkä makuista se on ihan pelkästään… Yks aamu mä sit laitoin maustamattomaan jogurttiin mustikkamehua, ja se oli tosi hyvä setti! Äiti neuvoi, että kannattaa lisätä vielä mysliäkin. – Miku
Myslijogurtti (2 hengelle)
250 g maustamatonta jogurttia
2 dl mysliä
100 g marjoja (mm. mansikoita & vadelmia)
1 rkl hunajaa
Mittaa jogurtti, mysli ja hunaja kulhoon ja sekoita. Lisää kotimaiset marjat annoksen päälle ja nauti.
KNOnko siitä haittaa jos ei juo aterialla vaan aterioiden välissä?
Jos syö jotain tosi kuivaa ruokaa, vaikkapa näkkäreitä, ja ei samalla juo ollenkaan, niin voiko suolisto mennä tukkoon? Vai kosteutuuko ruoka tarpeeksi vatsassa? Onko... ohjeessa ”juo joka aterialla” järkeä, vai onko sama juoda aterioiden välissä?
Ruoansulatuksen kannalta siitä ei ole haittaa, ettei aterialla juo ruokajuomaa. Suolisto ei voi tästä tukkeutua, sillä ruoansulatusentsyymit niin mahalaukussa kuin ohutsuolessa pilkkovat syömämme ruoan hyvin tehokkaasti pieniksi osasiksi niin, että ravintoaineet pääsevät imeytymään. Tähän ei tarvita erikseen nestettä, vaan pilkkoutumisprosessi kyllä toimii joka tapauksessa. Eli päivittäisen nestetarpeen voi täyttää kyllä aterioiden välilläkin.
Juomista aterian yhteydessä kuitenkin puoltaa suun ja hampaiden terveys. Makeat ja happamat juomat aikaansaavat happohyökkäyksen suussa, mikä vaurioittaa hampaiden kiillettä. Jos aterioiden välissä juo usein, niin happohyökkäyksiä tulee enemmän ja samoin hampaat kuormittuvat enemmän, mikä altistaa reikiintymiselle. Vesi ei saa aikaan happohyökkäystä, eli sitä voi juoda huoletta aterioiden välissäkin.
Kannattaa lukea vielä lisätietoa artikkelistamme liittyen suun terveyteen ja ruokailuun, jos aihe kiinnostaa enemmänkin.
HerkkuhetkiKuinka usein on ok herkutella?
Olen lapsesta asti tottunut käyttämään leivälle, ruuanlaittoon ja leivontaan margariinia&öljyjä, koska oikea voi on aika epäterveellistä. Tovi sitten sain tutun luona maistaa aitoa voita... jälkiuuniruisleivän päällä, ja olen ihan haltioissani. Aivan uskomaton makuelämys! Haluaisin syödä sitä koko ajan! Minulla on tapana pitää herkkuhetki noin kolmesti viikossa, silloin syön välipalalla tai jälkiruokana yhden leivonnaisen tai rivin suklaata tms. Olen ihan hyvässä kunnossa joten herkkujen määrä lienee minulle sopiva. Viime aikoina makeaa ei ole edes hirveästi tehnyt mieli, joten mietin että voisinko lopettaa makeiden herkkujen syönnin ja ottaa uudeksi herkukseni voilla päällystetyn jälkiuuniruisleivän? Ei se varmaan sen pahempi olisi? Miten usein saisin syödä ”aitoa voileipää”, jos ruokavalio on muuten ihan ok? Olisiko sekin vain kolme kertaa viikossa, siivu per kerta, vai voisiko olla useamminkin kun se ruisleipäosuushan on kuitenkin hyvin ravitsevaa ruokaa? Mikä on voin ”turvallisen käytön raja”, etten vahingossa saisi siitä verisuoni/sydänongelmia?
Kuulostaa siltä, että suhtautumisesi ruokaan ja syömiseen on oikein hyvällä pohjalla – satunnainen herkuttelu esimerkiksi juuri kuvaamallasi tavalla muutaman kerran viikossa on varmasti sopiva määrä. Terveellinen ruokavalio voi sisältää ihan kaikenlaisia ruoka-aineita, myös voita, mutta määrä ratkaisee. Yleispätevä neuvo on, että jos ruokavaliosta 80 % on terveellistä ja monipuolista ruokaa, niin lopuilla 20 %:lla ei ole niin paljon väliä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pari kertaa viikossa voi ihan hyvällä omalla tunnolla herkutella ruisleivällä, jonka päällä on voita, kunhan pääasiallinen rasva on mieluiten margariini tai öljy, joista saa myös elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.
