Mieli

Mistä kaverit riitelevät?

Fressiksen raati pohtii, miksi kavereiden kanssa tulee erimielisyyksiä ja miten kiusaamista voisi ehkäistä.

Mistä kaverit riitelevät?

Ystävät ovat tärkeitä ihan jokaiselle. Yksikin riittää, kun vain on joku, johon voi luottaa. Mutta milloin luottamus ystävän kanssa voi särkyä? Entä millaista kiusaaminen nykyään on? Mikkeliläiset lukiolaiset Onni, Tsering ja Annukka sekä yläkoululainen Grace pohtivat kaverisuhteiden ja kiusaamisen kiemuroita.

Mitä varten kavereita tarvitaan?

Tsering: Että ei tarvitse olla yksin. On joku, jolle voi kertoa asioita, joita ei halua kertoa vanhemmille.
Grace: Vanhempien ei tarvitse olla ainoita, jotka tukevat sinua, vaan joku muukin välittää.
Onni: Kaverit on jollain tavalla yhtä tärkeitä kuin vanhemmat.

Millainen on hyvä ystävä?

Tsering: Sellainen, joka kuuntelee ja antaa neuvoja.
Grace: Hyvä ystävä antaa sinun olla sellainen kuin olet. Hänen seurassaan on kivaa.
Annukka: Hyvä ystävä ymmärtää sinua.
Onni: Sellainen, joka ei mene kertomaan asioitasi ja salaisuuksiasi eteenpäin. Hyvän ystävän ei tarvitse myötäillä jokaista mielipidettäsi, vaan hän uskaltaa sanoa myös oman mielipiteensä, jos touhuissasi ei ole järjen ääntä.

Pitääkö kavereita olla porukka vai riittääkö yksi hyvä ystävä?

Tsering: Riittää, että on yksikin, jonka kanssa voi puhua omista asioistaan. Toisaalta isompi
porukka on siitä hyvä, että aina löytyy joku
seuraksi.
Annukka: Meillä on Tseringin, Onnin ja muutaman muun kanssa pieni kaveriporukka, jossa on myös läheisiä ystäviä. Se on hyvä.
Onni: Minulla on useita eri porukoita, joissa voin liikkua. Toisaalta vain yhden pienemmän porukan kanssa voin olla avoimemmin oma itseni.
Grace: Itse olen tällä hetkellä ollut enemmän yhden kaverin kanssa. Isossa porukassa voi olla vaikeampi puhua henkilökohtaisia.

Mistä asioista kavereiden kanssa tulee riitaa tai erimielisyyksiä?

Onni: Vaikka siitä, kumpi tulee ensin leivän päälle, juusto vai kinkku.
Annukka: Joo, juusto-kinkku-riita on meidän porukassa jatkunut tosi pitkään!
Grace: Jos olet yhden ihmisen kanssa 24/7, riitelette jopa siitä, miten toinen avaa oven.
Tsering: Meillä on ollut aika paljon riitoja siitä, kenen porukkaan kuuluvan kanssa aikaansa viettää, kun porukkaan on tullut ulkopuolisia, jotka eivät tule kaikkien­ kanssa toimeen. Myös selän takana pahan puhumisesta tulee riitoja.

Millaiset asiat voivat rikkoa luottamuksen?

Onni: Minulla meni vähän aikaa sitten välit poikki parhaan kaverin kanssa, kun hän kertoi asioitani koko koululle. Olen kyllä tekemisissä hänen kanssaan, mutta samalla sekunnilla kun luottamus katosi, jokin välillämme hävisi.
Tsering: Tuosta huomaa eron tyttöjen ja poikien välillä. Tytöillä tuollainen aiheuttaa enemmän draamaa. Tyttö olisi tuossa tilanteessa etsinyt uuden kaverin ja puhunut hänelle pahaa vanhasta kaverista. Luottamus menisi vielä enemmän. Oman kokemuksen mukaan pojilla asiat eivät mene ihan niin paljoa tunteisiin.

Miten pettymyksiä kaverisuhteissa voi ratkoa?

Annukka: Joidenkin kaverien kanssa asiat voi sopia juttelemalla. Silloin kummankin pitää haluta sopua.
Tsering: Nuorten pitää puhua asioista keskenään, vaikka se voi olla vaikeaa. Ei auta, että opettajat ja koulun henkilökunta pakottavat sopimaan riidat väkisin. Joskus välien korjaamiseen ei auta muu kuin ajan kuluminen.
Onni: Aika parantaa haavat.

Mitä kiusaaminen on?

