Mieli

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

Autot ovat 18-vuotiaan Jonin tärkein harrastus. Peltoautolla jo varhaisteininä ajamisen aloittanut nuori mies kunnostaa omaa ajopeliään ja moottoripajan lahjoituksena saatua Bemaria.

Moottoripaja innostaa Jonia – projektina nyt Bemari 320

”Ai olenko minä tyytyväinen elämääni? Olen. On hienoa, että kukaan ei ole koskaan tuskastuessaankaan sanonut, että minusta ei koskaan tule mitään.

Voi olla, että olen ihan erilainen koulussa kuin vapaalla. Kuraattori ei kuulemma ollut uskoa, että kyse on samasta ihmisestä, kun hän ja etsivän nuorisotyön työntekijä puivat yhdessä asioitani.

Olen saanut hankalan oppilaan leiman, kun tekeminen kiinnostaa enemmän kuin lukeminen. Peruskoulussa olin hyvä matematiikassa, ammattikoulussa putosin keskitasolle. Äidinkieli on aina ollut hankala aine. Suoritus kesken -merkintöjä on kertynyt.

Opiskelen rakennusalaa, ja valmistumiseen menee vielä vuosi. Rakentaminen on minulle tuttua, koska olen kulkenut isän mukana työmailla.

Työpaikka ja kämppä, sen isompia asioita en tulevaisuudelta odota.

Pikkutarkka viilaaja, mutta…

Olen vähän villi mutta hauska, eikä minulle koskaan tule riitoja kenenkään kanssa. Huumorilla selviää aina eteenpäin. Näin 18-vuotiaana ei kyllä tule pelleiltyä enää niin paljon kuin nuorempana.

Olen myös pikkutarkka joissain asioissa. Kun jokin kiinnostaa, kuten vaikka auton vanteitten maalaaminen, viilaan kärsivällisesti lopputulosta. Yhdentekeviin asioihin en jaksa keskittyä.

Perheeni kuopuksena olen vähän lellitty. Minulla on kaksi isosiskoa, jotka eivät ole komennelleet vaan paaponeet. Äitiäni ja isääni arvostan eniten maailmassa ja osoitan sen tekemällä kotitöitä.

Moottoripaja löytyi kavereiden kautta

Parhaan kaverini olen tuntenut eskariajoista lähtien. Sitten alkoivat kolttoset, joista aina minä jäin kiinni, kaveri ei. Ei se ole kuitenkaan vaikuttanut väleihimme.

Hänen kanssaan olimme ensimmäisten joukossa nuorten moottoripajassa täällä Lempäälässä. Törmäsin kylällä kavereihin, jotka olivat menossa pajalle. Lähdin samaa matkaa sinne laittamaan mopoa. Nyt olen kuulunut parhaan kaverini kanssa vuosia porukkaan. Kokoonpano on vähän vaihtunut, mutta me pysymme.

Jos meidät joskus heitetään pajasta ulos yli-ikäisinä, perustamme oman ja laitamme autoja kuntoon samalla sakilla.

Moottoripajalla meillä on projektina Bemari 320, joka on saatu lahjoituksena. Laitamme sitä kuntoon kahdeksan pajalaisen voimin ja ajamme sillä kilpaa pajojen välisissä kilpailuissa. Kunpa joskus saisimme toisenkin paja-auton.

Ajan vain voitosta

Moottoripajatoiminnassa hienointa on ajaminen ja samanhenkisten tyyppien kanssa hengaaminen.

Olen kilpailuhenkinen: kun ajan kilpaa, haluan voittaa. Parhaissa kisoissa on paljon autoja ja osallistujia. Silloin voittaminen maistuu kaikkein parhaalta.

Moottoripajalaisista osa on vanhoja luokkakavereitani, osa uudempia tuttuja. Yksi osaa jonkin auton laittamiseen liittyvän asian paremmin, toinen toisen. Aina saa apua. Maalaaminen on se minun juttuni, jossa voin neuvoa muita.

Kuinka pitkälle bensaa riittää?

