LiikeMieliRytmi

Liiku itsellesi hyvä olo ja mieli

Unohda ulko­näkö­paineet ja ota liikunnan tavoitteeksi hyvä olo.

Liiku itsellesi hyvä olo ja mieli

1. Puuskutatko aina perässä?

Kasvata kestävyyttä kävellen ja hölkkäillen. Mitä paremmin sydän, keuhkot ja veri­suonet kuljettavat happea lihaksille, sitä paremmin jaksat myös arjen askareita. Lue vinkit talvijuoksuun

2. Kuuntele omaa kehoasi!

Joogassa ja pilateksessa liikkeet tehdään hitaasti ja huolella sekä keskitytään myös hengityksen kuuntelemiseen. Kokeile vaikka kotona, harjoitteita löytyy googlaamalla!

Media vääristää kuvaa siitä, miltä meidän pitäisi näyttää. Liikunnan avulla voit oppia arvostamaan kehoasi juuri sellaisena kuin se on: kuinka moneen sillä pystyykään!

3. Koulureppu painaa liikaa…

Kuntosalilla on helppo parantaa lihas­voimaa oman lähtö­tason ja tavoitteiden mukaan. Aloittelijana et voi tehdä samoja juttuja kuin vuosia salilla käynyt. Tärkeintä on keskittyä omaan tekemiseen. Lue Eka kertaa salille? Näin aloitat kuntosaliharjoittelun

4. Aina rähmällään?

X-, hiihto- ja luistelu­hyppy sekä muut erilaiset hyppy­variaatiot kehittävät koordinaatiota, motoriikkaa ja kestävyyttä. Mitä parempi kehon hallinta­kyky on, sitä toden­näköisemmin pysyt pystyssäkin.

5. Mieli maassa?

Liikunta kohentaa mieli­alaa välittömästi. Pirteän tanssi­tunnin tai reippaan metsä­lenkin jälkeen olo voi olla kuin uudesti syntyneellä.

Tiesitkö tämän?

Liikunta on erinomainen tapa purkaa pahaa oloa ja surua. Jo pari kertaa viikossa harrastettu liikunta lievittää tehokkaasti alakuloa. Ilmiötä on selitetty muun muassa sillä, että liikunta lisää mieli­hyvä­hormonien, kuten endorfiinien, tuotantoa ja pitoisuutta. Lisäksi liikunta kasvattaa uusia yhteyksiä hermo­solujen välille, jolloin negatiivisesta ajattelun kierteestä on helpompi päästä pois.

Liikkumisen pitää tuntua hyvältä koko kehossa ja mielessä. Rasitus­vammat viestivät, ettei liikunta ole sopivassa suhteessa oman kehon jaksamiseen. Liikunnaksi riittää vaikka koiran kanssa lenkkeily ja metsä­polulla tehty lihas­kunto­harjoittelu, kunhan syke kohoaa ja vähän hikeä nousee pintaan. Tärkeintä on löytää itselleen mieluisia liikunta­tapoja.

Lue lisää liikunnan hyödyistä

Teksti Lilli Ollikainen, kuva Istock

Katso myös

Kysymys
RytmiYleinen
Sairastunut Altistaako sairastettu korona muille sairauksille? Voiko korona aiheuttaa pysyviä muutoksia ihmiseen, esim. aivotoimintaan? Altistaako sairastetty korona muille sairauksille, esim. syöville, vai onko se ihan vaan flunssantapainen tauti josta on...
Fressis

Moikka!

Vastaamme kysymykseesi nyt hyvin yleisellä tasolla, koska se ei ole aihepiiriltään asiantuntemusalaamme. Kysy asiantuntijalta -palvelun ohjeistuksessa olemme kuvanneet, että Fressiksen asiantuntijoilta voit kysyä tupakka- ja nikotiinituotteisiin, ruokaan, liikuntaan, uneen ja arkirytmiin, alkoholiin, aurinkoterveyteen, mielen hyvinvointiin sekä seurusteluun ja seksuaaliterveyteen liittyvistä teemoista.

Covid-19-infektion pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tunneta kovin hyvin, mutta ympäri maailmaa tehdään aiheesta runsaasti erilaista tutkimusta ja tietoa aiheesta tulee vähitellen lisää. Nyt jo tiedetään, että etenkin vakavampien tautimuotojen jälkeen on mahdollista, että kehoon jää jotain pitkäaikaisia ja mahdollisesti pysyviäkin vaikutuksia. Sairastetulla infektiolla on huomattu yhteyksiä kognitiivisiin toimintoihin ja muistiin, mutta vielä on liian aikaista arvioida ovatko nämä muutokset pysyviä. Covid-19-infektion mahdollista yhteyttä syöpäsairauksiin ei ole vielä tutkittu (review-artikkeli 01/22). Se alkaa kuitenkin olla selvää, että Covid-19-infektion haitat eivät kaikissa tapauksissa rajoitu pelkästään akuuttiin tilanteeseen, vaan erilaisia jälkiseuraamuksia voi olla.

Lisätietoa koronaviruksesta saat THL:n sivuilta.

