Mieli

Minäkö muka rageen?

Kiukku on yhtä luonnollista kuin ilo tai suru. Siksi on ok suuttua, kun siltä tuntuu. Tunteiden kanssa on opittava tulla toimeen.

Minäkö muka rageen?

”Onko minulla oikeus olla vihainen poikaystävälle?” kysyy keskustelija Demi.fissä. Hän on juuri löytänyt toisten tyttöjen alastonkuvia kultansa tietokoneelta ja pohtii, oliko ylireagointia raivostua asiasta. Poikaystävä ei ollut asiasta häpeissään.

Muut keskustelijat syyttävät keskustelun aloittajaa nipottajaksi, joka suuttuu turhasta. Moni muistuttaa, että hän varmasti katsoo itsekin paidattomien julkkismiesten kuvia. Yksi toteaa, että aloittaja voi syyttää itseään, kun meni tonkimaan toisen konetta. Lopulta eräs keskustelijoista asettuu aloittajan puolelle.

”Inhoan näitä ’onko minulla oikeus olla vihainen’ -keskusteluja. Kai ihmisellä nyt on oikeus olla vihainen ihan mistä tahansa asiasta, joka sattuu vihastuttamaan? Pitääkö onnellisuuteenkin olla lupa?”

Kommentti kiteyttää totuuden: suuttuminen on aina sallittua, kun tuntee itseään loukatun. Kiukku on yhtä luonnollinen tunne kuin ilo, suru ja tyytyväisyyskin. Se on hyödyllinen merkki siitä, että jokin on ehkä pielessä.

Olenko nalkuttava kumppani?

Mitä läheisempi jonkun kanssa on, sitä enemmän pääsee nauttimaan myös toisen rasittavista piirteistä.

Harva murehtii, toimiiko väärin, kun raivostuu omille vanhemmilleen. Monen kotona on helppo purkaa vihaa: huutomatsi kotiintuloajoista äidin kanssa tai riita siivousvuorosta veljen kanssa on osa elämää. Ensin riidellään, sitten sovitaan.

Seurustellessa riiteleminen ei ole aluksi yhtä luonnollista kuin perheenjäsenten kanssa, koska etenkin suhteen alkuvaiheessa itsestään haluaa näyttää vain parhaat puolet. Mielikuvissa ihannekumppani ei hermostu, jos kulta lähtee kertomatta yön yli kestäviin laneihin tai bileisiin, saati huomauttele, jos toinen ei jaksa vastata puhelimeen.

Parisuhteen vanhoihin rooleihin on helppo jumiutua. Siksi sitä saattaa sivuuttaa harmituksensa olankohautuksella vain siksi, ettei vahingossakaan vaikuttaisi nalkuttavalta tyypiltä, jonka kiukkuisista purkauksista kumppanin kaverit kuittailevat.

Stereotypioita pitää kyseenalaistaa. Jos oma seurustelukumppani käyttäytyy mielestäsi epäreilusti, kerro, miksi sinulle tuli paha mieli, ja että haluaisit keskustella aiheesta. Tunteiden tukahduttaminen tekee suhteelle vahinkoa. Jos huolista ei puhu, ne paisuvat, jolloin pienetkin asiat alkavat ärsyttää ja ahdistaa.

Kun puhuu avoimesti tunteistaan, ei toisen tarvitse arvailla, onko sinulla kaikki hyvin.

Onko suuttumukseni sallittua?

Jokaisella on omat rajansa sen suhteen, mikä suututtaa ja mikä ei. Myös jokainen ihmissuhde on erilainen. Toisissa ei riidellä juuri koskaan, toisissa sanaillaan päivittäin. Tästä syystä ei kannata verrata itseään kaveriin, joka näyttää suhtautuvan muiden töppäilyihin olankohautuksella.

Jos ärsyynnyt herkästi, älä syyllisty tunteistasi. On normaalia välillä ärsyyntyä ihmiseen, josta välittää paljon. Parhaimmillaan kiukunpuuska voi vahvistaa suhdetta, sillä se nostaa esiin asiat, jotka hiertävät välejä.

