Mieli

Minäkö muka rageen?

Kiukku on yhtä luonnollista kuin ilo tai suru. Siksi on ok suuttua, kun siltä tuntuu. Tunteiden kanssa on opittava tulla toimeen.

Minäkö muka rageen?

”Onko minulla oikeus olla vihainen poikaystävälle?” kysyy keskustelija Demi.fissä. Hän on juuri löytänyt toisten tyttöjen alastonkuvia kultansa tietokoneelta ja pohtii, oliko ylireagointia raivostua asiasta. Poikaystävä ei ollut asiasta häpeissään.

Muut keskustelijat syyttävät keskustelun aloittajaa nipottajaksi, joka suuttuu turhasta. Moni muistuttaa, että hän varmasti katsoo itsekin paidattomien julkkismiesten kuvia. Yksi toteaa, että aloittaja voi syyttää itseään, kun meni tonkimaan toisen konetta. Lopulta eräs keskustelijoista asettuu aloittajan puolelle.

”Inhoan näitä ’onko minulla oikeus olla vihainen’ -keskusteluja. Kai ihmisellä nyt on oikeus olla vihainen ihan mistä tahansa asiasta, joka sattuu vihastuttamaan? Pitääkö onnellisuuteenkin olla lupa?”

Kommentti kiteyttää totuuden: suuttuminen on aina sallittua, kun tuntee itseään loukatun. Kiukku on yhtä luonnollinen tunne kuin ilo, suru ja tyytyväisyyskin. Se on hyödyllinen merkki siitä, että jokin on ehkä pielessä.

Olenko nalkuttava kumppani?

Mitä läheisempi jonkun kanssa on, sitä enemmän pääsee nauttimaan myös toisen rasittavista piirteistä.

Harva murehtii, toimiiko väärin, kun raivostuu omille vanhemmilleen. Monen kotona on helppo purkaa vihaa: huutomatsi kotiintuloajoista äidin kanssa tai riita siivousvuorosta veljen kanssa on osa elämää. Ensin riidellään, sitten sovitaan.

Seurustellessa riiteleminen ei ole aluksi yhtä luonnollista kuin perheenjäsenten kanssa, koska etenkin suhteen alkuvaiheessa itsestään haluaa näyttää vain parhaat puolet. Mielikuvissa ihannekumppani ei hermostu, jos kulta lähtee kertomatta yön yli kestäviin laneihin tai bileisiin, saati huomauttele, jos toinen ei jaksa vastata puhelimeen.

Parisuhteen vanhoihin rooleihin on helppo jumiutua. Siksi sitä saattaa sivuuttaa harmituksensa olankohautuksella vain siksi, ettei vahingossakaan vaikuttaisi nalkuttavalta tyypiltä, jonka kiukkuisista purkauksista kumppanin kaverit kuittailevat.

Stereotypioita pitää kyseenalaistaa. Jos oma seurustelukumppani käyttäytyy mielestäsi epäreilusti, kerro, miksi sinulle tuli paha mieli, ja että haluaisit keskustella aiheesta. Tunteiden tukahduttaminen tekee suhteelle vahinkoa. Jos huolista ei puhu, ne paisuvat, jolloin pienetkin asiat alkavat ärsyttää ja ahdistaa.

Kun puhuu avoimesti tunteistaan, ei toisen tarvitse arvailla, onko sinulla kaikki hyvin.

Onko suuttumukseni sallittua?

Jokaisella on omat rajansa sen suhteen, mikä suututtaa ja mikä ei. Myös jokainen ihmissuhde on erilainen. Toisissa ei riidellä juuri koskaan, toisissa sanaillaan päivittäin. Tästä syystä ei kannata verrata itseään kaveriin, joka näyttää suhtautuvan muiden töppäilyihin olankohautuksella.

Jos ärsyynnyt herkästi, älä syyllisty tunteistasi. On normaalia välillä ärsyyntyä ihmiseen, josta välittää paljon. Parhaimmillaan kiukunpuuska voi vahvistaa suhdetta, sillä se nostaa esiin asiat, jotka hiertävät välejä.

Miksi tekee mieli paiskoa ovia?

Kun suutut, kehosi pyrkii puolustusasemiin: sydän alkaa hakata lujempaa, verenpaine nousee ja lihakset kiristyvät. Kroppa vaatii toimintaa.

Hyväksy tunteesi mutta muista, että huutaminen tai ovien paiskominen ei ratkaise ongelmaa. Tutkimusten mukaan aggressiivinen käytös saattaa jopa lisätä vihantunnetta. Kiukun iskiessä on usein vaikea ajatella järkevästi, joten fiksuinta on ottaa aikalisä ennen kuin tekee tai sanoo jotain, mitä myöhemmin katuu.

Jokaisella on vastuu käytöksestään myös silloin, kun on kiukkuinen. Esimerkiksi lyöminen, töniminen tai muu väkivalta ei ole ikinä sallittua. Raivonpurkausta parempi ratkaisu on kävellä ulos huoneesta tai sanoa, että tarvitsee hetken kootakseen itsensä.

Kun olo on rauhoittunut, mieti, oletko vihainen siksi, että toinen teki oikeasti jotain väärin, vai johtuuko reaktiosi esimerkiksi siitä, että olet itse epävarma. Jos sinua raivostuttaa se, että kumppanisi viettää paljon aikaa kavereidensa kanssa, saattaa vihan syy olla se, että pelkäät jonkun tulevan väliinne. Sen ymmärtäminen ja sanominen voi auttaa selvittämään riidan.

Pitäisikö olla tästä hiljaa?

Muista aina, että ongelmien nostaminen pöydälle on hyvä asia, vaikka senkin uhalla, että joku nimittää sinua nalkuttajaksi. Jos suuttumuksen nielee joka kerta, se voi uuvuttaa ja jopa sairastuttaa. Suhde saattaa ajautua umpikujaan, kun toinen ei ymmärrä, miksi hän aiheuttaa sinulle pahan mielen.

Omista tunteista puhuminen on jokaisen ihmissuhteen, myös seurustelusuhteen, edellytys. Jos toinen on sinulle oikea, hän osaa keskustella kanssasi myös vaikeista asioista – jopa tietokoneelta löytyneistä alastonkuvista.

 

Teksti: Ida Valpas

Asiantuntija: Koordinaattori Elina Rajaniemi Keijun varjo -hankkeesta.

Keijun varjo pyrkii ennaltaehkäisemään nuorten naisten väkivaltaa ja vahvistamaan tunteiden tunnistamisen taitoja. Keijun varjon sivuilta löytyvä chat-palvelu on tarkoitettu 15–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Vuoden 2019 alussa Keijun varjo tarjoaa mahdollisuuden myös verkossa kasvokkain käytäviin yksilökeskusteluihin.

 

Juttu on muokattu artikkelista, joka ilmestyi Demi-lehdessä tammikuussa 2017. Jutun editointi: Katarina Cygnel-Nuortie

 

 

Katso myös

Tunteet saavat toimimaan – tunnista ne

Tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa ja saavat ihmiset toimimaan. Nuoruudessa tunteet tuntuvat kehossa ja mielessä erityisen voimakkaasti ja tämä... Lue lisää
Artikkeli
MieliYleinen

Vituttaa – näin käännät sen voimavaraksi

Vituttaa vaan niin paljon! Ei hätää: vitutuksen voi hyvin toivottaa tervetulleeksi kylään, muttei asettumaan taloksi.