Annukka: Leffoissa kiusaamisesta annetaan melko yksipuolinen kuva. Ainakaan meidän koulussa se ei ole vain sellaista, että yksi iso porukka tönii ja haukkuu yhtä ihmistä. Enemmän tapahtuu sitä, että pienissä porukoissa puhutaan toisista pahaa selän takana ja sitten asiat leviävät, yleensä somessa.
Grace: Levitellään toisten ihmisten asioita, joko oikeita tai perättömiä, jolloin ihmiselle tulee negatiivinen maine ja muut alkavat suhtautua häneen maineen mukaisesti.

Oletteko itse kokeneet kiusaamista?

Onni: Minua on haukuttu sukunimen takia. Alakoulussa se tuntui oikeasti pahalta, nykyään olen vaan, että hah-hah, hauska juttu.
Grace: Olen vaihtanut koulua ja kaupunkia monta kertaa, mutta olen sen verran sosiaalinen, että olen välttänyt kiusaamisen. En ota tunteellisesti, jos joku sanoo jotain rumaa.
Tsering: Kuudennella luokalla minua kiusattiin ihan hirveästi Mikkelin koulukavereiden Whatsapp-ryhmissä. Olimme muuttaneet perheeni kanssa vuodeksi Yhdysvaltoihin. Siellä oli vaikea saada kavereita, ja kun katsoin puhelinta vapaa-ajalla, minusta oli levitetty kuvia ja perättömiä juttuja. En puhunut asiasta kenellekään.
Onni: Whatsapp-ryhmässä kiusaaminen on pahinta. Asiat jäävät sinne pyörimään, eivätkä mene helpolla ohi.

Miksi joitakin kiusataan?

Grace: Jos on erilainen kuin muut ja epävarma itsestään.
Tsering: Nykyään kiusataan paljon ulkonäön ja sukupuolisen suuntautumisen takia. Minullekin on sanottu, että olen kiinalainen, mutta sen takia ei ole kiusattu. Kaapista ulos tulemisen takia voi joutua kiusatuksi.
Onni: Eniten kiusataan juuri sillä hetkellä, kun joku tulee kaapista ulos, mutta yleensä se laantuu pikkuhiljaa.

Miten kiusaamista voisi ehkäistä?

Annukka: Sellaisia ihmisiä ei kannata kuunnella, joilla on pahaa sanomista kaikista.
Tsering: Toisiin ihmisiin pitäisi suhtautua kunnioittavammin. Koska kiusaaminen on enemmän sitä, että puhutaan toisista pahaa, tuntuu, että se vain kuuluu meidän elämään.
Onni: Paljon riippuu kasvatuksesta. Jos vanhemmat puhuvat pahaa, se tarttuu heidän lapsiinsakin. Sellaiset ihmiset eivät kiusaa, joille on kotona opetettu, että erilaisia ihmisiä pitää suvaita ja toisista pitää puhua kunnioittavasti.
Tsering: Mutta jos kiusataan, se auttaa, että on kavereita. Siinä vaiheessa yksikin riittää.

 

Teksti Elina Jäntti, kuva Anna-Katri Hänninen

 

Fakta

Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä tai ilkeitä puheita takanapäin. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Jos sinua tai jotakuta muuta kiusataan, etsi läheltäsi yksi aikuinen, johon luotat. Isä, äiti, opettaja, isovanhempi, kummi, vahtimestari, naapuri, terveydenhoitaja, ruokalantäti, valmentaja. Kerro ihan rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miltä sinusta tuntuu.

Lasten ja nuorten puhelin p. 116 111 ma-pe klo 14–20, la ja su klo 17–20.
nuortennetti.fi

 

 

Katso myös

Minä ja muut

Ihminen kasvaa ja kehittyy suhteessa toisiin ihmisiin. Jopa yksin ollessaan ihminen on sidoksissa toisiin ihmisiin ajatustensa kautta. Hyvät ja... Lue lisää
Mieli

Minä ja muut – vinkkejä aitoon läsnäoloon

Yhdessäoloon kuuluu myös läsnäolo ja toisen huomioon ottaminen. Katso lisää vinkkejä yhdessäoloon Fressiksen tietopankista.

Fressis

Mieli

Yksinäisyys loppui kertarysäyksellä: ”Syrjijästä ja syrjitystä tuli parhaat kaverit”

Ulkopuolisuuden tunne voi johtaa yksinäisyyteen. Lue miten Jenna, 17, pääsi pois suojakuorestaan.

Mieli

Yksinäisyys ahdistaa – jäänkö aina yksin?

Tiiviiltä vaikuttavassa porukassakin voi olla joku, joka jää ulkopuolelle – ja joka ehkä haluaisi ystävystyä sinun kanssasi.

Kaisa Ottelinin Viikonloppu

Youtube-videota katsomalla pääset mukaan Kaisa Ottelinin viikonloppuun!

Videolla Kaisa inspiroi katsojia urheilemaan ja viettämään aikaa läheisten kanssa.