Miksi tekee mieli paiskoa ovia?

Kun suutut, kehosi pyrkii puolustusasemiin: sydän alkaa hakata lujempaa, verenpaine nousee ja lihakset kiristyvät. Kroppa vaatii toimintaa.

Hyväksy tunteesi mutta muista, että huutaminen tai ovien paiskominen ei ratkaise ongelmaa. Tutkimusten mukaan aggressiivinen käytös saattaa jopa lisätä vihantunnetta. Kiukun iskiessä on usein vaikea ajatella järkevästi, joten fiksuinta on ottaa aikalisä ennen kuin tekee tai sanoo jotain, mitä myöhemmin katuu.

Jokaisella on vastuu käytöksestään myös silloin, kun on kiukkuinen. Esimerkiksi lyöminen, töniminen tai muu väkivalta ei ole ikinä sallittua. Raivonpurkausta parempi ratkaisu on kävellä ulos huoneesta tai sanoa, että tarvitsee hetken kootakseen itsensä.

Kun olo on rauhoittunut, mieti, oletko vihainen siksi, että toinen teki oikeasti jotain väärin, vai johtuuko reaktiosi esimerkiksi siitä, että olet itse epävarma. Jos sinua raivostuttaa se, että kumppanisi viettää paljon aikaa kavereidensa kanssa, saattaa vihan syy olla se, että pelkäät jonkun tulevan väliinne. Sen ymmärtäminen ja sanominen voi auttaa selvittämään riidan.

Pitäisikö olla tästä hiljaa?

Muista aina, että ongelmien nostaminen pöydälle on hyvä asia, vaikka senkin uhalla, että joku nimittää sinua nalkuttajaksi. Jos suuttumuksen nielee joka kerta, se voi uuvuttaa ja jopa sairastuttaa. Suhde saattaa ajautua umpikujaan, kun toinen ei ymmärrä, miksi hän aiheuttaa sinulle pahan mielen.

Omista tunteista puhuminen on jokaisen ihmissuhteen, myös seurustelusuhteen, edellytys. Jos toinen on sinulle oikea, hän osaa keskustella kanssasi myös vaikeista asioista – jopa tietokoneelta löytyneistä alastonkuvista.

 

Teksti: Ida Valpas

Asiantuntija: Koordinaattori Elina Rajaniemi Keijun varjo -hankkeesta.

Keijun varjo pyrkii ennaltaehkäisemään nuorten naisten väkivaltaa ja vahvistamaan tunteiden tunnistamisen taitoja. Keijun varjon sivuilta löytyvä chat-palvelu on tarkoitettu 15–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Vuoden 2019 alussa Keijun varjo tarjoaa mahdollisuuden myös verkossa kasvokkain käytäviin yksilökeskusteluihin.

 

Juttu on muokattu artikkelista, joka ilmestyi Demi-lehdessä tammikuussa 2017. Jutun editointi: Katarina Cygnel-Nuortie

 

 

Katso myös

Tunteet saavat toimimaan – tunnista ne

Tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa ja saavat ihmiset toimimaan. Nuoruudessa tunteet tuntuvat kehossa ja mielessä erityisen voimakkaasti ja tämä... Lue lisää
MieliYleinen

Vituttaa – näin käännät sen voimavaraksi

Vituttaa vaan niin paljon! Ei hätää: vitutuksen voi hyvin toivottaa tervetulleeksi kylään, muttei asettumaan taloksi.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hyvä, että otit yhteyttä ja kerroit tilanteestasi. Laihdutit siis jo muutama vuosi sitten niin, että painosi putosi roimasti. Sen jälkeen kertomasi perusteella ajatuksesi ovat liikkuneet paljon ja toistuvasti syömisen, painon ja lihomisen pelon ympärillä. Kertomasi mukaan liikut paljon ja useamman kerran viikossa. Joinakin päivänä liikut jopa kaksi kertaa. Laskujeni mukaan olet koko ajan ollut normaalipainoinen ja nyt olet hoikka. Kerroit myös toistuvista ahmimiskohtauksista ja tarpeesta ahmia.

