MieliRytmi

Leivo mutakakku ja muut vinkit, joilla löydät hyvän arkirytmin kotona

Opiskelu kotoa käsin haastaa jokaisen, olipa kyseessä koronavirus tai vaikkapa lukuloma. Nette, Emmiina ja Hanno kertovat, miten he ovat löytäneet poikkeustilanteessa toimivat rutiinit.

Leivo mutakakku ja muut vinkit, joilla löydät hyvän arkirytmin kotona

Nette: “Palkitsin itseni leipomalla”

”En ole aamuihminen, joten päätin, etten käytä herätyskelloa. Herään rauhassa, vaihdan arkivaatteet ja lähden lyhyelle kävelylle, koska siitä saa virtaa päivään. Kuuntelen samalla hyvää musiikkia. Kotona syön vielä kunnon aamupalan ennen kuin aloitan opiskelun.

Tavallisesti arkeni on todella kiireistä, sillä olen lukio-opintojen ohella liikunnanohjaajana ja mukana paikallisessa nuorisovaltuustossa. Pyrin jäsentelemään päiväni myös kotona ollessa ja suunnittelen, milloin opiskelen, liikun ja hoidan valtuuston asioita. Tykkään kuitenkin tehdä asioita myös vapaasti – jos illalla tekee mieli laskea seuraavan päivän matematiikan tehtäviä, teen niin.

Kaikkein tärkeimpien koulutehtävien ajaksi laitan somen tauolle. Silloin poistan puhelimesta ilmoitukset ja vien sen pois työpisteeni luota.

Ajatus ei katkea niin helposti, kun puhelin ei vilku vieressä.

Sitten valmistan lounasta. Ruuanlaitto tuo hyvän paussin päivään. Pidän itselleni myös taukojumppaa ja käyn ulkona, koska kroppa puutuu koko päivän istumisesta.

Välillä teemme koulutehtäviä kavereiden kanssa jakamalla toisillemme tietokoneen näyttöä. Pidämme myös paljon yhteyttä iltaisin ja soittelemme ryhmävideopuheluita.

On mahtava tunne saada asioita valmiiksi. Eräänä päivänä palkitsin itseni leipomalla mutakakun, josta olin haaveillut jo päiväkausia. Pienet palkinnot päivän mittaan, kuten yksi jakso hyvää sarjaa, auttaa motivoitumaan.”

Lukiolainen Nette Rimpioja, 17, Sysmä

Emmiina: ”Omassa huoneessa ei opiskella”

”Herätyskelloni soi joka aamu 7:45 ja kahdeksalta istun jo tietokoneella. Seuraan joka päivä samaa lukujärjestystä kuin jos olisin koulussa. Tuttu rytmi helpottaa arkea, enkä ole kokenut etäopiskelua vaikeaksi. Luulen, että jos lukujärjestyksestä jää heti jälkeen, tippuu nopeasti kärryiltä.

Opiskelen yleensä ruokapöydän ääressä, koska ajatukseni harhailevat omassa huoneessa esimerkiksi esillä oleviin valokuviin. On myös kiva, että oma huone on paikka, joka ei muistuta kouluhommista illallakaan.

Välitunnit kuluvat usein puhelimella, ja kerran päivässä käyn koiran kanssa lenkillä. Kavereihin olen yhteydessä Snapchatissa, ja meillä on myös muutama WhatsApp-ryhmä, joissa tehtäviä voi pohtia yhdessä.

Joskus minulla on keskellä päivää autokoulun ajotunteja. Onneksi lukujärjestyksessäni on hyppytunteja, joiden aikana voin etukäteen tehdä tarvittavat tehtävät.

Viime aikoina olen lukenut paljon kirjoja, koska se on hyvä tapa rentoutua.

Pyrin siihen, etten opiskele iltaisin.”

Lukiolainen Emmiina Kuisma, 17, Kontionlahti

Hanno: ”Lenkki pitää pakan kasassa”

”Tällä hetkellä minulla on tauko ennen opintojen jatkumista, mutta teen vanhemmilleni kotoa käsin töitä 3D-tietomallintajana ja arkkitehtilupakuvien puhtaaksi piirtäjänä. Pyrin hoitamaan kaikkein tylsimmät jutut aina aamupäivisin, jotta voisin unohtaa ne iltaan mennessä. En aikatauluta työskentelyäni, vaan pidän tauon silloin kun siltä tuntuu.

Olen pitänyt itseäni lähes immuunina arkistressille, ja nyt viime aikoina tajunnut, että se on suurimmaksi osaksi urheilun ansiota. Säännöllinen liikunta, kuten päivittäinen kävely- tai juoksulenkki, pitää pakan kasassa.