Jos en kävisi pajalla, laittelisin varmaan omaa autoani iltaisin kotona. Silloin jäisin kyllä paitsi kaikesta hauskanpidosta. Pajalla on myös mukana nuorisotyöntekijä, joka antaa apua ihan käytännön asioissa, kuten vaikka Kelan kanssa asioimisessa.

Vaihdoin juuri autoa. Viikolla ajelen kotikulmilla, viikonloppuisin naapurikuntien puolella ja pidemmälläkin, jos bensaa riittää tankissa.
Olen sellainen autonomistaja, että jos jotakin korjattavaa tulee, hoidan sen saman tien. Korjaamisessa olen saanut hyvää oppia isältäni.
Ajotyylini riippuu siitä, missä ajetaan. Mutta kyllä äiti pitää välillä ovenkahvasta kiinni, vaikka olemme vain kauppaan menossa.

Mieluummin bensamittarille kuin ravintolaan

Niin kuin moottoriurheiluun sopiikin, paja on päihteetön. Mieluummin käytän rahani auton tankkaamiseen kuin ravintolaan. Terassilla tai saunan päälle voi juoda yhdet.

Omaan kaveriporukkaani ei kuulu tyyppejä, joille päihteet olisivat ongelma. Mutta jos päihteiden takia joutuu alamäkeen, niistä on vaikea päästä eroon.

Jos minulla on järkevää tekemistä, tupakanpolttokin unohtuu, autohommissa tunneiksikin.”

Fakta: Tekemistä ja turvaverkkoa moottoripajalla

Moottoripajan tarkoitus on mielekästä tekemistä tarjoamalla tukea nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä työ- ja koulutuspalveluiden ulkopuolelle. Nuori kirkko ry:n moottoripajatoimintaan kuuluu tällä hetkellä 25 pajaa, joissa fiksaillaan mopoja ja autoja. Samalla nuorisotyön ammattilaiset antavat tukea ja ohjausta arkielämän asioissa: asunnon löytämisessä tai Kelan ja TE-palveluiden kanssa asioimisessa.

Yhtä sabluunaa ei ole, vaan kukin paja on omanlaisensa sen mukaan, missä se toimii ja mitä yhteistyötahoja on saatu mukaan. Joillakin on palkattu työntekijä, jolloin ovet pystytään pitämään auki joka arkipäivä. Monet pyörivät kuitenkin pitkälti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisia on toiminnassa mukana viitisenkymmentä.

”Pajoja on koko ajan syntymässä lisää. Oma tehtäväni on olla tukemassa aloitusta miettimällä paikallisten kanssa, mitä toiminta voisi olla juuri tällä paikkakunnalla. Vastaan myös vapaaehtoisten kouluttamisesta, pajojen valtakunnallisista yhteistapahtumista ja yhteistyöstä esimerkiksi Suomen Moottoriliiton ja autourheilun kansallisen keskusliiton AKK-Motorport ry:n kanssa”, kertoo Nuori kirkko ry:n suunnittelija Veijo Kiviluoma.

Lue lisää pajoista: moottoripaja.fi

 

Teksti Minna Järvenpää

 

Joni ei esiinny jutussa omalla nimellään

 

Kysymys & vastaus

Kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!

Kysyt miten saada oikeita ystäviä. Jokaisella on oma käsitys siitä, mikä on kaveruutta, mikä ystävyyttä ja mikä on hyvää ystävyyttä. Monelle hyvä ystävyys on sitä, että voi luottaa toiseen, olla rehellinen ja oma itsensä toisen seurassa. Ilman pelkoa, että tulee kiusatuksi tai hylätyksi. Kun ihmisiltä kysytään hyvän ystävyyden piirteitä, he luettelevat juuri nuo asiat edellä. Lisäksi ystäviä yhdistää usein samanlaiset taustat, ajatukset, asenteet ja mielenkiinnon kohteet. Jotkut löytävät ystävän jo ihan lapsena ja ystävyys säilyy ikuisesti. Osa löytää hyvän ystävän koulusta tai harrastuksen kautta ja osa vasta aikuisena. Kaikki eivät välttämättä ole löytäneet hyvää ystävää ja sen vuoksi saattavat kokea yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Jokaiselle kuitenkin on olemassa ihminen, joka täyttää hyvän ystävän ominaisuudet. Hyvän ystävyyden eteen on joskus nähtävä vaivaa, sillä he eivät aina ilmesty elämään kuin tyhjästä. Nyt kysytkin neuvoa miten sellaisen saisi. Hienoa, että olet itse valmis toimimaan asian eteen!

