Mieli

Minäkö muka rageen?

Kiukku on yhtä luonnollista kuin ilo tai suru. Siksi on ok suuttua, kun siltä tuntuu. Tunteiden kanssa on opittava tulla toimeen.

Minäkö muka rageen?

”Onko minulla oikeus olla vihainen poikaystävälle?” kysyy keskustelija Demi.fissä. Hän on juuri löytänyt toisten tyttöjen alastonkuvia kultansa tietokoneelta ja pohtii, oliko ylireagointia raivostua asiasta. Poikaystävä ei ollut asiasta häpeissään.

Muut keskustelijat syyttävät keskustelun aloittajaa nipottajaksi, joka suuttuu turhasta. Moni muistuttaa, että hän varmasti katsoo itsekin paidattomien julkkismiesten kuvia. Yksi toteaa, että aloittaja voi syyttää itseään, kun meni tonkimaan toisen konetta. Lopulta eräs keskustelijoista asettuu aloittajan puolelle.

”Inhoan näitä ’onko minulla oikeus olla vihainen’ -keskusteluja. Kai ihmisellä nyt on oikeus olla vihainen ihan mistä tahansa asiasta, joka sattuu vihastuttamaan? Pitääkö onnellisuuteenkin olla lupa?”

Kommentti kiteyttää totuuden: suuttuminen on aina sallittua, kun tuntee itseään loukatun. Kiukku on yhtä luonnollinen tunne kuin ilo, suru ja tyytyväisyyskin. Se on hyödyllinen merkki siitä, että jokin on ehkä pielessä.

Olenko nalkuttava kumppani?

Mitä läheisempi jonkun kanssa on, sitä enemmän pääsee nauttimaan myös toisen rasittavista piirteistä.

Harva murehtii, toimiiko väärin, kun raivostuu omille vanhemmilleen. Monen kotona on helppo purkaa vihaa: huutomatsi kotiintuloajoista äidin kanssa tai riita siivousvuorosta veljen kanssa on osa elämää. Ensin riidellään, sitten sovitaan.

Seurustellessa riiteleminen ei ole aluksi yhtä luonnollista kuin perheenjäsenten kanssa, koska etenkin suhteen alkuvaiheessa itsestään haluaa näyttää vain parhaat puolet. Mielikuvissa ihannekumppani ei hermostu, jos kulta lähtee kertomatta yön yli kestäviin laneihin tai bileisiin, saati huomauttele, jos toinen ei jaksa vastata puhelimeen.

Parisuhteen vanhoihin rooleihin on helppo jumiutua. Siksi sitä saattaa sivuuttaa harmituksensa olankohautuksella vain siksi, ettei vahingossakaan vaikuttaisi nalkuttavalta tyypiltä, jonka kiukkuisista purkauksista kumppanin kaverit kuittailevat.

Stereotypioita pitää kyseenalaistaa. Jos oma seurustelukumppani käyttäytyy mielestäsi epäreilusti, kerro, miksi sinulle tuli paha mieli, ja että haluaisit keskustella aiheesta. Tunteiden tukahduttaminen tekee suhteelle vahinkoa. Jos huolista ei puhu, ne paisuvat, jolloin pienetkin asiat alkavat ärsyttää ja ahdistaa.

Kun puhuu avoimesti tunteistaan, ei toisen tarvitse arvailla, onko sinulla kaikki hyvin.

Onko suuttumukseni sallittua?

Jokaisella on omat rajansa sen suhteen, mikä suututtaa ja mikä ei. Myös jokainen ihmissuhde on erilainen. Toisissa ei riidellä juuri koskaan, toisissa sanaillaan päivittäin. Tästä syystä ei kannata verrata itseään kaveriin, joka näyttää suhtautuvan muiden töppäilyihin olankohautuksella.

Jos ärsyynnyt herkästi, älä syyllisty tunteistasi. On normaalia välillä ärsyyntyä ihmiseen, josta välittää paljon. Parhaimmillaan kiukunpuuska voi vahvistaa suhdetta, sillä se nostaa esiin asiat, jotka hiertävät välejä.

Miksi tekee mieli paiskoa ovia?

