/ Kysymys & vastaus
Rytmi

Lukioikäisen nuoren unimäärä

Kuinka monta tuntia lukioikäisen nuoren pitäisi nukkua yössä?

S.K.

Nuori tarvitsee unta noin 8-10 tuntia yössä. Hormonien vaikutuksesta nuoren luontainen nukahtamisajankohta voi siirtyä myöhemmäksi, mutta unentarve ei kuitenkaan vähene!
Tarvittavan unen määrä on jossain määrin yksilöllistä ja voi yksittäisen nuorenkin kohdalla vaihdella. Psyykkisesti tai fyysisesti rasittavina ajanjaksoina unta saattaa tarvita enemmän kuin normaalisti.

Uni on monin tavoin tärkeä asia nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille siinä missä monipuolinen ravitsemus ja säännöllinen liikuntakin. Unen aikana aivot palautuvat päivän virikkeistä ja riittävä uni on olennaista uuden oppimisen, muistin ja luovuuden kannalta. Myös keho tarvitsee lepoa palautuakseen, etenkin jos harrastaa aktiivisesti liikuntaa ja treenaa paljon. Uni on tärkeää myös fyysisen kasvun kannalta, sillä kasvuhormonia erittyy erityisesti öisin.

Krooninen univaje altistaa pitkäaikaissairauksille kuten diabetekselle. Väsymys lisää myös onnettomuusriskiä esimerkiksi liikenteessä sekä ruokahalua. Väsyneenä tekeekin mieli enemmän sokeri- ja rasvapitoista ruokaa. Lukioikäiselle nuorelle olisi siis tärkeää nukkua riittävän pitkät yöunet, mutta usein nuoret menevät liian myöhään nukkumaan. Nuorten unihäiriöistä yleisin onkin aamuväsymys.

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestä!

Väsymys voi johtua monesta asiasta ja usein se on myös monen asian summa. Harvemmin se johtuu laiskuudesta. Sitä paitsi laiskottelu tekee silloin tällöin hyvää.

Väsymyksen taustalla voi joskus olla jokin sairaus kuten kilpirauhasen toimintahäiriö tai anemia. Kilpirauhasen toimintahäiriöihin voi liittyä myös muita oireita kuten suolistontoiminnan muutoksia tai painon muutosta. Anemiaan taas voi liittyä huimausta, kalpeutta ja fyysisen suorituskyvyn laskua. Myös masennus on sairaus ja sen yksi oire on jatkuva väsymys runsaastakin nukkumisesta huolimatta. Masennukseen liittyy myös alakuloisuus ja surullisuus, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen puute sekä kielteiset ajatukset itsestä.

Ihminen voi myös väsyä arjen kiireiden, tapahtumien ja muutosten keskellä ilman mitään sairautta. Elämässä on voinut tulla eteen jokin iso muutos, kuten koulun tai työpaikan vaihto. Tällöin asian käsittely ja läpikäynti vievät henkisiä voimavaroja ja ihminen voi väsyä. Se on ihan luonnollista ja silloin on hyvä hidastaa tahtia ja huolehtia siitä, että on aikaa levätä ja nukkua riittävästi. Energiaa riittää taas paremmin kaikkeen muuhun, kun asia on käsitelty ja hyväksytty.

Joskus elämässä voi olla muuten vaan kiire koulun, töiden ja harrastusten kanssa. Lisäksi pitäisi vielä jaksaa huolehtia ihmissuhteista, kuten olla perheen, kavereiden tai seurustelukumppanin kanssa. Aikaa ei välttämättä jää levolle ja ihminen vähitellen uupuu. Suomen talvi on myös pitkä ja pimeä. Toiset reagoivat siihen herkemmin, esimerkiksi väsymällä. Usein kevään myötä alkaa taas jaksaa paremmin, kun valoa on enemmän ja pimeys väistyy.

Jos tunnistaa itsessään väsymystä, on hyvä pysähtyä sen äärelle. Kannattaa miettiä väsymyksen syitä ja antaa myös levolle aikaa. On siis hyvä asia, että olet huomannut olevasi väsynyt. Voisit käydä juttelemassa väsymyksestä terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa etenkin, jos sinulla muitakin mainitsemiani mahdolliseen sairauteen viittaavia oireita. Voit myös miettiä, onko elämässäsi tapahtunut muutoksia ja oletko antanut itsellesi riittävästi aikaa lepoon yöunien lisäksi. Aina ei pelkkä hyvä yöuni riitä, jos päivä ja ilta on tupattu täyteen velvollisuuksia ja tekemistä. Arkeen on hyvä varata aikaa rentoutumiseen ja köllöttelyyn. Myös säännöllinen liikunta, reippailu ulkona ja monipuolien ruokavalio tukevat jaksamista ja virkistävät. Halutessasi voit lukea lisää liikkumisesta, monipuolisesta ruokavaliosta ja arkirytmistä Fressiksen sivuilta.

Toivottavasti näistä pohdinnoista oli apua ja hakeuduthan myös herkästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon, jotta tarvittaessa väsymystä aiheuttavat sairaudet voidaan sulkea pois!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.

EPT-viikko: Testaa tietosi raha- ja digipelaamisesta

Ehkäisevän päihdetyön -viikon testillä selvität kuinka hyvin tiedostat ansaintalogiikan peliteollisuuden taustalla.

Avaa testi uudessa välilehdessä