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Mieli
väsyny elämään Kuinka päästä eroon itsetuhoisista ajatuksista? Mä haluaisin kysyy et onko kuinka normaalia aatella et ei haluais enää elää. Musta vaan tuntuu et mä oon ihan turha täälä ja et...
Fressis

Moi ja kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!

Itsetuhoiset ajatukset eivät ole epätavallisia. Itsetuhoisuutta esiintyy noin 10-15 % nuorista ja eniten 15 – 19 -vuotiailla. Itsetuhoisuus itsessään ei ole sairaus, mutta usein taustalla on jokin mielenterveyden häiriö, johon on olemassa hoitoa. Kuvaamasi paha olo, itsearvostuksen vähentyminen ja jaksamattomuus yhdistettynä itsetuhoisiin ajatuksiin voisivat viitata esimerkiksi masennukseen. Itsetuhoisuus on oire, joka on aina otettava vakavasti ja taustalla mahdollisesti olevia syitä on hoidettava. Hyvä asia on se, että nuorten toipumisennuste monista mielenterveyshäiriöistä on toiveikas.  Synkimpinä hetkinä asiat voivat tuntua olevan täysin umpikujassa ja olo voi olla epätoivoinen. Aina on kuitenkin toivoa siitä että vaikeistakin asioista voi päästä eteenpäin.

Kannustaisin sinua siis hakeutumaan avun piiriin. Olet hienosti tunnistanut, että sinulla on paha olla ja olet lähtenyt etsimään väylää saada apua vakaviin oireisiisi. Hienoa, että pyysit apua tätä kautta – nyt on tärkeä ottaa seuraava askel kohti tilannearviota terveydenhuollossa. Joskus jo pelkästään pahasta olosta kertominen voi helpottaa oloa vähän, ja jatkotoimien tarvetta voidaan arvioida terveydenhuollossa. Sopivalla hoidolla ja muilla tarvittavilla toimilla oloasi voidaan helpottaa ja nämä tuntemukset kyllä väistyvät. Tärkeintä on, että et jää yksin.

Jos sinulla on joku luotettava aikuinen lähipiirissäsi, aloita kertomalla voinnistasi hänelle. Hätätilanteessa hakeudu lähimpään terveydenhuollon päivystykseen tai soita 112. Voit myös aloittaa soittamalla esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelimeen 09 25250111 tai laittamalla viestiä Sekaisin-chatissä.

Asiat järjestyvät kyllä! Pidä huolta itsestäsi, olet arvokas juuri sellaisena kuin olet <3

Oliko vastauksesta hyötyä?
Kysymys
Mieli
Pohdiskelija Voiko 11-vuotiaana seurustella? Moi! Voiko 11-vuotias seurustella? Olen siis itse 11 ja yksi (pian 11-vuotias) poika haluaisi seurustella kanssani ja myös minä hänen kanssaan, mutta en ole...
Fressis

Moikka ja kiitos tärkeästä kysymyksestäsi.

Seurustelun aloittamiselle ei ole mitään tiettyä oikeaa ikää. Seurustelu on usein hieman erilaista eri ikäisenä. Ikää tärkeämpää seurustelussa on se, että molemmat osapuolet haluavat sitä sekä ovat yhdessä sopineet seurustelusta ja sitä koskevista asioista. Tärkeää onkin pohtia, millainen suhde käytännössä on kyseessä ja millaisia tunteita se teissä herättää.

Seurustelussa tulee voida kokea olonsa turvalliseksi ja pystyä pitämään kiinni omista rajoistaan. Esimerkiksi siitä, että seurusteleminen ei tarkoita sitä, että teidän tulisi suudella toisianne, saati olla vielä valmiita seksiin muutoin. Seurusteleminen voi olla ennemminkin tekstailua tai yhdessä ajan viettämistä – kahdestaan tai kavereiden kanssa. Sellaista yhteistä olemista, josta teille molemmille tulee ja jää hyvä mieli.

Se, että haluaisi seurustella jonkun kanssa on itseasiassa aika hieno asia. Se kertoo siitä, että osaatte tunnistaa tunteita toista ihmistä kohtaan ja haluatte harjoitella ihmissuhdetaitoja. Seurustelemalla voitte siis samalla opetella yhdessä ihmissuhdetaitoja ja oppia paljon niin itsestänne kuin toisista ihmisistä.

Nuoresta iästänne huolimatta voitte siis yhteisestä sopimuksesta seurustella ja katsoa, miltä se teistä tuntuu. Seurusteluhan ei tarkoita myöskään sitä, että se olisi ikuista – tunteet saavat myös vaihtua ja siitä pitää sanoa, jos ei itse enää haluakaan seurustella. Muistattehan myös, että jos päätätte alkaa seurustelemaan, niin on tärkeää pitää kiinni myös omasta ajasta, ystävistä ja itselle mielekkäistä tekemisistä. Jos haluat, voit lukea seurustelusta lisää vielä täältä.

Ihanaa kesää sinulle!

Oliko vastauksesta hyötyä?