Kun suutut, kehosi pyrkii puolustusasemiin: sydän alkaa hakata lujempaa, verenpaine nousee ja lihakset kiristyvät. Kroppa vaatii toimintaa.

Hyväksy tunteesi mutta muista, että huutaminen tai ovien paiskominen ei ratkaise ongelmaa. Tutkimusten mukaan aggressiivinen käytös saattaa jopa lisätä vihantunnetta. Kiukun iskiessä on usein vaikea ajatella järkevästi, joten fiksuinta on ottaa aikalisä ennen kuin tekee tai sanoo jotain, mitä myöhemmin katuu.

Jokaisella on vastuu käytöksestään myös silloin, kun on kiukkuinen. Esimerkiksi lyöminen, töniminen tai muu väkivalta ei ole ikinä sallittua. Raivonpurkausta parempi ratkaisu on kävellä ulos huoneesta tai sanoa, että tarvitsee hetken kootakseen itsensä.

Kun olo on rauhoittunut, mieti, oletko vihainen siksi, että toinen teki oikeasti jotain väärin, vai johtuuko reaktiosi esimerkiksi siitä, että olet itse epävarma. Jos sinua raivostuttaa se, että kumppanisi viettää paljon aikaa kavereidensa kanssa, saattaa vihan syy olla se, että pelkäät jonkun tulevan väliinne. Sen ymmärtäminen ja sanominen voi auttaa selvittämään riidan.

Pitäisikö olla tästä hiljaa?

Muista aina, että ongelmien nostaminen pöydälle on hyvä asia, vaikka senkin uhalla, että joku nimittää sinua nalkuttajaksi. Jos suuttumuksen nielee joka kerta, se voi uuvuttaa ja jopa sairastuttaa. Suhde saattaa ajautua umpikujaan, kun toinen ei ymmärrä, miksi hän aiheuttaa sinulle pahan mielen.

Omista tunteista puhuminen on jokaisen ihmissuhteen, myös seurustelusuhteen, edellytys. Jos toinen on sinulle oikea, hän osaa keskustella kanssasi myös vaikeista asioista – jopa tietokoneelta löytyneistä alastonkuvista.

 

Teksti: Ida Valpas

Asiantuntija: Koordinaattori Elina Rajaniemi Keijun varjo -hankkeesta.

Keijun varjo pyrkii ennaltaehkäisemään nuorten naisten väkivaltaa ja vahvistamaan tunteiden tunnistamisen taitoja. Keijun varjon sivuilta löytyvä chat-palvelu on tarkoitettu 15–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Vuoden 2019 alussa Keijun varjo tarjoaa mahdollisuuden myös verkossa kasvokkain käytäviin yksilökeskusteluihin.

 

Juttu on muokattu artikkelista, joka ilmestyi Demi-lehdessä tammikuussa 2017. Jutun editointi: Katarina Cygnel-Nuortie

 

 

Katso myös

Tunteet saavat toimimaan – tunnista ne

Tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa ja saavat ihmiset toimimaan. Nuoruudessa tunteet tuntuvat kehossa ja mielessä erityisen voimakkaasti ja tämä... Lue lisää
MieliYleinen

Vituttaa – näin käännät sen voimavaraksi

Vituttaa vaan niin paljon! Ei hätää: vitutuksen voi hyvin toivottaa tervetulleeksi kylään, muttei asettumaan taloksi.

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Voimistelu onkin monipuolinen ja haastava liikuntalaji. Voimistelu kehittää mm. vartalon hallintaa, ketteryyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Kerrot harrastaneesi voimistelua päivittäin viimeisen puolen vuoden aikana ja nyt tuntuu, että sitä taitaa olla liikaa. Hienoa, että olet pysähtynyt pohtimaan omaa jaksamistasi.

