Mieli

Mistä kaverit riitelevät?

Fressiksen raati pohtii, miksi kavereiden kanssa tulee erimielisyyksiä ja miten kiusaamista voisi ehkäistä.

Mistä kaverit riitelevät?

Ystävät ovat tärkeitä ihan jokaiselle. Yksikin riittää, kun vain on joku, johon voi luottaa. Mutta milloin luottamus ystävän kanssa voi särkyä? Entä millaista kiusaaminen nykyään on? Mikkeliläiset lukiolaiset Onni, Tsering ja Annukka sekä yläkoululainen Grace pohtivat kaverisuhteiden ja kiusaamisen kiemuroita.

Mitä varten kavereita tarvitaan?

Tsering: Että ei tarvitse olla yksin. On joku, jolle voi kertoa asioita, joita ei halua kertoa vanhemmille.
Grace: Vanhempien ei tarvitse olla ainoita, jotka tukevat sinua, vaan joku muukin välittää.
Onni: Kaverit on jollain tavalla yhtä tärkeitä kuin vanhemmat.

Millainen on hyvä ystävä?

Tsering: Sellainen, joka kuuntelee ja antaa neuvoja.
Grace: Hyvä ystävä antaa sinun olla sellainen kuin olet. Hänen seurassaan on kivaa.
Annukka: Hyvä ystävä ymmärtää sinua.
Onni: Sellainen, joka ei mene kertomaan asioitasi ja salaisuuksiasi eteenpäin. Hyvän ystävän ei tarvitse myötäillä jokaista mielipidettäsi, vaan hän uskaltaa sanoa myös oman mielipiteensä, jos touhuissasi ei ole järjen ääntä.

Pitääkö kavereita olla porukka vai riittääkö yksi hyvä ystävä?

Tsering: Riittää, että on yksikin, jonka kanssa voi puhua omista asioistaan. Toisaalta isompi
porukka on siitä hyvä, että aina löytyy joku
seuraksi.
Annukka: Meillä on Tseringin, Onnin ja muutaman muun kanssa pieni kaveriporukka, jossa on myös läheisiä ystäviä. Se on hyvä.
Onni: Minulla on useita eri porukoita, joissa voin liikkua. Toisaalta vain yhden pienemmän porukan kanssa voin olla avoimemmin oma itseni.
Grace: Itse olen tällä hetkellä ollut enemmän yhden kaverin kanssa. Isossa porukassa voi olla vaikeampi puhua henkilökohtaisia.

Mistä asioista kavereiden kanssa tulee riitaa tai erimielisyyksiä?

Onni: Vaikka siitä, kumpi tulee ensin leivän päälle, juusto vai kinkku.
Annukka: Joo, juusto-kinkku-riita on meidän porukassa jatkunut tosi pitkään!
Grace: Jos olet yhden ihmisen kanssa 24/7, riitelette jopa siitä, miten toinen avaa oven.
Tsering: Meillä on ollut aika paljon riitoja siitä, kenen porukkaan kuuluvan kanssa aikaansa viettää, kun porukkaan on tullut ulkopuolisia, jotka eivät tule kaikkien­ kanssa toimeen. Myös selän takana pahan puhumisesta tulee riitoja.

Millaiset asiat voivat rikkoa luottamuksen?

Onni: Minulla meni vähän aikaa sitten välit poikki parhaan kaverin kanssa, kun hän kertoi asioitani koko koululle. Olen kyllä tekemisissä hänen kanssaan, mutta samalla sekunnilla kun luottamus katosi, jokin välillämme hävisi.
Tsering: Tuosta huomaa eron tyttöjen ja poikien välillä. Tytöillä tuollainen aiheuttaa enemmän draamaa. Tyttö olisi tuossa tilanteessa etsinyt uuden kaverin ja puhunut hänelle pahaa vanhasta kaverista. Luottamus menisi vielä enemmän. Oman kokemuksen mukaan pojilla asiat eivät mene ihan niin paljoa tunteisiin.

Miten pettymyksiä kaverisuhteissa voi ratkoa?

Annukka: Joidenkin kaverien kanssa asiat voi sopia juttelemalla. Silloin kummankin pitää haluta sopua.
Tsering: Nuorten pitää puhua asioista keskenään, vaikka se voi olla vaikeaa. Ei auta, että opettajat ja koulun henkilökunta pakottavat sopimaan riidat väkisin. Joskus välien korjaamiseen ei auta muu kuin ajan kuluminen.
Onni: Aika parantaa haavat.

