”Ai olenko minä tyytyväinen elämääni? Olen. On hienoa, että kukaan ei ole koskaan tuskastuessaankaan sanonut, että minusta ei koskaan tule mitään.

Voi olla, että olen ihan erilainen koulussa kuin vapaalla. Kuraattori ei kuulemma ollut uskoa, että kyse on samasta ihmisestä, kun hän ja etsivän nuorisotyön työntekijä puivat yhdessä asioitani.

Olen saanut hankalan oppilaan leiman, kun tekeminen kiinnostaa enemmän kuin lukeminen. Peruskoulussa olin hyvä matematiikassa, ammattikoulussa putosin keskitasolle. Äidinkieli on aina ollut hankala aine. Suoritus kesken -merkintöjä on kertynyt.

Opiskelen rakennusalaa, ja valmistumiseen menee vielä vuosi. Rakentaminen on minulle tuttua, koska olen kulkenut isän mukana työmailla.

Työpaikka ja kämppä, sen isompia asioita en tulevaisuudelta odota.

Pikkutarkka viilaaja, mutta…

Olen vähän villi mutta hauska, eikä minulle koskaan tule riitoja kenenkään kanssa. Huumorilla selviää aina eteenpäin. Näin 18-vuotiaana ei kyllä tule pelleiltyä enää niin paljon kuin nuorempana.

Olen myös pikkutarkka joissain asioissa. Kun jokin kiinnostaa, kuten vaikka auton vanteitten maalaaminen, viilaan kärsivällisesti lopputulosta. Yhdentekeviin asioihin en jaksa keskittyä.

Perheeni kuopuksena olen vähän lellitty. Minulla on kaksi isosiskoa, jotka eivät ole komennelleet vaan paaponeet. Äitiäni ja isääni arvostan eniten maailmassa ja osoitan sen tekemällä kotitöitä.

Moottoripaja löytyi kavereiden kautta

Parhaan kaverini olen tuntenut eskariajoista lähtien. Sitten alkoivat kolttoset, joista aina minä jäin kiinni, kaveri ei. Ei se ole kuitenkaan vaikuttanut väleihimme.

Hänen kanssaan olimme ensimmäisten joukossa nuorten moottoripajassa täällä Lempäälässä. Törmäsin kylällä kavereihin, jotka olivat menossa pajalle. Lähdin samaa matkaa sinne laittamaan mopoa. Nyt olen kuulunut parhaan kaverini kanssa vuosia porukkaan. Kokoonpano on vähän vaihtunut, mutta me pysymme.

Jos meidät joskus heitetään pajasta ulos yli-ikäisinä, perustamme oman ja laitamme autoja kuntoon samalla sakilla.

Moottoripajalla meillä on projektina Bemari 320, joka on saatu lahjoituksena. Laitamme sitä kuntoon kahdeksan pajalaisen voimin ja ajamme sillä kilpaa pajojen välisissä kilpailuissa. Kunpa joskus saisimme toisenkin paja-auton.

Ajan vain voitosta

Moottoripajatoiminnassa hienointa on ajaminen ja samanhenkisten tyyppien kanssa hengaaminen.

Olen kilpailuhenkinen: kun ajan kilpaa, haluan voittaa. Parhaissa kisoissa on paljon autoja ja osallistujia. Silloin voittaminen maistuu kaikkein parhaalta.

Moottoripajalaisista osa on vanhoja luokkakavereitani, osa uudempia tuttuja. Yksi osaa jonkin auton laittamiseen liittyvän asian paremmin, toinen toisen. Aina saa apua. Maalaaminen on se minun juttuni, jossa voin neuvoa muita.

Kuinka pitkälle bensaa riittää?

Jos en kävisi pajalla, laittelisin varmaan omaa autoani iltaisin kotona. Silloin jäisin kyllä paitsi kaikesta hauskanpidosta. Pajalla on myös mukana nuorisotyöntekijä, joka antaa apua ihan käytännön asioissa, kuten vaikka Kelan kanssa asioimisessa.

Vaihdoin juuri autoa. Viikolla ajelen kotikulmilla, viikonloppuisin naapurikuntien puolella ja pidemmälläkin, jos bensaa riittää tankissa.
Olen sellainen autonomistaja, että jos jotakin korjattavaa tulee, hoidan sen saman tien. Korjaamisessa olen saanut hyvää oppia isältäni.
Ajotyylini riippuu siitä, missä ajetaan. Mutta kyllä äiti pitää välillä ovenkahvasta kiinni, vaikka olemme vain kauppaan menossa.

Mieluummin bensamittarille kuin ravintolaan

Niin kuin moottoriurheiluun sopiikin, paja on päihteetön. Mieluummin käytän rahani auton tankkaamiseen kuin ravintolaan. Terassilla tai saunan päälle voi juoda yhdet.

Omaan kaveriporukkaani ei kuulu tyyppejä, joille päihteet olisivat ongelma. Mutta jos päihteiden takia joutuu alamäkeen, niistä on vaikea päästä eroon.

Jos minulla on järkevää tekemistä, tupakanpolttokin unohtuu, autohommissa tunneiksikin.”

Fakta: Tekemistä ja turvaverkkoa moottoripajalla

Moottoripajan tarkoitus on mielekästä tekemistä tarjoamalla tukea nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä työ- ja koulutuspalveluiden ulkopuolelle. Nuori kirkko ry:n moottoripajatoimintaan kuuluu tällä hetkellä 25 pajaa, joissa fiksaillaan mopoja ja autoja. Samalla nuorisotyön ammattilaiset antavat tukea ja ohjausta arkielämän asioissa: asunnon löytämisessä tai Kelan ja TE-palveluiden kanssa asioimisessa.

Yhtä sabluunaa ei ole, vaan kukin paja on omanlaisensa sen mukaan, missä se toimii ja mitä yhteistyötahoja on saatu mukaan. Joillakin on palkattu työntekijä, jolloin ovet pystytään pitämään auki joka arkipäivä. Monet pyörivät kuitenkin pitkälti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisia on toiminnassa mukana viitisenkymmentä.

”Pajoja on koko ajan syntymässä lisää. Oma tehtäväni on olla tukemassa aloitusta miettimällä paikallisten kanssa, mitä toiminta voisi olla juuri tällä paikkakunnalla. Vastaan myös vapaaehtoisten kouluttamisesta, pajojen valtakunnallisista yhteistapahtumista ja yhteistyöstä esimerkiksi Suomen Moottoriliiton ja autourheilun kansallisen keskusliiton AKK-Motorport ry:n kanssa”, kertoo Nuori kirkko ry:n suunnittelija Veijo Kiviluoma.

Lue lisää pajoista: moottoripaja.fi

 

Teksti Minna Järvenpää

 

Joni ei esiinny jutussa omalla nimellään