Avaa video uudessa välilehdessä

Kaisa Ottelin

Dokke Tas: Pelitubettajan arki

Videota katsomalla saat  selville, mitä tarkoittaa Dokken vinkki 20-20-20 sekä miten hän virkistää mieltään.

Oletko ikinä miettinyt mitä vinkkiä voisit itse jakaa läheisillesi arjen hyvinvointia varten?

Avaa video uudessa välilehdessä

Dokke Tas

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet siis huolissasi runsaan pelaamisen ja sydän- ja aivoinfarktin välisestä yhteydestä. On tietysti totta, että sydän- ja verisuonitautien (sydän- ja aivoinfarkti kuuluvat sydän ja verisuonitautien vakaviin seuraamuksiin) riskitekijöihin kuuluu esimerkiksi vähäinen liikunta. Riskitekijöitä kuitenkin ovat myös erityisesti tupakointi, epäterveellinen ruokavalio, ylipaino, pitkään kestänyt kova stressi ja erityisesti ikä. Vanhemmilla ihmisillä on huomattavasti suurempi riski sairastua kuin nuorilla, joilla riski on kyllä hyvin pieni. Elintavat ovat kokonaisuus ja kun arjessa pitää huolen siitä, että harrastaa liikuntaa säännöllisesti, syö pääsääntöisesti terveellisesti, ei tupakoi ja huolehtii myös levosta, niin pystyy parhaiten estämään vakaviin sydän- ja verisuonsairauksiin sairastumisen aikuisena. Lisäksi on myös tärkeää osata ottaa rennosti ja nauttia elämästä.

Pelaaminen ei sinänsä ole huono asia, jos siitä nauttii ja sen kautta on saanut myös esimerkiksi kavereita. Pelaaminen on monelle nuorelle nykyään tärkeä harrastus. On kuitenkin tärkeää, että koulun jälkeen ja viikonloppuisin olisi myös muutakin tekemistä kuin pelaaminen. Pelaamisen lomassa täytyisi muistaa pitää taukoja, koska niin aivot kuin kehokin tarvitsevat liikuntaa ja taukoa ruudun ääreltä. Kavereita on hyvä myös tavata kasvokkain, koska toisten ihmisten läsnäolo on meille ihmisille tärkeää ja samalla oppii tärkeitä sosiaalisia taitoja. Iltaisin pelaaminen on hyvä lopettaa ajoissa viimeistään 1-2 tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta saa nukahdettua. Aivot jäävät helposti kierroksille ja rentoutuminen voi olla vaikeaa, jos pelaa myöhään. Lisäksi on hyvä miettiä, minkälaisia pelejä pelaa. Tietynlaiset pelit voivat kehittää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä ja toimimista ryhmässä, mutta esimerkiksi jatkuva väkivaltaisten räiskintä- ja sotapelien pelaaminen ei tee kellekään hyvää ja voi vaikuttaa mieleen ja ajatuksiin ikävällä tavalla.

Arki on siis kokonaisuus ja pitkällä tähtäimellä jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan riskiinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Nuorena sinun riskisi on vielä hyvin pieni. Pystyt kuitenkin jo nyt opettelemaan sellaisia tapoja, joiden avulla voit vaikuttaa siihen, että voit viettää terveellistä elämää myös aikuisena. Neljä tuntia päivässä pelaamista etenkin ilman taukoja kuulostaa aika paljolta. Et varmastikaan nyt saa sydän- tai aivoinfarktia sen vuoksi, mutta ajattelen enemmän kokonaisvaltaista terveyttäsi ja hyvinvointiasi. Onko sinun vaikea lopettaa pelaamista tai onko vaikea keksiä muuta tekemistä? Jos näin on, niin voisit jutella asiasta esimerkiksi vanhempasi tai koulukuraattorin kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, miten pelaamista olisi hyvä tauottaa tai rajata ja mitä kaikkea muutakin mukavaa voisit tehdä. Se ei tarkoita, ettetkö voisi pelata ollenkaan.

Pelaamiseen liittyvät teemat ovat mietityttäneet myös nimimerkkiä I dont have life.

Mukavaa syksyn jatkoa!

 

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Kysymyksesi ei ollut ollenkaan outo, vaan pohdit itse asiassa hyvin samoja asioita, kuin moni muukin nuori. Ja mahtavinta on, että et jäänyt pohtimaan niitä yksiksesi, vaan haluat asiaan muutosta ja kirjoitit meille.

Kuten viestissäsi kirjoitit, on pelaamiselle ja ruudun ääressä olemiselle tosiaan asetettu tiettyjä suositusaikoja. Ne lähtevät siitä ajatuksesta, että päivässä olisi muitakin kivoja asioita kuin pelaaminen. Jatkuva ruudun edessä istuminen rasittaa myös silmiä ja muuta kroppaa, ja voidakseen hyvin mieli tarvitsee muita virikkeitä ja keho liikuntaa.