Mieti mikä sinun mielestäsi on hyvä ystävä ja millainen ystävä itse olet. Jos sinulla olisi hyvä ystävä, millainen hän olisi ja mistä hänet voisit löytää? Millaiset asiat teitä yhdistäisi? Jokin mielenkiinnon kohde taikka jokin harrastus? Onko lähelläsi olemassa jokin sellainen yhteisö, josta voisit löytää kaltaisiasi ihmisiä? Esimerkiksi koulu, harrastus- tai vapaa-ajan paikka? Onko netissä sellaista turvallista yhteisöä, johon voisit liittyä ja löytää sitä kautta kontakteja muihin?

Kun kohtaat kiinnostavan henkilön, kysy rohkeasti ”mitä kuuluu”, pyydä kävelylle tai ehdota jotain yhteistä mukavaa ajanvietettä. Aloitteen tekeminen vaatii rohkeutta, mutta ilman sitä moni hyvä tilaisuus voi mennä ohi. Mikäli joku kohtelee sinua ikävästi, pidä puolesi äläkä suostu alistavaan kohteluun. Silloin kannattaa käyttää voimavarasi johonkin muuhun ihmiseen.

Mikäli koet hankaluutta löytää hyviä ihmiskontakteja ja ihmissuhteita tai kaipaat neuvontaa ja kannustusta, sinun kannattaa jutella asiasta jonkin luotettavan aikuisen kanssa. Esimerkiksi omien lähiaikuisten kanssa kotona. Jos olet koulussa, mene juttelemaan koulupsykologille tai kuraattorille. Voit myös mennä nuorisotilalle ja ottaa kontaktia paikkakuntasi nuoristyöntekijään. Väestöliiton chatissa tai Sekasin chatissa voit myös nimettömänä jutella tilanteestasi. Chat-palveluista nuorille löydät lisää tietoa Netarin chat-kalenterista.

Fressiksen tietopankista voi halutessasi lukea lisää ystävyyssuhteista.

Älä jää liian pitkäksi aikaa yksin – sinullekin olemassa oma hyvä ystävä, kunhan vaan löydätte toisenne!

Fressis

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestä!

On ymmärrettävää, että olet huolissasi kaveristasi. Viiltely on yleensä keino hallita pahaa oloa ja ahdistusta. Sen taustalla on asioita, joista viiltelijän olisi hyvä päästä keskustelemaan. Itsensä jatkuva vahingoittaminen viiltelyllä on todella huono keino helpottaa olotilaansa. Viiltelystä on lisää tietoa täällä.

Kaverisi tarvitsee apua, mutta joskus avun pyytäminen tai sen tarpeen myöntäminen on vaikeaa. Jos kaverisi viiltely tosiaan on toistuvaa ja vakavaa, hän tarvitsee apua. Viiltelyyn ei yleensä liity ajatusta itsemurhasta, mutta jos kaverillasi on tällaisia ajatuksia, tilanteeseen on ehdottomasti puututtava ja asia kuuluu tällöin aikuisen vastuulle. Olisi tietysti helpointa ja paras vaihtoehto, jos kaverisi olisi valmis itse puhumaan tilanteesta jollekin aikuiselle. Tällainen aikuinen voi olla kaverisi joku läheinen, kuten vanhempi. Myös nuorten parissa työskentelevät ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat auttaa, jos vanhemmalle puhuminen tuntuu vaikealta. Apua voi saada muun muassa kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai –psykologilta. Myös nuorisoasemat ja esimerkiksi Helsingissä Nuorten kriisipiste tarjoavat matalan kynnyksen tukea. Vastaavia toimipisteitä ja palveluita löytyy ympäri maata. Esimerkkejä löydät täältä.