Perusrutiineista kiinnipitäminen on tärkeää silloin kun työskentelee tai opiskelee kotoa käsin. Menen joka ilta samaan aikaan nukkumaan, ja pyrin saamaan tarpeeksi unta. Ihan tavallisista jutuista, kuten aamupalan syömisestä, pitää muistaa huolehtia poikkeustilanteessakin.

Jos kaikki päivät alkavat tuntua samanlaisilta, saa niihin uutta sisältöä etsimällä erilaisia kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia netistä.

Olen opiskellut esimerkiksi koodaamista, uusia kieliä – ja shakkia, johon jäin hetkeksi koukkuun.

Nautin, kun saan olla kotona, koska pidän rauhasta. Voin opiskella juuri omaa tahtia eikä keskittyminen häiriydy esimerkiksi hälinän vuoksi. Motivaationi ja oppimishaluni on korkeammalla ja koen olevani tavallista tuotteliaampi. Kun opinnot taas jatkuvat ja tahti kiristyy, aion jakaa päivän entistä tarkemmin tunteihin, jotta saan tarvittavat asiat tehtyä mahdollisimman tehokkaasti.”

Kaksoistutkintoa suorittava Hanno Lehtiniemi, 18, Helsinki

 

Teksti Ida Valpas, kuvat haastetaltavien kotialbumista

 

Katso myös

Rytmi ja rutiinit

Vaikka vanhempien asettamat kotiintuloajat ja koulutyön vaatimat aamuherätykset tuntuisivat tylsiltä, kannattaa vankasti luottaa yhteen asiaan: arkipäivissä on hyvä olla... Lue lisää

Rytmi

Säännöllinen päivärytmi, joka sisältää riittävän määrän unta ja tasapainoisen ruokailun, auttaa jaksamaan arkitöissä, koulu- ja opiskelutöissä sekä olemaan hyvällä... Lue lisää

Mieleinen tekeminen ja harrastukset

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, kavereiden kanssa... Lue lisää

Päivittäinen aktiivisuus on pieniä tekoja

Liikkumisen ei ole tarkoitus olla suorittamista, jossa pyritään väkisin keräämään riittävästi minuutteja ja liikuntakertoja. Liikkuminen ja liikunnan tulisi ennen... Lue lisää
LiikeRytmi

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Rytmi

Arkirytmi – 5 tyypillistä ongelmaa ja helpot vinkit niiden selättämiseksi

On aika pistää arjen palikat kuntoon! Seuraavassa on viisi kaikille tuttua ongelmaa ratkaisuineen.

Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Katso vinkit, joilla jaksat aamusta iltaan ja pidät elämän rytmissä.

Rytmi

Pidä huolta mielestäsi

Mielen hallinnassa on kyse konkreettisista taidoista, joita voi oppia ja harjoitella. Lue viisi vinkkiä, joita lisäämällä omaan elämääsi voit lisätä myös omaa hyvinvointiasi.

Tiesitkö että...

Vuorokausirytmi 8+8+8

Vuorokaudessa on 24 tuntia. Ne olisi hyvä suurin piirtein jakaa kolmeen osaan: 8 tuntia nukkumiseen ja lepoon, 8 tuntia opiskeluun ja koulunkäyntiin ja 8 tuntia vapaa-aikaan ja omaan mielekkääseen tekemiseen.

Arkea ja jaksamista helpottaa, kun siinä on paljon “ärrää” eli rytmiä ja rutiinia. Rutiinit auttavat ylläpitämään rytmiä ja helpottavat arkea. Lue lisää

Kysymys & vastaus

Moikka!

Onpa tosi kiva kuulla, että olet saanut lisää itseluottamusta ja rohkaistunut sen myötä kertomaan ihastuksestasi 🙂 Se on tosi rohkeaa!

Ihastuminen on tunne, joka monesti pistää myös ”kielen solmuun”. Tällöin ei oikein tiedä, mitä ja milloin pitäisi sanoa. Ihastuksesta kertomiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai oikeaa aikaa. Kerroit, että olet ajatellut lähestyä ihastustasi viestillä. Viestin lähettäminen voi olla hyvä tapa, sillä se antaa toiselle hieman aikaa miettiä, millaisia tunteita kertomasi hänessä herättää. Voit vaikka viestillä ensin kysellä kuulumisia ja kertoa sen jälkeen ihastuksellesi mitä häntä kohtaan tunnet. Voit myös pohtia, millainen viesti sinusta itsestäsi olisi kiva saada.