Syömisen ja painon jatkuva tarkkailu, lihomisen pelko, liikunnan runsas harrastaminen sekä ahmiminen viittaavat siihen, että syömiseen ja omaan kehoon liittyvät ajatukset eivät ole enää terveellä pohjalla. Pohdit itsekin, kuinka saisit syömisen kuriin. Olet siis itsekin tunnistanut, ettei tilanne ole ehkä enää hallinnassasi. Omia syömiseen ja painoon liittyviä ongelmia ja mahdollisia syitä sen taustalla ei ole helppo tunnistaa. Joskus ahdistavat ajatukset tai ikävät kokemukset elämässä voivat heijastua syömiseen. Nuoruusiässä myös keho muuttuu ja mieli käy läpi aikamoista myllerrystä. Vaikeita ajatuksia saattaakin päätyä hallitsemaan esimerkiksi laihduttamalla tai ahmimalla. Vähitellen syömisen ja painon kontrollointi voi ruveta hallitsemaan arkea ja viedä tilaa kaikelta muulta. Tällöin voidaan puhua syömishäiriöstä.

Syömiseen ja kehonkuvaan liittyvät ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja rajoittavat elämää. Syömishäiriö on myös sairaus, jossa mielen hyvinvoinnin lisäksi vaarantuu fyysinen terveys. Sen vuoksi syömishäiriöön sopivaan oireiluun olisi tärkeää saada apua ajoissa. Nuorella naisella säännöllinen ja riittävä ravitsemus ja sekä terveet liikuntatottumukset ovat tärkeitä esimerkiksi luuston terveyden ja hormonitoiminnan kannalta.

Kuvaamasi tilanteen perusteella tarvitset ammattilaisen apua ja tukea. Sinun tulisi hakeutua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle juttelemaan tilanteestasi. Myös koulukuraattori tai –psykologi osaavat auttaa. Avun pyytäminen ei aina ole helppoa ja ahmiminen saattaa esimerkiksi aiheuttaa häpeää. Jos avun hakeminen tuntuu vaikealta yksin, voisit jutella asiasta ensin vaikka vanhempasi tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa.

Sekasin-chat on nuorille tarkoitettu palvelu, jossa voi myös nimettömänä jutella mieltä askarruttavista asioista. Voit lisäksi keskustella Syömishäiriöliiton tukipuhelimessa tilanteestasi.

Halutessasi voit lukea lisää aiheesta Nyyti ryn sivuilta tai Nuorten mielenterveystalon sivuilta.

Toivottavasti uskaltaudut ja rohkaistut hakemaan apua!

Fressis
Kysymys & vastaus

Kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!

Kysyt miten saada oikeita ystäviä. Jokaisella on oma käsitys siitä, mikä on kaveruutta, mikä ystävyyttä ja mikä on hyvää ystävyyttä. Monelle hyvä ystävyys on sitä, että voi luottaa toiseen, olla rehellinen ja oma itsensä toisen seurassa. Ilman pelkoa, että tulee kiusatuksi tai hylätyksi. Kun ihmisiltä kysytään hyvän ystävyyden piirteitä, he luettelevat juuri nuo asiat edellä. Lisäksi ystäviä yhdistää usein samanlaiset taustat, ajatukset, asenteet ja mielenkiinnon kohteet. Jotkut löytävät ystävän jo ihan lapsena ja ystävyys säilyy ikuisesti. Osa löytää hyvän ystävän koulusta tai harrastuksen kautta ja osa vasta aikuisena. Kaikki eivät välttämättä ole löytäneet hyvää ystävää ja sen vuoksi saattavat kokea yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Jokaiselle kuitenkin on olemassa ihminen, joka täyttää hyvän ystävän ominaisuudet. Hyvän ystävyyden eteen on joskus nähtävä vaivaa, sillä he eivät aina ilmesty elämään kuin tyhjästä. Nyt kysytkin neuvoa miten sellaisen saisi. Hienoa, että olet itse valmis toimimaan asian eteen!