Voisitteko sopia kavereiden kanssa, että kun olette yhdessä, laitatte kännykät pois ja teette asioita yhdessä ilman puhelimia? Ehdota kavereille vaikka kilpailua, jossa voittaja on se, joka pystyy olemaan kauiten katsomatta puhelintaan. Jos asiasta on yhdessä puhuttu, on siihen helpompi sitoutuakin ja voi olla, että myös kaverisi ovat pohtineet samoja asioita.

Kotona ollessasi voisit aloittaa pienin askelin. Jätä puhelin esimerkiksi toiseen huoneeseen ja keskity yhteen tekemiseen kerrallaan. Jos katsot telkkaria, älä vilkuile puhelinta mainostauoilla. Bussimatkalla kouluun tai muihin menoihin laita sen sijaan kuulokkeet korville, kuuntele lempimusiikkiasi ja anna silmien levätä. Se on jo pieni teko itsesi hyväksi, ja voit vaikka palkita itsesi jollain kivalla asialla onnistuttuasi vaikka viikon ajan toimimaan näin. Myös ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittaa ilta. Voit esimerkiksi kuunnella sängyssä mielimusiikkiasi tai lukea kirjaa.

Pelaamisen rinnalle voisi olla hyvä miettiä myös jotain harrastusta. Sen ei tarvitse olla ohjattua, vaan esimerkiksi jonkin soittimien soiton voi aloittaa ilman ohjausta. Voit kysyä esim. koulun musiikinopettajalta vinkkejä mistä oman soittiminen voisi saada edullisesti tai lainaan. Soittamisessa on vähän sama ajatus kuin pelaamisessa – siinä voi haastaa itseään tulemaan koko ajan paremmaksi. Jos joku kaverisi kiinnostuu, niin voitte kokeilla yhdessä jotain uutta harrastusta.

Muun tekemisenkään ei tarvitse olla mitään erityistä. Oman huoneen siivoaminen, piirtäminen, spotify-soittolistan tekeminen tai välipalan laitto ovat kaikki asioita, jotka katkaisevat pelaamisen. Jos haluat, voisit jutella muiden nuorten kanssa siitä, mitä he tykkäävät tehdä vapaa-ajalla. Keskustella voit nimettömästi esimerkiksi Sekasin Discord-alustalla.

Elämän tarkoituksen pohtiminen on iso asia, eikä siihen ole oikeastaan vastausta. Voisiko kuitenkin ajatella, että kaikkien päivien ei tarvitse olla sen kummemmin merkityksellisiä? Että ajoittainen tylsyys, ihan vaan oleminen ja tavallinen arki ovatkin ihan kaikkien elämään kuuluvia asioita. Usein nämä vaiheet voivat kestää pitkäänkin ja se on ihan normaalia. Jossain vaiheessa taas tulee vaihe, jossa huomaa elämän olevan aika jees. Oman elämän tarkoitusta voi myös pohtia pysähtymällä miettimään, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja mitä elämässä arvostaa. Näitä voit pohtia erilaisten tehtävien avulla, joita löydät esimerkiksi Vahvistamon Hyvän mielen treenivihkosta. Voit tulostaa vihkon itsellesi koulussa tai tehdä tehtäviä omalle paperille ohjeiden mukaan. Tee vaikka yksi tehtävä päivässä illalla ennen nukkumaanmenoa.

Olet jo pitkällä, kun olet havahtunut, että haluat tehdä asialle jotain. Vaikeinta on omien tapojen muuttaminen. Usein ihmiset aloittavat isolla rytinällä ja kun se ei onnistu, se harmittaa. Aloita siis pienin askelin ja tarkastele millainen olo sinulle siitä tulee. Pienet askeleet motivoivat sinua isompiin muutoksiin.

Tämän viestin luettuasi, kehotan sinua nousemaan ylös, laittamaan musiikkia korville ja lähtemään pienelle kävelylle ulos, satoi tai paistoi. Lupaa itsellesi, että kävelet vaikka neljän kappaleen verran ja sen jälkeen voit palata aiemman tekemisen äärelle. Se on se ensimmäinen pieni askel 🙂

Pelaamiseen liittyvät teemat ovat mietityttäneet myös nimimerkkiä Peliriippuvainen

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle!

Fressis

Pinkku Pinsku: vahvaksi kasvanut

Katso Pinkku Pinskun vinkit tubettajalle.

Tositarina: ystävyys syveni ensirakkaudeksi

”Meillä on vahva luottamus toisiimme. Minulla on se käsitys, että minä olen hänelle ykkönen, ja hän minulle.”