/ Kysymys & vastaus
Rytmi

Lukioikäisen nuoren unimäärä

Kuinka monta tuntia lukioikäisen nuoren pitäisi nukkua yössä?

S.K.

Nuori tarvitsee unta noin 8-10 tuntia yössä. Hormonien vaikutuksesta nuoren luontainen nukahtamisajankohta voi siirtyä myöhemmäksi, mutta unentarve ei kuitenkaan vähene!
Tarvittavan unen määrä on jossain määrin yksilöllistä ja voi yksittäisen nuorenkin kohdalla vaihdella. Psyykkisesti tai fyysisesti rasittavina ajanjaksoina unta saattaa tarvita enemmän kuin normaalisti.

Uni on monin tavoin tärkeä asia nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille siinä missä monipuolinen ravitsemus ja säännöllinen liikuntakin. Unen aikana aivot palautuvat päivän virikkeistä ja riittävä uni on olennaista uuden oppimisen, muistin ja luovuuden kannalta. Myös keho tarvitsee lepoa palautuakseen, etenkin jos harrastaa aktiivisesti liikuntaa ja treenaa paljon. Uni on tärkeää myös fyysisen kasvun kannalta, sillä kasvuhormonia erittyy erityisesti öisin.

Krooninen univaje altistaa pitkäaikaissairauksille kuten diabetekselle. Väsymys lisää myös onnettomuusriskiä esimerkiksi liikenteessä sekä ruokahalua. Väsyneenä tekeekin mieli enemmän sokeri- ja rasvapitoista ruokaa. Lukioikäiselle nuorelle olisi siis tärkeää nukkua riittävän pitkät yöunet, mutta usein nuoret menevät liian myöhään nukkumaan. Nuorten unihäiriöistä yleisin onkin aamuväsymys.

Dokke Tas: Pelitubettajan arki

Videota katsomalla saat  selville, mitä tarkoittaa Dokken vinkki 20-20-20 sekä miten hän virkistää mieltään.

Oletko ikinä miettinyt mitä vinkkiä voisit itse jakaa läheisillesi arjen hyvinvointia varten?

Avaa video uudessa välilehdessä

Dokke Tas

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi! 

Harmillista kuulla, ettet saa unta öisin. Vaikka unentarve onkin yksilöllistä, niin alle 5 tunnin yöunet ovat etenkin nuorelle todella lyhyet. Nuorilla unentarve vaihtelee yleensä 8-10 tunnin välillä. Riittävä uni pitää meidät terveinä ja toimintakykyisinä, ja kasvavalle ja kehittyvälle nuorelle riittävä unen saanti on erityisen tärkeää. 

Biologinen keskuskellomme ohjaa vuorokausirytmiämme ja unen ajoittumista. Tämän perusteella ihmiset jaotellaan usein ns. aamu- ja iltavirkkuihin. Vuorokausirytmimme voi myös vaihdella esimerkiksi eri elämänvaiheissa. Kerroit kysymyksessäsi oman rytmisi olevan enemmän iltapainotteinen. Nuoruudessa vuorokausirytmin siirtyminen iltapainotteiseksi onkin varsin tavallista.  

On myös ihan luonnollista, jos kokee viihtyvänsä paremmin pimeässä ja hiljaisessa, kuin valoisassa päivässä. Ongelmaksi sen suhteen, että haluaisit valvoa yöt ja nukkua päivät, muodostuu kuitenkin valitettavasti se, että yhteiskuntamme pyörii varsin päiväpainotteisesti ja nuorten on esimerkiksi käytävä koulussa päivisin. Tulevaisuudessa voit toki miettiä, haluaisitko suuntautua esimerkiksi sellaiseen ammattiin, jossa on mahdollisuus tehdä yötöitä. 

Oletko pohtinut, mikä voisi olla syynä sille, ettet saa unta iltaisin? Koetko nukkumaan mennessäsi pyöritteleväsi mielessäsi ajatuksia, jotka eivät anna rauhaa tai tunnetko itsesi alakuloiseksi? Nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, että nukahtaminen on hankalaa. Mikäli haluat keskustella nukkumisesta jonkun kanssa, voit hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan luo. Yhdessä voitte miettiä syitä unen häiriintymiselle ja tehdä suunnitelman tilanteesi helpottamiseksi. 

Tsemppiä syksyyn ja levollisia yöunia!  

Fressis

Arkirytmi – 5 tyypillistä ongelmaa ja helpot vinkit niiden selättämiseksi

Ongelma 1: En jaksa nousta aamuisin Aamuherätykset ovat kidutusta, jos ei ole tullut nukuttua riittävästi. Hyvä ja riittävä yöuni on kuitenkin todella olennaista ihmisen hyvinvoinnille – me emme pärjää ilman riittävää unta. Iltaisin pitäisi malttaa mennä petiin ajoissa: jos herätys on klo 7, sopiva nukkumaanmenoaika olisi viimeistään klo 22. Ratkaisu: Kiinnitä huomiota iltarutiineihisi. Rauhoita ilta-aika […]

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi! Päivät ovat usein täynnä kaikenlaista ja yö tulee aina yhtä nopeasti, vaikka kuinka yrittää päästä ajoissa nukkumaan. Siksi onkin tosi hyvä, että kiinnität huomiota, että saisit riittävästi unta ja lepoa.

