Mieli

Minäkö muka rageen?

Kiukku on yhtä luonnollista kuin ilo tai suru. Siksi on ok suuttua, kun siltä tuntuu. Tunteiden kanssa on opittava tulla toimeen.

Minäkö muka rageen?

”Onko minulla oikeus olla vihainen poikaystävälle?” kysyy keskustelija Demi.fissä. Hän on juuri löytänyt toisten tyttöjen alastonkuvia kultansa tietokoneelta ja pohtii, oliko ylireagointia raivostua asiasta. Poikaystävä ei ollut asiasta häpeissään.

Muut keskustelijat syyttävät keskustelun aloittajaa nipottajaksi, joka suuttuu turhasta. Moni muistuttaa, että hän varmasti katsoo itsekin paidattomien julkkismiesten kuvia. Yksi toteaa, että aloittaja voi syyttää itseään, kun meni tonkimaan toisen konetta. Lopulta eräs keskustelijoista asettuu aloittajan puolelle.

”Inhoan näitä ’onko minulla oikeus olla vihainen’ -keskusteluja. Kai ihmisellä nyt on oikeus olla vihainen ihan mistä tahansa asiasta, joka sattuu vihastuttamaan? Pitääkö onnellisuuteenkin olla lupa?”

Kommentti kiteyttää totuuden: suuttuminen on aina sallittua, kun tuntee itseään loukatun. Kiukku on yhtä luonnollinen tunne kuin ilo, suru ja tyytyväisyyskin. Se on hyödyllinen merkki siitä, että jokin on ehkä pielessä.

Olenko nalkuttava kumppani?

Mitä läheisempi jonkun kanssa on, sitä enemmän pääsee nauttimaan myös toisen rasittavista piirteistä.

Harva murehtii, toimiiko väärin, kun raivostuu omille vanhemmilleen. Monen kotona on helppo purkaa vihaa: huutomatsi kotiintuloajoista äidin kanssa tai riita siivousvuorosta veljen kanssa on osa elämää. Ensin riidellään, sitten sovitaan.

Seurustellessa riiteleminen ei ole aluksi yhtä luonnollista kuin perheenjäsenten kanssa, koska etenkin suhteen alkuvaiheessa itsestään haluaa näyttää vain parhaat puolet. Mielikuvissa ihannekumppani ei hermostu, jos kulta lähtee kertomatta yön yli kestäviin laneihin tai bileisiin, saati huomauttele, jos toinen ei jaksa vastata puhelimeen.

Parisuhteen vanhoihin rooleihin on helppo jumiutua. Siksi sitä saattaa sivuuttaa harmituksensa olankohautuksella vain siksi, ettei vahingossakaan vaikuttaisi nalkuttavalta tyypiltä, jonka kiukkuisista purkauksista kumppanin kaverit kuittailevat.

Stereotypioita pitää kyseenalaistaa. Jos oma seurustelukumppani käyttäytyy mielestäsi epäreilusti, kerro, miksi sinulle tuli paha mieli, ja että haluaisit keskustella aiheesta. Tunteiden tukahduttaminen tekee suhteelle vahinkoa. Jos huolista ei puhu, ne paisuvat, jolloin pienetkin asiat alkavat ärsyttää ja ahdistaa.

Kun puhuu avoimesti tunteistaan, ei toisen tarvitse arvailla, onko sinulla kaikki hyvin.

Onko suuttumukseni sallittua?

Jokaisella on omat rajansa sen suhteen, mikä suututtaa ja mikä ei. Myös jokainen ihmissuhde on erilainen. Toisissa ei riidellä juuri koskaan, toisissa sanaillaan päivittäin. Tästä syystä ei kannata verrata itseään kaveriin, joka näyttää suhtautuvan muiden töppäilyihin olankohautuksella.

Jos ärsyynnyt herkästi, älä syyllisty tunteistasi. On normaalia välillä ärsyyntyä ihmiseen, josta välittää paljon. Parhaimmillaan kiukunpuuska voi vahvistaa suhdetta, sillä se nostaa esiin asiat, jotka hiertävät välejä.

Miksi tekee mieli paiskoa ovia?

Kun suutut, kehosi pyrkii puolustusasemiin: sydän alkaa hakata lujempaa, verenpaine nousee ja lihakset kiristyvät. Kroppa vaatii toimintaa.

