Mitä tehdä, kun erilaisiin mielen sairauksiin on kokeiltu erilaisia hoitoja ja mistään ei ole ollut apua?
Minulla on kaikenlaisia mielisairauksia, mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö, pakko-oireinen häiriö, syömishäiriö, jne. Olen kokeillut viimeisen 10v. aikana kaikki mahdolliset psyykenlääkkeet, sähköhoidon, magneettistimulaatioita, ravitsemusterapiaa, tasavirtastimulaatiojaksoja, pakkohoitoja, osastohoitoja eri kaupungeissa ja osastoilla, kuntoutuskoteja, keskusteluapua, nettichatteja, ja nyt asun hoitokodissa ja syön lääkkeitä jotka eivät tietenkään toimi yhtään ja käyn terapiassa joka ei sekään hirveästi ole auttanut. Lisäksi on aika pahoja fyysisiä ongelmia joihin ei löydy selitystä eikä niitä täten voi hoitaa, ja ne vähentävät toimintakykyäni entisestään, en esim. juuri pysty liikkumaan ilman oireita. Elämänlaatuni on aika kauhea ja ajattelen välillä itsemurhaa ja viiltelyä yms, tosin en jaksa tehdä sitä joten en ole varsinaisesti mitenkään vaarassa. Mitä voi tehdä, kun kaikki on kokeiltu ja mikään ei ole toiminut ja hoitotahotkin ovat rehellisesti sanoneet että on aika luovuttaa ja tyytyä tähän eikä osastollekkaan enää oteta kun olen jo ollut niin monta kertaa siellä ilman hyötyä?
Hei ja kiitos viestistäsi.
Usein sekä toipumisen, että omien pysyvämpien mielen sairauksien kanssa elämään oppiminen ja niiden hyväksyminen on pitkä prosessi. Kerroit, että kohdallasi on kokeiltu kaikenlaista, jotta olosi saataisi paremmaksi. On todella hienoa, miten olet jaksanut kokeilla näin monia eri hoitomuotoja. Monet lääkkeet saattavat kestää pitkäänkin, ennen kuin vaikutukset alkavat näkyä, samoin on esimerkiksi terapian kohdalla. Jo noin monien eri hoitomuotojen kokeilu on itsessään hyvin kuormittavaa ja voi hyvin olla, että monesta hoitomuodosta et ole ehtinyt saada kaikkea irti. Toipuminen on valtavasti kärsivällisyyttä ja aikaa vaativa prosessi. Joskus voi käydä myös niin, että hoidosta vastaa useampi eri taho, jolloin kokonaisuus jää ikään kuin hahmottamatta, ja jokainen taho hoitaa sinua omasta erityisasiantuntemuksestaan käsin.
Viestistäsi ei käy tarkkaan ilmi minkä ikäinen olet, mutta jos olet nuori aikuinen, niin olet kymmenen vuoden aikana käynyt läpi myös monia kasvuvaiheita, jotka ovat itsessään kuormittavia. Voi myös olla, että jokin hoitomuoto ei ole ollut oikea-aikainen aiemmin, mutta voi olla sitä nyt. Esimerkiksi terapia on tuloksellista oikeastaan vasta kun ihminen on itse valmis ottamaan apua vastaan, sekä riittävän hyvinvoiva kyetäkseen tarkastelemaan omaa elämäänsä ja tekemään ehkä tarvittavia muutoksia.
Mitään taikakeinoja tilanteeseesi ei ole, vaan se vaatii sisua ja uskoa myös itseltäsi siihen, että voit vielä voida paremmin. Toivoa voi saada esimerkiksi lukemalla selviämisestä kertovia kirjoja tai kuuntelemalla podcasteja. Ihmisellä on uskomaton kyky selvitä monista asioista, vaikka niin ei uskoisi. Myös sinulla. Usein kun oma olo on toivoton, alkaa kuulla myös muiden puheissa omaa toivottomuutta vahvistavia asioita, vaikka tosiasiassa kyse olisikin jostain muusta. Isossa osassa toipumista on myös niiden asioiden hyväksyminen, joihin ei voi vaikuttaa. Kaikkea kokemaasi ei saada pois, ja tiettyjen mielen sairauksien kanssa on opittava elämään. Hyväksyminen ei siis vie pois kipua, mutta vapauttaa energiaa tehdä itselleen hyvää tuovia asioita. Jos mieli on täynnä ja kiinni kaikessa siinä väärässä ja ikävässä mitä omalle kohdalle on osunut, ei sinne mahdu tilaa hyvälle. Muista myös, että avun pyytäminen ja tänne kirjoittaminen ei osoita luovuttamista, vaan on merkki siitä, että et ole valmis luovuttamaan. Valoisaa kevättä sinulle, sinä ansaitset voida hyvin❤