Mieti mikä sinun mielestäsi on hyvä ystävä ja millainen ystävä itse olet. Jos sinulla olisi hyvä ystävä, millainen hän olisi ja mistä hänet voisit löytää? Millaiset asiat teitä yhdistäisi? Jokin mielenkiinnon kohde taikka jokin harrastus? Onko lähelläsi olemassa jokin sellainen yhteisö, josta voisit löytää kaltaisiasi ihmisiä? Esimerkiksi koulu, harrastus- tai vapaa-ajan paikka? Onko netissä sellaista turvallista yhteisöä, johon voisit liittyä ja löytää sitä kautta kontakteja muihin?

Kun kohtaat kiinnostavan henkilön, kysy rohkeasti ”mitä kuuluu”, pyydä kävelylle tai ehdota jotain yhteistä mukavaa ajanvietettä. Aloitteen tekeminen vaatii rohkeutta, mutta ilman sitä moni hyvä tilaisuus voi mennä ohi. Mikäli joku kohtelee sinua ikävästi, pidä puolesi äläkä suostu alistavaan kohteluun. Silloin kannattaa käyttää voimavarasi johonkin muuhun ihmiseen.

Mikäli koet hankaluutta löytää hyviä ihmiskontakteja ja ihmissuhteita tai kaipaat neuvontaa ja kannustusta, sinun kannattaa jutella asiasta jonkin luotettavan aikuisen kanssa. Esimerkiksi omien lähiaikuisten kanssa kotona. Jos olet koulussa, mene juttelemaan koulupsykologille tai kuraattorille. Voit myös mennä nuorisotilalle ja ottaa kontaktia paikkakuntasi nuoristyöntekijään. Väestöliiton chatissa tai Sekasin chatissa voit myös nimettömänä jutella tilanteestasi. Chat-palveluista nuorille löydät lisää tietoa Netarin chat-kalenterista.

Fressiksen tietopankista voi halutessasi lukea lisää ystävyyssuhteista.

Älä jää liian pitkäksi aikaa yksin – sinullekin olemassa oma hyvä ystävä, kunhan vaan löydätte toisenne!

Fressis

Nettikiusaaminen: 5 tapaa selvitä some-mielipahasta

Jos joudut kiusaamisen, haukkumisen tai muun ikävän käytöksen kohteeksi somessa, älä jää murehtimaan asioita yksin.

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestä!

On ymmärrettävää, että olet huolissasi kaveristasi. Viiltely on yleensä keino hallita pahaa oloa ja ahdistusta. Sen taustalla on asioita, joista viiltelijän olisi hyvä päästä keskustelemaan. Itsensä jatkuva vahingoittaminen viiltelyllä on todella huono keino helpottaa olotilaansa. Viiltelystä on lisää tietoa täällä.

Kaverisi tarvitsee apua, mutta joskus avun pyytäminen tai sen tarpeen myöntäminen on vaikeaa. Jos kaverisi viiltely tosiaan on toistuvaa ja vakavaa, hän tarvitsee apua. Viiltelyyn ei yleensä liity ajatusta itsemurhasta, mutta jos kaverillasi on tällaisia ajatuksia, tilanteeseen on ehdottomasti puututtava ja asia kuuluu tällöin aikuisen vastuulle. Olisi tietysti helpointa ja paras vaihtoehto, jos kaverisi olisi valmis itse puhumaan tilanteesta jollekin aikuiselle. Tällainen aikuinen voi olla kaverisi joku läheinen, kuten vanhempi. Myös nuorten parissa työskentelevät ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat auttaa, jos vanhemmalle puhuminen tuntuu vaikealta. Apua voi saada muun muassa kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai –psykologilta. Myös nuorisoasemat ja esimerkiksi Helsingissä Nuorten kriisipiste tarjoavat matalan kynnyksen tukea. Vastaavia toimipisteitä ja palveluita löytyy ympäri maata. Esimerkkejä löydät täältä.