Hyväksy tunteesi mutta muista, että huutaminen tai ovien paiskominen ei ratkaise ongelmaa. Tutkimusten mukaan aggressiivinen käytös saattaa jopa lisätä vihantunnetta. Kiukun iskiessä on usein vaikea ajatella järkevästi, joten fiksuinta on ottaa aikalisä ennen kuin tekee tai sanoo jotain, mitä myöhemmin katuu.

Jokaisella on vastuu käytöksestään myös silloin, kun on kiukkuinen. Esimerkiksi lyöminen, töniminen tai muu väkivalta ei ole ikinä sallittua. Raivonpurkausta parempi ratkaisu on kävellä ulos huoneesta tai sanoa, että tarvitsee hetken kootakseen itsensä.

Kun olo on rauhoittunut, mieti, oletko vihainen siksi, että toinen teki oikeasti jotain väärin, vai johtuuko reaktiosi esimerkiksi siitä, että olet itse epävarma. Jos sinua raivostuttaa se, että kumppanisi viettää paljon aikaa kavereidensa kanssa, saattaa vihan syy olla se, että pelkäät jonkun tulevan väliinne. Sen ymmärtäminen ja sanominen voi auttaa selvittämään riidan.

Pitäisikö olla tästä hiljaa?

Muista aina, että ongelmien nostaminen pöydälle on hyvä asia, vaikka senkin uhalla, että joku nimittää sinua nalkuttajaksi. Jos suuttumuksen nielee joka kerta, se voi uuvuttaa ja jopa sairastuttaa. Suhde saattaa ajautua umpikujaan, kun toinen ei ymmärrä, miksi hän aiheuttaa sinulle pahan mielen.

Omista tunteista puhuminen on jokaisen ihmissuhteen, myös seurustelusuhteen, edellytys. Jos toinen on sinulle oikea, hän osaa keskustella kanssasi myös vaikeista asioista – jopa tietokoneelta löytyneistä alastonkuvista.

 

Teksti: Ida Valpas

Asiantuntija: Koordinaattori Elina Rajaniemi Keijun varjo -hankkeesta.

Keijun varjo pyrkii ennaltaehkäisemään nuorten naisten väkivaltaa ja vahvistamaan tunteiden tunnistamisen taitoja. Keijun varjon sivuilta löytyvä chat-palvelu on tarkoitettu 15–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Vuoden 2019 alussa Keijun varjo tarjoaa mahdollisuuden myös verkossa kasvokkain käytäviin yksilökeskusteluihin.

 

Juttu on muokattu artikkelista, joka ilmestyi Demi-lehdessä tammikuussa 2017. Jutun editointi: Katarina Cygnel-Nuortie

 

 

Katso myös

Tunteet saavat toimimaan – tunnista ne

Tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa ja saavat ihmiset toimimaan. Nuoruudessa tunteet tuntuvat kehossa ja mielessä erityisen voimakkaasti ja tämä... Lue lisää
MieliYleinen

Vituttaa – näin käännät sen voimavaraksi

Vituttaa vaan niin paljon! Ei hätää: vitutuksen voi hyvin toivottaa tervetulleeksi kylään, muttei asettumaan taloksi.

Scouppi: Tubettajan arkielämää

Youtube-videollaan Scouppi näyttää millaista hänen arkensa tubettajana on ja miten sitä vois muokata parempaan suuntaan. Käy ottamassa vinkit talteen!

Scouppi

Kaisa Ottelinin Viikonloppu

Youtube-videota katsomalla pääset mukaan Kaisa Ottelinin viikonloppuun! Videolla Kaisa inspiroi katsojia urheilemaan ja viettämään aikaa läheisten kanssa.

Kaisa Ottelin

Dokke Tas: Pelitubettajan arki

Videota katsomalla saat  selville, mitä tarkoittaa Dokken vinkki 20-20-20 sekä miten hän virkistää mieltään. Oletko ikinä miettinyt mitä vinkkiä voisit itse jakaa läheisillesi arjen hyvinvointia varten?