Mitä kiusaaminen on?

Annukka: Leffoissa kiusaamisesta annetaan melko yksipuolinen kuva. Ainakaan meidän koulussa se ei ole vain sellaista, että yksi iso porukka tönii ja haukkuu yhtä ihmistä. Enemmän tapahtuu sitä, että pienissä porukoissa puhutaan toisista pahaa selän takana ja sitten asiat leviävät, yleensä somessa.
Grace: Levitellään toisten ihmisten asioita, joko oikeita tai perättömiä, jolloin ihmiselle tulee negatiivinen maine ja muut alkavat suhtautua häneen maineen mukaisesti.

Oletteko itse kokeneet kiusaamista?

Onni: Minua on haukuttu sukunimen takia. Alakoulussa se tuntui oikeasti pahalta, nykyään olen vaan, että hah-hah, hauska juttu.
Grace: Olen vaihtanut koulua ja kaupunkia monta kertaa, mutta olen sen verran sosiaalinen, että olen välttänyt kiusaamisen. En ota tunteellisesti, jos joku sanoo jotain rumaa.
Tsering: Kuudennella luokalla minua kiusattiin ihan hirveästi Mikkelin koulukavereiden Whatsapp-ryhmissä. Olimme muuttaneet perheeni kanssa vuodeksi Yhdysvaltoihin. Siellä oli vaikea saada kavereita, ja kun katsoin puhelinta vapaa-ajalla, minusta oli levitetty kuvia ja perättömiä juttuja. En puhunut asiasta kenellekään.
Onni: Whatsapp-ryhmässä kiusaaminen on pahinta. Asiat jäävät sinne pyörimään, eivätkä mene helpolla ohi.

Miksi joitakin kiusataan?

Grace: Jos on erilainen kuin muut ja epävarma itsestään.
Tsering: Nykyään kiusataan paljon ulkonäön ja sukupuolisen suuntautumisen takia. Minullekin on sanottu, että olen kiinalainen, mutta sen takia ei ole kiusattu. Kaapista ulos tulemisen takia voi joutua kiusatuksi.
Onni: Eniten kiusataan juuri sillä hetkellä, kun joku tulee kaapista ulos, mutta yleensä se laantuu pikkuhiljaa.

Miten kiusaamista voisi ehkäistä?

Annukka: Sellaisia ihmisiä ei kannata kuunnella, joilla on pahaa sanomista kaikista.
Tsering: Toisiin ihmisiin pitäisi suhtautua kunnioittavammin. Koska kiusaaminen on enemmän sitä, että puhutaan toisista pahaa, tuntuu, että se vain kuuluu meidän elämään.
Onni: Paljon riippuu kasvatuksesta. Jos vanhemmat puhuvat pahaa, se tarttuu heidän lapsiinsakin. Sellaiset ihmiset eivät kiusaa, joille on kotona opetettu, että erilaisia ihmisiä pitää suvaita ja toisista pitää puhua kunnioittavasti.
Tsering: Mutta jos kiusataan, se auttaa, että on kavereita. Siinä vaiheessa yksikin riittää.

 

Teksti Elina Jäntti, kuva Anna-Katri Hänninen

 

Fakta

Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä tai ilkeitä puheita takanapäin. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Jos sinua tai jotakuta muuta kiusataan, etsi läheltäsi yksi aikuinen, johon luotat. Isä, äiti, opettaja, isovanhempi, kummi, vahtimestari, naapuri, terveydenhoitaja, ruokalantäti, valmentaja. Kerro ihan rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miltä sinusta tuntuu.

Lasten ja nuorten puhelin p. 116 111 ma-pe klo 14–20, la ja su klo 17–20.
Lasten ja nuorten chat

 

 

Katso myös

Minä ja muut

Ihmissuhteiden ylläpitämiseksi tarvitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kuten kuuntelemisen taitoa ja empatiaa. Lue lisää
Video
Mieli

Minä ja muut – vinkkejä aitoon läsnäoloon

Videon tekstivastine: ”Suomen kielen kaunein sana on oma nimi. Ja yksi yleisimmistä on ’minä’. Mutta on hyvä ottaa huomioon myös muut. Siis kehu, anna tilaa, katso silmiin ja muista,...

Fressis

Mieli

Mielenterveys ja mielen hyvinvointi ovat tärkeitä lähtökohtia kokonaishyvinvoinnille. Kun mieli voi hyvin, on helpompaa tehdä oman terveyden ja jaksamisen... Lue lisää