Kysymyksessäsi pyydät vinkkiä, miten voisit vähentää liikkumista. Päivittäinen liikkuminen on hyvä juttu, mutta on hyvä pitää mielessä se, mistä tulee oikeasti itselle hyvä olo ja mieli. Liikutko näin paljon itsesi vuoksi vai sen vuoksi, että voit näyttää taitojasi muille? Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Viikon aikana on hyvä liikkua myös eri tavoin, niin että noin puolet olisi reipasta ja hengästyttävää liikkumista ja puolet kehonhallintaa, voimaa ja liikkuvuutta kehittävää. Kaikista tärkeintä on kuitenkin löytää itselleen sopiva yhdistelmä eri liikkumisen tavoista, niin että kroppa ja mieli jaksaa. Lepo on myös tärkeää palautumisen kannalta. Jos seuravana päivänä kroppa tuntuu väsyneeltä, voisi päivän aikana kokeilla esimerkiksi kevyempää kävely- tai pyöräilylenkkiä.

Toivottavasti tästä on sinulle apua ja löydät itsellesi sopivan tavan ja määrän liikkua. Mukavaa kesän jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos kysymyksistäsi!

Vastaan selkeyden vuoksi numerojärjestyksessä kysymyksiisi 😊

1 Hienoa kuulla, ettei sinua haittaa vaa’an lukemat! Olet täysin normaalipainoinen, ja oletkin viestisi perusteella hienosti ymmärtänyt, että pelkkä paino ei oikeastaan kerro ihmisestä eikä hänen hyvinvoinnistaan mitään. Tärkeämpää on, että voit hyvin ja koet olevasi hyvä sellaisena kuin olet. Kerroit kuitenkin, että koet olevasi vähän lihava ja sinua haittaa reitesi ja vatsasi. Oletko pohtinut, että miksi ja mistä nämä ajatukset kumpuavat? Nuorena on ihan normaalia pohtia omaa kehoaan ja sitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Välillä tulee myös vertailtua itseään muihin. Olemme kuitenkin kaikki täysin erilaisia. Olemme eri pituisia, eri painoisia ja eri muotoisia, eli jokainen meistä on ainutlaatuinen. Vertailu on siis melko hyödytöntä, eikö vain? 😉

Olet myös vielä sen verran nuori, että kehityksesi ja kasvusi on vielä kesken. Kehosi voi siis vielä muokkaantua paljonkin. Omilla ajatuksillamme ja sillä, mitä mieltä olemme itsestämme, on iso vaikutus jokapäiväiseen fiilikseemme. Jos esimerkiksi useimmiten vain pohtii niitä asioita, mistä ei itsessään tykkää, ei yleisfiiliskään ole kovin hyvä, eikö vain? Mutta jos kääntääkin ajatukset siihen, mistä itsessään tykkää, on mielikin paljon parempi. Kehotankin sinua miettimään enemmän nyt niitä asioita, mistä itsessäsi tykkäät! Saatat huomata positiivisen muutoksen ajatuksissasi melko nopeasti 😉

2 Kuulostaa siltä, että sinulla on alkanut valkovuoto, hienoa! Tämä on tärkeä vaihe tytön kehityksessä. Yleensä valkovuoto on nimenomaan vaaleaa, ehkä hieman kellertävää nestemäistä ainetta. Voit lukea valkovuodosta lisää täältä.

3 Kiva kuulla, että haluat panostaa ruokavalioosi! Tärkeintä kasvavassa iässä on säännöllinen, riittävä ja monipuolinen ruokavalio. Kieltäytyminen voi toki tuntua hankalalta, mutta oman perheen kesken olisi tärkeää voida huoletta kieltäytyä ja vaikuttaa perheen ruokailuun. Voisitkin vallan hyvin keskustella vanhempiesi kanssa ajatuksistasi liittyen ruokavalioonne ja herkkuihin kotona. Muista kuitenkin, että herkuttelu kuuluu elämään eikä ruokavalion kanssa kannata olla liian ehdoton.

Mukavaa kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Onpa harmi, että olet riidellyt kaverisi kanssa ja vielä vuosienkin jälkeen tämä käsikarva-asia sinua painaa. Ihokarvat ovat kuitenkin täysin normaali asia ja kaikilla ihmisillä niitä on, varmasti myös tällä kaverillasi. Murrosiässä ihokarvat myös lisääntyvät ja on hyvin yksilöllistä, kuinka paljon ihokarvoja kasvaa ja minkälaisia ne ovat. Toisilla karvoja on enemmän kuin toisilla ja toisilla karvat saattavat olla vaaleita ja hentoisia, toisilla tummia ja paksuja.