Dokke Tas

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Olet siis huolissasi runsaan pelaamisen ja sydän- ja aivoinfarktin välisestä yhteydestä. On tietysti totta, että sydän- ja verisuonitautien (sydän- ja aivoinfarkti kuuluvat sydän ja verisuonitautien vakaviin seuraamuksiin) riskitekijöihin kuuluu esimerkiksi vähäinen liikunta. Riskitekijöitä kuitenkin ovat myös erityisesti tupakointi, epäterveellinen ruokavalio, ylipaino, pitkään kestänyt kova stressi ja erityisesti ikä. Vanhemmilla ihmisillä on huomattavasti suurempi riski sairastua kuin nuorilla, joilla riski on kyllä hyvin pieni. Elintavat ovat kokonaisuus ja kun arjessa pitää huolen siitä, että harrastaa liikuntaa säännöllisesti, syö pääsääntöisesti terveellisesti, ei tupakoi ja huolehtii myös levosta, niin pystyy parhaiten estämään vakaviin sydän- ja verisuonsairauksiin sairastumisen aikuisena. Lisäksi on myös tärkeää osata ottaa rennosti ja nauttia elämästä.

Pelaaminen ei sinänsä ole huono asia, jos siitä nauttii ja sen kautta on saanut myös esimerkiksi kavereita. Pelaaminen on monelle nuorelle nykyään tärkeä harrastus. On kuitenkin tärkeää, että koulun jälkeen ja viikonloppuisin olisi myös muutakin tekemistä kuin pelaaminen. Pelaamisen lomassa täytyisi muistaa pitää taukoja, koska niin aivot kuin kehokin tarvitsevat liikuntaa ja taukoa ruudun ääreltä. Kavereita on hyvä myös tavata kasvokkain, koska toisten ihmisten läsnäolo on meille ihmisille tärkeää ja samalla oppii tärkeitä sosiaalisia taitoja. Iltaisin pelaaminen on hyvä lopettaa ajoissa viimeistään 1-2 tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta saa nukahdettua. Aivot jäävät helposti kierroksille ja rentoutuminen voi olla vaikeaa, jos pelaa myöhään. Lisäksi on hyvä miettiä, minkälaisia pelejä pelaa. Tietynlaiset pelit voivat kehittää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä ja toimimista ryhmässä, mutta esimerkiksi jatkuva väkivaltaisten räiskintä- ja sotapelien pelaaminen ei tee kellekään hyvää ja voi vaikuttaa mieleen ja ajatuksiin ikävällä tavalla.

Arki on siis kokonaisuus ja pitkällä tähtäimellä jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan riskiinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Nuorena sinun riskisi on vielä hyvin pieni. Pystyt kuitenkin jo nyt opettelemaan sellaisia tapoja, joiden avulla voit vaikuttaa siihen, että voit viettää terveellistä elämää myös aikuisena. Neljä tuntia päivässä pelaamista etenkin ilman taukoja kuulostaa aika paljolta. Et varmastikaan nyt saa sydän- tai aivoinfarktia sen vuoksi, mutta ajattelen enemmän kokonaisvaltaista terveyttäsi ja hyvinvointiasi. Onko sinun vaikea lopettaa pelaamista tai onko vaikea keksiä muuta tekemistä? Jos näin on, niin voisit jutella asiasta esimerkiksi vanhempasi tai koulukuraattorin kanssa. Voisitte yhdessä miettiä, miten pelaamista olisi hyvä tauottaa tai rajata ja mitä kaikkea muutakin mukavaa voisit tehdä. Se ei tarkoita, ettetkö voisi pelata ollenkaan.

Pelaamiseen liittyvät teemat ovat mietityttäneet myös nimimerkkiä I dont have life.

Mukavaa syksyn jatkoa!

 

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Kysymyksesi ei ollut ollenkaan outo, vaan pohdit itse asiassa hyvin samoja asioita, kuin moni muukin nuori. Ja mahtavinta on, että et jäänyt pohtimaan niitä yksiksesi, vaan haluat asiaan muutosta ja kirjoitit meille.

Kuten viestissäsi kirjoitit, on pelaamiselle ja ruudun ääressä olemiselle tosiaan asetettu tiettyjä suositusaikoja. Ne lähtevät siitä ajatuksesta, että päivässä olisi muitakin kivoja asioita kuin pelaaminen. Jatkuva ruudun edessä istuminen rasittaa myös silmiä ja muuta kroppaa, ja voidakseen hyvin mieli tarvitsee muita virikkeitä ja keho liikuntaa.

