LiikeMieliRytmi

Liiku itsellesi hyvä olo ja mieli

Unohda ulko­näkö­paineet ja ota liikunnan tavoitteeksi hyvä olo.

Liiku itsellesi hyvä olo ja mieli

1. Puuskutatko aina perässä?

Kasvata kestävyyttä kävellen ja hölkkäillen. Mitä paremmin sydän, keuhkot ja veri­suonet kuljettavat happea lihaksille, sitä paremmin jaksat myös arjen askareita. Lue vinkit talvijuoksuun

2. Kuuntele omaa kehoasi!

Joogassa ja pilateksessa liikkeet tehdään hitaasti ja huolella sekä keskitytään myös hengityksen kuuntelemiseen. Kokeile vaikka kotona, harjoitteita löytyy googlaamalla!

Media vääristää kuvaa siitä, miltä meidän pitäisi näyttää. Liikunnan avulla voit oppia arvostamaan kehoasi juuri sellaisena kuin se on: kuinka moneen sillä pystyykään!

3. Koulureppu painaa liikaa…

Kuntosalilla on helppo parantaa lihas­voimaa oman lähtö­tason ja tavoitteiden mukaan. Aloittelijana et voi tehdä samoja juttuja kuin vuosia salilla käynyt. Tärkeintä on keskittyä omaan tekemiseen. Lue Eka kertaa salille? Näin aloitat kuntosaliharjoittelun

4. Aina rähmällään?

X-, hiihto- ja luistelu­hyppy sekä muut erilaiset hyppy­variaatiot kehittävät koordinaatiota, motoriikkaa ja kestävyyttä. Mitä parempi kehon hallinta­kyky on, sitä toden­näköisemmin pysyt pystyssäkin.

5. Mieli maassa?

Liikunta kohentaa mieli­alaa välittömästi. Pirteän tanssi­tunnin tai reippaan metsä­lenkin jälkeen olo voi olla kuin uudesti syntyneellä.

Tiesitkö tämän?

Liikunta on erinomainen tapa purkaa pahaa oloa ja surua. Jo pari kertaa viikossa harrastettu liikunta lievittää tehokkaasti alakuloa. Ilmiötä on selitetty muun muassa sillä, että liikunta lisää mieli­hyvä­hormonien, kuten endorfiinien, tuotantoa ja pitoisuutta. Lisäksi liikunta kasvattaa uusia yhteyksiä hermo­solujen välille, jolloin negatiivisesta ajattelun kierteestä on helpompi päästä pois.

Liikkumisen pitää tuntua hyvältä koko kehossa ja mielessä. Rasitus­vammat viestivät, ettei liikunta ole sopivassa suhteessa oman kehon jaksamiseen. Liikunnaksi riittää vaikka koiran kanssa lenkkeily ja metsä­polulla tehty lihas­kunto­harjoittelu, kunhan syke kohoaa ja vähän hikeä nousee pintaan. Tärkeintä on löytää itselleen mieluisia liikunta­tapoja.

Lue lisää liikunnan hyödyistä

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Istock

Kysymys & vastaus

Moikka!

Ihan alkuun, onnea alkaneista menkoista, vaikka voi hyvin olla, että niiden alkaminen ei ilahduttanutkaan. Tosiasiassa menkkojen alkaminen on kuitenkin yksi merkki siitä, että kehosi toimii juuri niin kuin pitääkin, eli se on oikeasti tosi hieno juttu, eikä sitä tarvitse millään tavalla hävetä.

Murrosiässä jokaisen keho muuttuu hyvin yksilölliseen tahtiin ja silloin on tavallista, että painoa saattaa kertyä ennen kunnon pituuskasvua, tai että oma keho näyttää erilaiselta kuin luokkakavereiden. Tällöin vertailee herkästi omaa kehoaan muihin ja etsii itsestä vikoja sen sijaan, että näkisi kaikki oman kropan ja itsensä hyvät puolet.