Murrosiän kynnyksellä on täysin normaalia pohtia omaa kehoaan ja helposti tulee verratuksi itseään muihin. Lisäksi televisiossa, lehdissä ja sosiaalisessa mediassa näkyvät silotellut ihot esimerkiksi malleilla ja julkkiksilla luovat helposti virheellisen kuvan sileästä ja karvattomasta ihosta. Malleilta ihokarvat onkin usein sheivattu ja kuvia on usein lisäksi muokattu niin, ettei ihokarvoja näy missään ja iho näyttää muutenkin täysin sileältä. On kuitenkin täysin normaalia, että ihmisillä on ihossa esimerkiksi epätasaisuuksia sekä niitä ihokarvoja. Meillä kaikilla on muutenkin erilaiset kehot muotoineen ja karvoineen, ja kaikilla on oikeus olla vapaasti juuri sellainen kuin on.

Pidä siis vaan rohkeasti t-paitoja, tuskin tavallisiin ihokarvoihisi kiinnitetään sen kummemmin huomiota. Emme toki voi vaikuttaa siihen, mitä muut ehkä sanovat tai kommentoivat, mutta siihen voimme vaikuttaa, miten näihin mahdollisiin kommentteihin suhtaudumme. Ihmettelyihin voi esimerkiksi vastata toteamalla, että kaikilla on ihokarvoja ja minun ovat tällaiset 😉 Ilkeät kommentit ovat toki aina ikäviä, mutta ne kannattaa jättää omaan arvoonsa.

Kivaa kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi!

Hienoa, että olet kertonut asiasta rohkeasti äidillesi. Kertomasi tilanteen taustalla voi olla monia syitä ja niitä olisi hyvä selvitellä lääkärin tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Lääkärille menoa ei tarvitse jännittää. Kyseessä tuskin on mitään vaarallista. Kyse voi olla esimerkiksi murrosikään luonnollisesti liittyvistä asioista, mutta syy on hyvä selvittää, jotta saisit mielellesi rauhan. Nyt keväällä on myös tapahtunut paljon muutoksia mm. etäkoulun myötä. Sekin voi aiheuttaa huolta ja stressiä, joka voi näkyä kertomillasi tavoilla. Ennen lääkärille menoa voisitte pohtia äitisi kanssa seuraavia asioita: Milloin nämä illalla toistuvat asiat alkoivat? Tapahtuiko silloin jotain? Miten tämä kevät on muuten mennyt? Jaksatko päivisin vielä tehdä asioita, joista nautit?

Paniikkikohtaus voi tuntua hurjalta, mutta olet varmaan jo huomannut, että se menee joka kerta ohitse ja olo helpottaa. Iltoja voi helpottaa, jos rauhoitat illat ja teet ennen nukkumaanmenoa jotain mukavaa. Voit esimerkiksi kirjoittaa paperille päivän aikana tapahtuneita kivoja asioita tai asioita, joista olet kiitollinen. Myös lukeminen tai rauhoittavan musiikin kuuntelu voi helpottaa.

Pyydä äitiäsi ottamaan yhteyttä lääkäriin, niin saatte selvyyden asiaan. Mitä pidempään asia vaivaa, sitä isommaksi huoleksi se voi muuttua mielessäsi ja sitä vaikeammaksi illat saattavat muuttua. Kun saatte selvyyden asiaan, pääset nauttimaan kesälomasta ja sen mukanaan tuomista kivoista asioista.

Levollista ja aurinkoista kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi! Olit rohkea, kun kirjoitit ja lähdit hakemaan tilanteeseesi apua.

Murrosiässä tunteet heilahtelevat laidasta laitaan, ja välillä olo voi olla tosi alakuloinen tai vihainen – se kuuluu asiaan. Myös kehossa tapahtuu valtavasti muutoksia, jotka voivat hämmentää sekä itseä, että lähipiiriä. Myös äitisi voi olla hämmentynyt, kun hänen lapsensa kasvaa ja kehittyy. Jos äitisi katse tuntuu sinusta häiritsevältä, on siitä hyvä sanoa hänelle. Jos ääneen sanominen tuntuu hankalalta, voit kirjoittaa äidillesi viestin. Hyvin todennäköisesti hän tekee sen huomaamattaan, mutta siitä on hyvä hänelle sanoa, jotta et tunne oloasi epämukavaksi.