Mikäli tunteesi eivät saisi vastakaikua, muistathan, ettei vika ole sinussa. Lähes jokainen tulee jossain vaiheessa elämää torjutuksi, koska aina tunteet ja toiveet eivät kohtaa. Parhaimmassa tapauksessa ihastus on kuitenkin molemminpuolista. Ja jos näin ei ole, niin saitpa sen ainakin selville, ja voit olla tosi ylpeä itsestäsi, kun rohkaistuit kertomaan omista tunteistasi.

Kaikkea hyvää sinulla jatkoon! 😊

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi! Kerrot, että sinulla on syömishäiriö ja olet laihtunut vuodentakaisesta painostasi. On hyvä asia, että pystyt kertomaan sairastavasi syömishäiriötä. Sen myöntäminen on jo iso askel häiriön voittamisessa.

Syömishäiriön oireina on vääristynyt ja vaikea suhtautuminen omaan painoon, kehonkuvaan ja syömiseen. Omaa painoa halutaan kontrolloida ja lihomisen pelko voi olla suuri. Oma keho nähdään todellista suurempana ja omaa kehoa on vaikea hyväksyä. Syöminen voi aiheuttaa syyllisyyttä ja ahdistusta. Syömisen jälkeen voi tulla tarve oksentaa, liikkua runsaasti tai tehdä jotain muuta, jolla voi kompensoida ruoasta saatua energiaa.

Pelkäät kovasti lihomista, vaikka olet laihtunut ja olet normaalipainoinen. Sinulla kuulostaa olevan edelleen syömishäiriön oireita ja hyötyisit varmasti ammattilaisen avusta. Jos sinulla ei ole tällä hetkellä hoitokontaktia syömishäiriön vuoksi, voisit käydä juttelemassa tilanteestasi esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Olisi tärkeää, että terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilannettasi ja voitte miettiä, miten sinua voisi auttaa, jotta paranet ja voit paremmin. Jos sinulla on olemassa oleva hoitokontakti, sinun kannattaa keskustella painoon liittyvistä asioista sinua hoitavien ammattilaisten kanssa. Jos kärsii syömishäiriöstä, olisi tärkeää opetella joustavaa ja rentoa ruokailua sekä suhtautumista omaan kehoon. Tämä voi kuulostaa ahdistavalta ja jopa mahdottomalta, mutta hyvän hoidon ja ajan kanssa, syömishäiriö on mahdollista voittaa.

Kaikkea hyvää sinulle jatkoon!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei!

Uteliaisuus seksuaalista materiaalia kohtaan kuuluu nuoren seksuaaliseen kasvuun ja kehitykseen. On siis hyvin luonnollista, että nuorelle tulee tarve katsoa pornoa. Jos porno kuitenkin herättää epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia, on tärkeää, että saat tukea niihin.

Kerrot tuntevasi syyllisyyttä ja haluavasi eroon tästä tunteesta. Kaikki tunteet, myös epämiellyttäviksi koetut tunteet, ovat tärkeitä ja osa meitä, eikä niitä saa poistettua itsestään. Tunteita voi kuitenkin oppia säätelemään, niin ettei ne aiheuta pitkäaikaista kärsimystä. Nuori tarvitsee usein turvallisen aikuisen, jonka kanssa keskustella seksuaalisuudesta ja oppia kohtaamaan erilaisia tunteita. Kehen sinä voisit turvautua? Kenelle voisit kertoa kokemuksestasi ja pornon aiheuttamista tunteista?

Mikäli et halua puhua kenellekään läheiselle ihmiselle, voit hakeutua keskustelemaan seksuaalisuudesta esimerkiksi koulun terveydenhoitajalle. Voit myös jutella luottamuksellisesti sinua mietityttävistä asioista Väestöliiton seksuaalineuvontachatissa tai ottaa yhteyttä Sexpon maksuttomaan neuvontapuhelimeen. Tärkeää olisi, ettet jäisi tunteen ja kokemuksen kanssa yksin.

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka!

Sinun iässäsi tapahtuu paljon psyykkiseen ja fyysiseen kasvuun liittyviä asioita, jotka vievät voimia jo itsessään. Kun siihen päälle lisätään vielä kuluneen vuoden mukanaan tuomat muutokset ja epävarmuudet, sekä huolet omasta seksuaalisesta suuntautumisesta, kavereista ja tulehtuneet välit perheeseen, niin ei ihme, että olosi on voimaton.