Ruokakolmio antaa raamit sille, miten usein ja kuinka paljon mitäkin eri ruoka-aineita monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon sopii. Pohjalla ovat kasvikset ja hedelmät, sen jälkeen täysjyvävilja, kuten jälkiuuniruisleipä ja seuraavaksi hyviä proteiinin ja rasvan lähteitä. Ruokakolmiossa ylimpänä palkkina ovat sattumat, jonne myös voi voidaan sijoittaa. Eli ihan hyvällä omalla tunnolla voit herkutella voilla voidellulla leivällä silloin tällöin, kunhan saat muuten riittävästi myös pehmeää rasvaa ruokavaliosi on monipuolinen.
RuokataukoMitä tarkoittaa ohje syödä rauhassa/hotkimatta?
Mitä tarkoittaa ohje ”syö rauhassa/hotkimatta/hitaasti”? Mikä idea sen taustalla on ja mikä aika lasketaan tarpeeksi hitaaksi? Yleensä minkä tahansa aterian syömiseen menee minulla 3-5... minuuttia, paikasta ja tilanteesta riippumatta. Näin on ollut pienestä asti. Koen sen olevan ihan leppoisan rento tahti, ehdin pureskella ja nauttia mauista&ruuan ulkonäöstä ym. Yritin vähän aikaa sitten koemielessä tahallani pitkittää prosessia, sain venytettyä syöntiaikaani miltei kymmeneen minuuttiin liikuttamalla kättä ja leukoja kuin hidastetussa filmissä ja käyttämällä taaperokokoisia ikivanhoja aterimia. Tuntui ihan kuin olisin ollut jossain naurettavassa komediaklipissä, julkisesti en kyllä rohkenisi tehdä tuota. Ja se oli erittäin epämiellyttävää: lihakset väsyivät kun piti jännittää etten liikuttaisi niitä automaattisesti, ruoka oli inhottavaa kun valtaosa siitä jäähtyi pilalle, enkä saanut keskityttyä makuihin enkä nättiin annokseen kun piti koko ajan tahdonvoimalla hillitä kehoani. Tavallaan koko ruokailunautinto meni. Eikö ole ihan sama syödä nautiskellen ja rennosti noin 5 minuuttia ja sen jälkeen lukea tovi mieluisaa tietokirjaa/romaania jotta ”ruokailutauosta” tulee tarpeeksi pitkä? Koulun ruokatunneilla minulla+ muutamalla muulla erakkoluonteisella oli tapana tehdä tuota, pitkin lähes autioita käytäviä näkyi meitä lukutoukkia mahdollisimman kaukana toisistamme, muiden hengaillessa ruokalassa tai auloissa juoruamassa/räplämässä kännyköitä. Se oli todella mukavaa, samaahan voisi tehdä kotonakin?
Kiitos kysymyksestä. Rauhassa syömisen ohjeen taustalla on juuri luettelemiasi asioista, eli ruokailusta nauttiminen, maisteleminen ja kunnolla pureskeleminen. Lisäksi usein ruokailulla on merkitys sosiaalisena tapahtumana, taukona kesken koulu- tai työpäivän, jolloin mahdollisesti voi jättää opiskeluun liittyvät asiat sivuun ja jutella niitä näitä.
Ohjeeseen liittyy kuitenkin myös tärkeä fysiologinen merkitys. Kun syömme, ruoansulatuselimistömme viestittää aivoille, että nyt saadaan energiaa, ja aivot tulkitsevat tämän nälkätunteen väistymisenä ja kylläisyyden tunteen lisääntymisenä. Kun ruokaa laitetaan suuhun ja aletaan pureskella, erittyy syljen mukana hormoneja, jotka kulkeutuvat verenkierron mukana aivoihin viestien energiansaannista. Myös mahalaukusta erittyy vastaavia hormoneja: hormonituotanto mahassa käynnistyy, kun ruoka saapuu mahalaukkuun ja sen seinämät venyvät eli vatsa täyttyy. Hormonien välityksellä aivot saavat tietoa siitä, että nälkä on tyydytetty ja olemme kylläisiä.
Hormonien tuotanto ja viestin kulkeutuminen aivoihin asti vie kuitenkin oman aikansa, ja mikäli syö kovin nopeasti, aivot eivät ehdi viestittää takaisin, että nyt on kylläinen olo, ruokailu voidaan lopettaa. Tällöin riskinä voi olla se, että syökin paljon enemmän kuin tarvitsisi sen hetkisen nälkätilan perusteella ja saattaa tulla paha olo tai ähky. Sen sijaan, kun syö rauhallisella tahdilla, niin aivot pysyvät mukana kehon tuntemusten tulkitsemisessa ja ruoka-annos on helpompi suhteuttaa oikean kokoiseksi.
Mitään tarkkaa aikaa sille, miten pitkään ruokailun tulee kestää, on kyllä mahdoton sanoa, koska annoskoko ja ruoan koostumus vaikuttavat siihen paljon. Mutta tärkeintä on, että pureskelee rauhassa ja laittaa kerralla sopivan kokoisia haarukallisia/lusikallisia suuhun 🙂
Toivottavasti tästä vastauksesta oli sinulle apua! Mukavaa joulua!
Ruoka 