Voisitteko sopia kavereiden kanssa, että kun olette yhdessä, laitatte kännykät pois ja teette asioita yhdessä ilman puhelimia? Ehdota kavereille vaikka kilpailua, jossa voittaja on se, joka pystyy olemaan kauiten katsomatta puhelintaan. Jos asiasta on yhdessä puhuttu, on siihen helpompi sitoutuakin ja voi olla, että myös kaverisi ovat pohtineet samoja asioita.

Kotona ollessasi voisit aloittaa pienin askelin. Jätä puhelin esimerkiksi toiseen huoneeseen ja keskity yhteen tekemiseen kerrallaan. Jos katsot telkkaria, älä vilkuile puhelinta mainostauoilla. Bussimatkalla kouluun tai muihin menoihin laita sen sijaan kuulokkeet korville, kuuntele lempimusiikkiasi ja anna silmien levätä. Se on jo pieni teko itsesi hyväksi, ja voit vaikka palkita itsesi jollain kivalla asialla onnistuttuasi vaikka viikon ajan toimimaan näin. Myös ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittaa ilta. Voit esimerkiksi kuunnella sängyssä mielimusiikkiasi tai lukea kirjaa.

Pelaamisen rinnalle voisi olla hyvä miettiä myös jotain harrastusta. Sen ei tarvitse olla ohjattua, vaan esimerkiksi jonkin soittimien soiton voi aloittaa ilman ohjausta. Voit kysyä esim. koulun musiikinopettajalta vinkkejä mistä oman soittiminen voisi saada edullisesti tai lainaan. Soittamisessa on vähän sama ajatus kuin pelaamisessa – siinä voi haastaa itseään tulemaan koko ajan paremmaksi. Jos joku kaverisi kiinnostuu, niin voitte kokeilla yhdessä jotain uutta harrastusta.

Muun tekemisenkään ei tarvitse olla mitään erityistä. Oman huoneen siivoaminen, piirtäminen, spotify-soittolistan tekeminen tai välipalan laitto ovat kaikki asioita, jotka katkaisevat pelaamisen. Jos haluat, voisit jutella muiden nuorten kanssa siitä, mitä he tykkäävät tehdä vapaa-ajalla. Keskustella voit nimettömästi esimerkiksi Sekasin Discord-alustalla.

Elämän tarkoituksen pohtiminen on iso asia, eikä siihen ole oikeastaan vastausta. Voisiko kuitenkin ajatella, että kaikkien päivien ei tarvitse olla sen kummemmin merkityksellisiä? Että ajoittainen tylsyys, ihan vaan oleminen ja tavallinen arki ovatkin ihan kaikkien elämään kuuluvia asioita. Usein nämä vaiheet voivat kestää pitkäänkin ja se on ihan normaalia. Jossain vaiheessa taas tulee vaihe, jossa huomaa elämän olevan aika jees. Oman elämän tarkoitusta voi myös pohtia pysähtymällä miettimään, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja mitä elämässä arvostaa. Näitä voit pohtia erilaisten tehtävien avulla, joita löydät esimerkiksi Vahvistamon Hyvän mielen treenivihkosta. Voit tulostaa vihkon itsellesi koulussa tai tehdä tehtäviä omalle paperille ohjeiden mukaan. Tee vaikka yksi tehtävä päivässä illalla ennen nukkumaanmenoa.

Olet jo pitkällä, kun olet havahtunut, että haluat tehdä asialle jotain. Vaikeinta on omien tapojen muuttaminen. Usein ihmiset aloittavat isolla rytinällä ja kun se ei onnistu, se harmittaa. Aloita siis pienin askelin ja tarkastele millainen olo sinulle siitä tulee. Pienet askeleet motivoivat sinua isompiin muutoksiin.

Tämän viestin luettuasi, kehotan sinua nousemaan ylös, laittamaan musiikkia korville ja lähtemään pienelle kävelylle ulos, satoi tai paistoi. Lupaa itsellesi, että kävelet vaikka neljän kappaleen verran ja sen jälkeen voit palata aiemman tekemisen äärelle. Se on se ensimmäinen pieni askel 🙂

Pelaamiseen liittyvät teemat ovat mietityttäneet myös nimimerkkiä Peliriippuvainen

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle!

Fressis

Pinkku Pinsku: vahvaksi kasvanut

Katso Pinkku Pinskun vinkit tubettajalle.