Koulu-uinti on tilanne, jossa lähes jokainen jännittää, vaikka se ei päällepäin näkyisikään. Murrosiässä vertaillaan omaa kroppaa muihin ja todella harva on oikeasti tyytyväinen omaan vartaloonsa. Päinvastoin useimmat haluaisivat muuttaa siinä jotain. Kokeile seuraavan kerran nostaa pää pystyyn, kun tuntuu siltä, että muut tuijottavat ja kävele reippaasti uima-altaaseen tai suihkuun. Mitä enemmän häpeilet ja koitat piiloutua, sitä enemmän muut kiinnittävät siihen huomiota. Voisitko kokeilla käydä uimahallissa koulun ulkopuolisella ajalla harjoittelemassa tätä? Näkisit samalla, miten erilaisia vartaloita ihmisillä on.

Kiusaaminen ei ole missään olosuhteissa ok, eikä kiusaamistarkoituksessa sanotuilla asioilla ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Usein se saa meidät kuitenkin tuntemaan itsemme huonoiksi ja näkemään itsessämme vikoja. Kiusaamisesta on tärkeä kertoa aina aikuiselle. Sinä ansaitset voida käydä koulua ilman pelkoa kiusaamisesta.

Menkoista kertomisen jännittäminen on luonnollista. Tosiasiassa opettajalle kuukautiset ovat samanlainen asia, kuin jos sanoisit jättäväsi uinnin väliin flunssan vuoksi. Eli sitä on ihan turha nolostella. Jos kuitenkin tosi paljon jännittää, voisitko kertoa menkoista terveydenhoitajalle tai kivalle naisopettajalle? Näin voisitte yhdessä miettiä ratkaisua. Naisopettaja ymmärtää kyllä, miksi asia sinua jännittää.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi.

Kerroit olevasi epävarma painosi vuoksi. Ihan alkuun kysyisin, että oletko jutellut painostasi kouluterveydenhoitajan kanssa? Onko hän ollut huolissaan painostasi, vai onko kyse ennemmin siitä, että tunnet olosi ylipainoiseksi?

Murrosiässä oma keho voi tuntua olevan hyvin erilainen kuin luokkakavereiden kehot, koska jokainen kehittyy omassa tahdissa. Vaihe menee usein ohitse erojen tasaantuessa luokkalaisten välillä. Vaikka tuntuu siltä, että kaikki tuijottavat, niin tosiasiassa lähes jokainen kokee omassa murrosiässä epävarmuutta omasta kehosta. Myös ne, jotka näyttävät mielestäsi täydellisiltä, miettivät asioita, joita haluaisivat itsessään muuttaa. Tämä kuuluu osin murrosikään, kun omaa kehitystä vertaillaan muihin ja opetellaan hyväksymään oma itsensä. Tosiasiassa tuijottaminen on siis todennäköisesti vertailua, jolla koitetaan vahvistaa omaa itsevarmuutta kaiken epävarmuuden keskellä.

Jos oma painosi kuitenkin huolettaa, on siitä hyvä käydä juttelemassa terveydenhoitajan kanssa. Näin saat varmuuden siitä, onko painosi oikeasti sellainen asia, johon olisi hyvä kiinnittää huomiota, vai onko kyse omasta epävarmuudestasi. Laihduttaminen ei murrosiässä ole hyvä idea, vaan ennemmin on hyvä malttaa tarkkailla rauhassa kehon muutoksia. Sinä olet ainutlaatuinen ja kehosi kasvaa omaa, yksilöllistä tahtiaan. Jokaisessa meissä on asioita, joihin toivoisimme muutosta. Sen sijaan, että murehtisit niitä, pyri kiinnittämään huomioita niihin asioihin, jotka ovat sinussa kauniita – sekä sinussa ulkonäöllisesti, että luonteessasi. Niitä on nimittäin varmasti useita.