Jos kaverisi kieltää ongelman olemassaolon eikä halua itse hakea apua tai jos asian esiin ottaminen kaverisi kanssa tuntuu hankalalta, voit keskustella asiasta jonkun aikuisen kanssa. Aikuinen voi tällöin ottaa vastuuta tilanteesta etkä joudu pohtimaan huoltasi yksin. Jos olette samassa koulussa, hyvä vaihtoehto on mennä juttelemaan kouluterveydenhoitajan tai –kuraattorin kanssa. Koulussa toimivat oppilashuollon ammattilaiset kyllä osaavat edetä tilanteessa ja heillä on alaikäisen terveyden ja voinnin ollessa vaarassa myös vastuu ottaa tilanne hallintaansa. Voit myös keskustella asiasta jonkun läheisen aikuisen kuten vanhempasi kanssa. Voitte aikuisen kanssa olla yhteydessä myös esimerkiksi lastensuojeluun, josta voi myös saada ammattihenkilöltä apua siihen, miten tilanteessa tulisi edetä.

Kaverisi tarvitsee aikuisten ja ammattilaisten lisäksi myös ystäviä tueksi ja sinä voit auttaa siinä asiassa. Ajatusta ja vinkkiä ystävän tukemiseen voit lukea Fressikseen aikaisemmin tulleesta kysymyksestä ja sen vastauksesta.

Tsemppiä kevääseen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kurjaa kuulla, että kaverisi voi huonosti. Kaverisi on onnekas siinä mielessä, että hänellä on ainakin yksi ystävä, joka välittää. Kuten suomalainen sananlasku kuuluu, hädässä ystävä tunnetaan.

Silloin kun ihminen kärsii masennuksen oireista, hän vetäytyy helposti omiin oloihinsa. Hän ei välttämättä jaksa tehdä niitä asioita, joita aiemmin piti mielekkäinä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yhteydenpito kavereihin ja osallistuminen harrastuksiin. Hänen voi olla myös vaikea aloittaa tehtävien tekemistä. Myös arkisista asioista huolehtiminen voi olla hänelle työlästä. Hän voi olla alakuloinen ja ärtynyt. Hän voi jopa viestittää muille, että pysykää pois tieltä häiritsemästä. Hän saattaa ajatella, että on muiden mielestä huono, arvoton, ruma ja tylsä. Sen vuoksi masentunut ihminen tarvitsee ammattiavun lisäksi ympärilleen perheenjäseniä ja kavereita, jotka jaksavat seistä hänen rinnallaan myös huonoina päivinä.

Kaverina sinusta voi olla todella suuri apu ystävällesi. Toisen tukena olemisen ei tarvitse olla mitään erityisen ihmeellistä. Auttaa voi monella tapaa, eikä siihen ole olemassa yhtä ja tiettyä tapaa. Toiset ovat hyviä kuuntelijoita, toiset kokevat helpommaksi tehdä jotain konkreettista kaverin puolesta. Voit esimerkiksi kertoa kaverillesi, että olet huomannut, että hän voi huonosti. Voit kertoa, että välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Tällaisen asian sanominen ei voi mennä kovin pieleen. Voit kysellä häneltä aika ajoin, mitä kuuluu, kaipaisiko hän seuraa ja haluaisiko hän ehkä jutella tai tehdä jotain yhdessä. Voit itse ehdottaa hänelle jotain kivaa ja rentouttavaa tekemistä, josta hänelle voisi tulla vähän pirteämpi mieli. Sellaisia kokemuksia hän tarvitsee! Voit viedä hänet esimerkiksi kivaan kahvilaan tai kävelylle, ehdottaa leffaan menoa tai keksiä jonkun kivan pienen yllätyksen, josta arvelet hänen pitävän. Voit auttaa häntä läksyjen teossa tai tehdä palveluksen jossain ihan arkisessa asiassa. Voit myös piristää häntä sanomalla hänestä jotain positiivista. Voit kertoa, että hän on sinulle tärkeä ystävä juuri sellaisenaan kun hän on.

Sinun ei tarvitse etkä voi olla kuraattori, psykologi tai lääkäri. Voit olla kuitenkin ystävä, joka seisoo rinnalla, kuuntelee ja ihan pienilläkin arjen jutuilla viestittää, että välität.

Tsemppiä!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.