Jos kaverisi kieltää ongelman olemassaolon eikä halua itse hakea apua tai jos asian esiin ottaminen kaverisi kanssa tuntuu hankalalta, voit keskustella asiasta jonkun aikuisen kanssa. Aikuinen voi tällöin ottaa vastuuta tilanteesta etkä joudu pohtimaan huoltasi yksin. Jos olette samassa koulussa, hyvä vaihtoehto on mennä juttelemaan kouluterveydenhoitajan tai –kuraattorin kanssa. Koulussa toimivat oppilashuollon ammattilaiset kyllä osaavat edetä tilanteessa ja heillä on alaikäisen terveyden ja voinnin ollessa vaarassa myös vastuu ottaa tilanne hallintaansa. Voit myös keskustella asiasta jonkun läheisen aikuisen kuten vanhempasi kanssa. Voitte aikuisen kanssa olla yhteydessä myös esimerkiksi lastensuojeluun, josta voi myös saada ammattihenkilöltä apua siihen, miten tilanteessa tulisi edetä.

Kaverisi tarvitsee aikuisten ja ammattilaisten lisäksi myös ystäviä tueksi ja sinä voit auttaa siinä asiassa. Ajatusta ja vinkkiä ystävän tukemiseen voit lukea Fressikseen aikaisemmin tulleesta kysymyksestä ja sen vastauksesta.

Tsemppiä kevääseen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kurjaa kuulla, että kaverisi voi huonosti. Kaverisi on onnekas siinä mielessä, että hänellä on ainakin yksi ystävä, joka välittää. Kuten suomalainen sananlasku kuuluu, hädässä ystävä tunnetaan.

Silloin kun ihminen kärsii masennuksen oireista, hän vetäytyy helposti omiin oloihinsa. Hän ei välttämättä jaksa tehdä niitä asioita, joita aiemmin piti mielekkäinä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yhteydenpito kavereihin ja osallistuminen harrastuksiin. Hänen voi olla myös vaikea aloittaa tehtävien tekemistä. Myös arkisista asioista huolehtiminen voi olla hänelle työlästä. Hän voi olla alakuloinen ja ärtynyt. Hän voi jopa viestittää muille, että pysykää pois tieltä häiritsemästä. Hän saattaa ajatella, että on muiden mielestä huono, arvoton, ruma ja tylsä. Sen vuoksi masentunut ihminen tarvitsee ammattiavun lisäksi ympärilleen perheenjäseniä ja kavereita, jotka jaksavat seistä hänen rinnallaan myös huonoina päivinä.

Kaverina sinusta voi olla todella suuri apu ystävällesi. Toisen tukena olemisen ei tarvitse olla mitään erityisen ihmeellistä. Auttaa voi monella tapaa, eikä siihen ole olemassa yhtä ja tiettyä tapaa. Toiset ovat hyviä kuuntelijoita, toiset kokevat helpommaksi tehdä jotain konkreettista kaverin puolesta. Voit esimerkiksi kertoa kaverillesi, että olet huomannut, että hän voi huonosti. Voit kertoa, että välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Tällaisen asian sanominen ei voi mennä kovin pieleen. Voit kysellä häneltä aika ajoin, mitä kuuluu, kaipaisiko hän seuraa ja haluaisiko hän ehkä jutella tai tehdä jotain yhdessä. Voit itse ehdottaa hänelle jotain kivaa ja rentouttavaa tekemistä, josta hänelle voisi tulla vähän pirteämpi mieli. Sellaisia kokemuksia hän tarvitsee! Voit viedä hänet esimerkiksi kivaan kahvilaan tai kävelylle, ehdottaa leffaan menoa tai keksiä jonkun kivan pienen yllätyksen, josta arvelet hänen pitävän. Voit auttaa häntä läksyjen teossa tai tehdä palveluksen jossain ihan arkisessa asiassa. Voit myös piristää häntä sanomalla hänestä jotain positiivista. Voit kertoa, että hän on sinulle tärkeä ystävä juuri sellaisenaan kun hän on.

Sinun ei tarvitse etkä voi olla kuraattori, psykologi tai lääkäri. Voit olla kuitenkin ystävä, joka seisoo rinnalla, kuuntelee ja ihan pienilläkin arjen jutuilla viestittää, että välität.

Tsemppiä!

Fressis