Tsemppiä syksyysi!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi, hienoa, ettet jäänyt pohtimaan asiaa yksin tämän pidempään.

Murrosikään kuuluu mielialan vaihtelut ja joskus olo voi olla todella kurja pidempäänkin ilman suurempaa syytä. Jos olo kuitenkin jatkuu yli kaksi viikkoa, tai se vaikuttaa aiemmin itselle tärkeisiin asioihin, kuten nyt sinulla, on asiaan syytä puuttua tarkemmin. Pitkään jatkunut olo voi johtaa esimerkiksi masennukseen, tai itselle tärkeiden asioiden, kuten harrastusten päättämiseen, jolloin asiat voivat mennä pahemmiksi. Sinussa ei ole varmasti mitään vikaa, usein syyt pahaan oloon ovat niin moninaisia, että niitä on itse vaikea ymmärtää. Omaa oloa ei siis ole mitään syytä hävetä. Mitä pidempään omaa oloa pohtii yksin, sen vaikeammaksi tilanne saattaa muuttua ja asiasta puhumisen kynnys kasvaa.

Usein moni asia selviää nopeastikin ja oma olo paranee, kun siihen saa hieman tukea ulkopuolelta. Nyt olisikin siis tosi tärkeää, että saat tilanteeseen tukea mahdollisimman pian. Jos tuntuu hyvältä, niin omasta olosta kannattaa kertoa kotona ja myös koulun terveydenhoitajalla on hyvä käydä. Voit esim. näyttää tämän meille kirjoittamasi viestin, jos tuntuu, että sanoja on vaikea löytää. Jos nämä vaihtoehdot eivät ole mahdollisia, tai kaipaat rohkaisua, käy juttelemassa nuorten chat-palveluissa. Hyviä palveluita tilanteeseen ovat esim. Sekasin-chat ja MLL:n lasten ja nuorten chat. Palveluissa voit jutella nimettömänä ja toivottavasti saat sieltä rohkaisua kertoa asiasta ihan kasvokkain kotona tai koulussa. Voit laittaa chattiin tämän saman viestin, jonka kirjoitit tänne.

Sinä ansaitset voida hyvin, joten pidä itsestäsi huolta ja hae rohkeasti apua. Mukavia asioita syksyysi!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka!

Koululiikunnassa tehdään ja kokeillaan erilaisia liikuntalajeja ja -harjoituksia, ja valitettavasti kaikki eivät aina tykkää kaikesta. Myöskään opettaja ei aina voi vaikuttaa siihen, mitä asioita liikuntatunneilla tehdään, koska tietyt jutut on tehtävä opetussuunnitelman mukaisesti.

Ikävä kuulla, että pitkän matkan juokseminen harmittaa sinua noin paljon. Onneksi liikuntatunneilla tehtävät jutut kuitenkin vaihtelevat, joten toivottavasti jokin toinen liikuntalaji olisi sinulle mieluisampi ja tuottaisi hyvää mieltä ja oloa. Jos et koe liikunnan iloa liikuntatunneilla, voisitko harrastaa vapaa-ajalla jotain sellaista liikuntaa, josta pitäisit? Liikuntamuotoja ja -lajeja on monia. Myös arkiliikunta, kuten pyöräileminen tai käveleminen kouluun, tai portaiden valitseminen hissin sijaan on hyvä tapa lisätä päiviin liikkumista.

Lisää liikkumisesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Aurinkoista syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Kiva kuulla, että olet löytänyt itsellesi mukavia tapoja liikkua 😊

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksissa suositellaan reipasta, rasittavaa ja monipuolista liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Kertomasi perusteella tämä täyttyy sinulla varmaankin monena päivänä lenkkien ja välituntipelien parissa. Todennäköisesti liikut siis pääsääntöisesti ihan riittävästi 😊 Tärkeää on myös se, että liikut tavoilla, joista itse tykkäät ja sinulle tulee hyvä mieli.