Murrosikään kuuluu myös oman tilan hakeminen ja muut ihmiset voivat ärsyttää enemmän. Olo voi olla kiukkuinen tai väsynyt. Jos nämä tunteet ovat kuitenkin lähes jatkuvasti päällä, ne vievät voimavaroja ja olo huononee pikkuhiljaa. Siksi olisi hyvä, että saisit juteltua olostasi turvallisen aikuisen kanssa ja pohdittua esim. mitä tunteille voisi tehdä ja mitä kivoja asioita elämässäsi on kaikesta huolimatta meneillään.

Kerroit myös, että sinua kiusataan ja jätetään yksin. Se ei ole oikein ja tästäkin asiasta olisi tosi tärkeää jutella aikuisten kanssa. Usein kiusaaminen johtuu kiusaajien omasta pahasta olosta, ei siitä, että sinussa olisi mitään vikaa. Kesäloma on ihan nurkan takana ja kesän jälkeen moni asia voi olla eri lailla. Jotta saisit aloitettua kesäloman kevyemmin mielin, olisi hyvä käydä juttelemassa esimerkiksi koulun terveydenhoitajan kanssa. Jos terveydenhoitajan luo meno ei tunnu luontevalta, voisit jutella asiasta esim. Sekasin-chatissa. Siellä on tosi mukavia aikuisia, joille voi nimettömänä kertoa omista huolista ja saada apua ja rohkaisua tilanteen käsittelyyn.

Ansaitset voida hyvin ja nauttia kesälomasta ja nuoruudestasi. Mukavampia päiviä on varmasti edessä, sen uskallamme luvata.

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Ihastumisesta kertominen on rohkeaa ja voit olla itsestäsi ylpeä, että olet nuorempana kertonut tunteistasi! Tilanne ei silloin päättynyt toivomallasi tavalla, mutta nyt tilanne voi olla hyvinkin erilainen. Mitään yhtä ja ainoaa oikeaa toimintatapaa kertomaasi tilanteeseen ei oikein ole. Toiselle tunteistaan kertominen sisältää aina riskin siihen, että toinen ei tunnekaan samoin. Tästä huolimatta kertominen voi helpottaa, sillä sitä kautta asiaan saa ainakin jonkun ratkaisun. Asian pohtiminen voi nimittäin viedä voimia ja samalla saattaa olla, että et huomaa mahdollisia muita ympärillä olevia kivoja tyttöjä.

Jos et halua kysyä suoraan, voisit vähän seurailla, miten tämä tyttö suhtautuu sinuun – hymyileekö hän sinulle muita enemmän, seuraako somessa, hakeutuuko samaan seuraan jne. Tämän tyyppiset asiat voivat kertoa siitä, että hänellä saattaisi olla jotain tunteita sinua kohtaan. Voit myös kommentoida itse esim. hänen somekuviaan, tai hakeutua nyt koulussa samaan seuraan ja katsoa miten hän siihen suhtautuu.

Jos päätät kertoa, niin muistathan, että jos tyttö ei koe samoin kuin sinä häntä kohtaan, ei se kerro sinusta mitään. Me emme nimittäin voi valita sitä kehen koemme viehätystä ja kehen emme. Se on vähän sama asia kuin monessa muussa jutussa – yksi nauttii jalkapallon peluusta ja toinen uimisesta ilman sen suurempaa syytä. Pettymys ja suru voivat tuntua vahvoina tunteina ja niitä on hyvä kuulostella. Kivojen asioiden tekeminen auttaa suruun pikkuhiljaa. Voi olla myös hyvä ottaa etäisyyttä tyttöön, sillä vanha sanonta ”poissa silmistä, poissa mielestä” pitää hyvin paikkaansa. Kohta alkavat kesälomat antavat onneksi myös muuta ajateltavaa ja parhaassa tapauksessa mahdollisuuden tutustua myös uusiin ihmisiin, jos tämän tytön kanssa asiat eivät etene.

Rohkeutta sinusta parhaalta tuntuvan ratkaisun tekemiseen ja mukavia asioita kesälomaasi!

Fressis