Ensinnäkin nukahtamisen helpottamiseksi voi tehdä jo monta asiaa. Meillä jokaisella on oma sisäinen keskuskello ja jokaisella on oma yksilöllinen luontainen vuorokausirytmi. Sen vuoksi jotkut meistä ovat enemmän aamuvirkkuja tai jotkut kukkuvat helposti myöhään yöhön. Toki unen tarpeeseen vaikuttavat myös monet muut asiat. Mutta nukahtamisen helpottamiseksi hengästyttävä liikkuminen pari tuntia ennen nukkumaan menemistä voi jo auttaa. Myös iltaisin on hyvä rauhoittaa tekemisiään, esimerkiksi jättää puhelin syrjään, vähentää valaistusta ja puuhastella jotain rauhallista ennen nukkumaanmenoa. Joillekin toimii esimerkiksi kirjan lukeminen tai rauhallisen musiikin kuuntelu. Nukahtamista eivät edistä puhelimen selaaminen vuoteessa tai television katselu. Näyttöpäätteiden sininen valo enemmänkin virittää aivoja kuin rauhoittaa. Usein myös somesta ja televisiosta tulee kiinnostavia tai jännittäviä asioita, mitkä eivät auta kehoa ja mieltä rauhoittumaan.

Muutoin riittävän unen määrän turvaamiseksi auttavat tasapainoinen arkirytmi ja liikkuminen sekä monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio. Kun arjessa on riittävästi lepoa, työtä/ opiskelua ja vapaa-aikaa, sujuvat arjen askareetkin paremmin. Nuorella yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä. Unen tarpeeseen vaikuttavat arjen fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät. Jos arjessa on paljon erilaisia kuormitustekijöitä, kuten esimerkiksi raskas fyysinen liikuntaharrastus, stressaava jakso koulussa ja kärhämää ystäväpiirissä, on unentarve myös usein suurempi.

Eli nukahtamisen helpottamiseksi ja riittävien yöunien takaamiseksi kannattaa huolehtia, että arjessa on sopivasti fyysistä rasitusta, riittävästi lepoa sekä riittävästi rentoa ja mielekästä tekemistä. Kun keho saa tarpeeksi monipuolista ravintoa ja kropan pistää liikkeelle ja hengailee kavereiden kanssa, niin myös uni maistuu paremmin.

Lisää vinkkejä riittävään uneen ja lepoon Fressiksen tietopankista.

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että pohdit unentarvettasi. Nuoren yöunen tarve vaihtelee 8-10 tunnin välillä ja oman unentarpeen selvittäminen onnistuu parhaiten kuuntelemalla omaa kehoaan. Kerroit, että vaikka olet nukkunut yli 8 tuntia, koet olevasi herätessäsi väsynyt. Sinun kannattaa siis kuulostella, onko 8 tunnin yöunet sinulle riittävät? Myös arjen kiireet ja stressi sekä muu fyysinen ja psyykkinen kuormitus vaikuttavat tarvitsemaamme unen ja levon määrään. Siksi onkin tärkeää muistaa riittävien yöunien lisäksi antaa itselleen aikaa palautua ja rentoutua myös hereillä ollessaan. Luppoaika ja pelkkä oleminen ja rentoutuminen ovat tärkeä osa arkea ja auttavat palautumisessa.

Oman unen tarpeen selvittämisen lisäksi kannattaa siis tarkastella, kuinka paljon arjessa on menoa ja melskettä. Myös ruudun ääressä olemista ja älypuhelimen selaamisen määrää kannattaa miettiä. Somessa tai pelatessa saattaa helposti vierähtää pidempikin aika. Yhteydenpito kavereiden kanssa on toki tärkeää, mutta on hyvä muistaa, että aivot tarvitsevat välillä myös lepoa.

Kysyit, mitä voisit tehdä, ettet olisi niin väsynyt. Riittävien yöunien lisäksi kannattaa huolehtia monipuolisesta ja säännöllisesti ruokavaliosta sekä liikkumisesta. Myös kavereiden kanssa hengailu IRL, luonnossa liikkuminen ja vaan oleminen tukevat jaksamistasi. Jos väsymykseen ei tunnu kotikonstit auttavan, kannattaa kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan puoleen. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voitte yhdessä pohtia, onko jokin muu syy, mikä voisi aiheuttaa väsymystä.

Nimimerkki minä on myös kysynyt väsymyksestä. Fressiksen tietopankista voi lukea lisää arkirytmistä ja unen tarpeesta.

Ihanaa kesää!

Fressis