On myös hyvä muistaa, että ”liikuntaharrastuksia” voi täydentää arjessa liikkumisella. Päivittäinen liikkuminen voi siis rakentua lenkkeilyn ja pelailun lisäksi esimerkiksi koulumatkojen kulkemisesta kävellen/pyörällä tai portaiden käytöstä hissin sijaan.

Lisätietoa aiheesta voit lukea Fressiksen tietopankista.

Kivaa syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi!

Pahoittelut, jos et ole saanut aiempaan viestiisi vastausta. Toivottavasti tämä viesti tavoittaa sinut. Kerroit, että koet paineita ulkonäöstäsi. Murrosikä alkaa jokaisella hieman eri aikaan, usein 9–13 vuoden paikkeilla. Sen tuloa ei voi nopeuttaa, mutta on hyvä pitää kiinni monipuolisesta ruokailusta ja riittävistä unista, jotta keho saa riittävästi energiaa muutoksiin. Lisää murrosiän etenemisestä voit lukea täältä.

Oman murrosiän etenemistahti voi aiheuttaa ahdistusta ja vertailua muihin. Usein arvostelemme itseämme kaikista eniten. Myös kiusaaminen jättää herkästi jälkensä ja saa monesti näkemään vikoja itsessä, joita ei tosiasiassa edes ole. Kuten kerroit, kaverit, joita ihailet eivät itse näe itsessään sitä samaa hyvää, jota sinä näet. Tämä toimii myös toisinpäin, eli kaikki se hyvä, jota sinussa on, jää herkästi itseltäsi huomaamatta. Tosiasia kuitenkin on, että sinussakin on sellaista, jota joku muu kadehtii juuri parhaillaan.

Olet ollut todella rohkea, kun olet kertonut ihastumisesta! Todella ikävää, että tilanne päätyi kertomallasi tavalla, se on varmasti tuntunut pahalta. Hienoa, että olet pikkuhiljaa päässyt asian ylitse. Muistathan, että se, että et ole saanut ihastuksellesi vastakaikua ei johdu sinusta. Emme voi valita kehen ihastumme ja kehen emme, eli vaikka olisit ihan toisenlainen, voi olla, että siltikään vastakaikua ei tulisi. Älä anna siis tämänkään vaikuttaa itsetuntoosi.

Nuoruus vie valtavasti voimia, sillä silloin myös aivojen kehityksessä tapahtuu paljon ja mieli voi olla aika myllerryksessä. Silloin on tärkeä miettiä, mitkä ovat ne asiat, jotka tuovat iloa arkeen. Usein se on joku järjestetty harrastus, mutta voi olla myös jotain itsenäisesti tehtävää, kuten piirtäminen, lenkkeily tai vaikka leipominen. Voisitteko isäsi kanssa jutella esim. koulun opettajan kanssa ja pohtia olisiko omalla paikkakunnalla harrastuksia, joita voisit kokeilla? Harrastuksissa uuden oppiminen lisää myös hyvää itsetuntoa, joten se voisi olla yksi tapa opetella näkemään itsessäsi olevia hyviä juttuja.

Kuten kirjoitit viestissäsi, usein omasta olosta kertominen helpottaa. Jos siis tuntuu siltä, että kaipaisit vielä lisää tukea omiin pohdintoihin, niin voit kirjoittaa uudelleen. Voisit myös kokeilla jutella näistä asioista nuorten chatissa – nimeä ei tarvitse kertoa ja voit aloittaa laittamalla saman viestin, jonka kirjoitit tänne. Chattiin pääset täältä. Joskus pieni apu ulkopuolelta auttaa näkemään itsessä olevat hyvät puolet. Älä anna asioiden paisua liian isoiksi päässäsi, vaan tartu niihin rohkeasti nyt. Näin voit käyttää energiasi kivoihin asioihin murehtimisen sijaan.

Rohkeutta ja mukavia asioita syksyysi!

Fressis