Kun voimavarat ovat vähissä, voi olla hyvin vaikea löytää motivaatiota pitää itsestään huolta. Mitä pidempään kaikkea tätä huolta kannattelee omilla harteilla, sitä painavammaksi se kuitenkin muuttuu. Mitään taikakonstia tilanteen paremmaksi muuttamiseksi ei ole, mutta se mikä on varmaa, on se, että tarvitset nyt tukea tämän kaiken kannatteluun. Yksin sinun ei tarvitse, eikä kuulu jaksaa. Kuten itse viestissäsikin kirjoitit, asioista ulkopuoliselle avautuminen usein helpottaa oloa. Parhaiten sinua voisi auttaa koulun terveydenhoitaja. Voisitko ajatella käyväsi juttelemassa hänen kanssaan? Jos oikeiden sanojen löytäminen on vaikeaa, voit näyttää tämän kirjoittamasi viestin. Olet siinä avannut todella hyvin kaikkea sitä, mikä sinulle aiheuttaa nyt kuormaa. Olet jo sen ikäinen, että automaattisesti terveydenhoitaja ei ota yhteyttä vanhempiisi, vaan hänellä on velvollisuus pohtia mikä on sinun vointisi kannalta parasta. Paljon pystytään tekemään myös ilman, että vanhempien tarvitsee tietää ja terveydenhoitajalle on hyvä alkuun avata pelkosi liittyen siihen, että vanhempasi saavat tietää.

Jos terveydenhoitajalle puhuminen ei tunnu hyvältä, voit ottaa myös yhteyttä nimettömänä nuorille tarkoitettuun chat-palveluun (Esim. sekasin.fi). Ulkopuolisen kanssa voi lähteä pohtimaan sitä, mikä on se ensimmäinen pieni askel, jolla omaa oloa saisi pikkuhiljaa paremmaksi. Yksin näitä vastauksia voi olla väsyneenä hankala löytää ja kun saat jaettua taakkaa, huomaat kyllä pian, että elämässä on itseasiassa aika paljon hyvääkin. Tämän tilanteen ei siis tarvitse olla sinun tulevaisuutesi, vaan apua vastaanottamalla voit taas nauttia ja iloita elämästä. Rohkeutta avun hakemiseen, sinä ansaitset voida hyvin.

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Ystäväsi tupakointi ja nuuskan käyttö on ihan aiheellinen huoli. Niiden käyttö on kaikin puolin haitallista terveydelle. Jos ystäväsi on kanssasi samaa ikäluokkaa, on hän todennäköisesti ehtinyt käyttää tupakkaa ja nuuskaa vielä melko vähän aikaa. Siksi olisikin erittäin hyvä hetki kannustaa ja tsempata häntä lopettamaan käyttö. Mitä vähemmän aikaa tupakkaa tai nuuskaa on ehtinyt käyttää, sitä helpommin niistä pääsee myös eroon.

Päätös lopettaa tupakointi tai nuuskaaminen lähtee aina itsestä, mutta kavereiden tuki ja tsemppaaminen voi olla isona apuna tässä. Yleensä toisen toruminen tai haitoista ”paasaaminen” ei oikein innosta lopettamaan. Sen sijaan tupakoinnin tai nuuskaamisen käytön lopettamisen hyötyjen pohtiminen yhdessä voi herättää ihan uusia ajatuksia. Voit myös ihan hyvin sanoa suoraan kaverillesi, että olet huolissasi hänen terveydestään. Voit myös vinkata kaverillesi ihan uudesta ja ilmaisesta Erovirasto-sovelluksesta, joka tukee tupakoinnin tai nuuskan käytön lopettamisessa.

On hienoa, että huolehdit kaverisi terveydestä. On kuitenkin hyvä muistaa, että emme aina voi vaikuttaa siihen, mitä toinen tekee. Parhaiten voit tukea häntä kannustamalla lopettamaan ja ihan vaan olemalla hänen ystävänsä 😊

Kivaa kevättä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka!

Oman tilan merkitys korostuu nuoruudessa. Harmillisesti kaikki vanhemmat eivät tätä kuitenkaan aina ymmärrä, tai muista millaista oli itse olla nuori. Itsetyydytyksestä ei varmastikaan ole helppo puhua äidin kanssa, mutta äitisi käytös ei saisi estää sinua tekemästä itsellesi mieluisia asioita. Itsetyydytys on myös tärkeä tapa tutustua omaan kroppaan ja siihen minkälainen kosketus tuntuu hyvälle ja mikä ei, eli unohtaa sitä ei kannata.

Voisitko sanoa äidillesi, että kaipaat välillä omaa tilaa, kertomatta sen tarkemmin mitä haluat tehdä? Voisithan itsetyydytyksen sijaan vaikka tehdä läksyjä tai jutella kaverin kanssa – ei äitisi tarvitse tietää mitä oikeasti teet. Voisiko oveen ripustaa lapun, jossa on pyyntö koputtamisesta, tai jossa lukee, jos ei saa häiritä? Voit myös aloittaa keskustelun kysymällä äidiltäsi miksi hän käy niin usein huoneessasi. Voi olla, että hänellä on jokin syy, josta voitte sitten keskustella, tai jos hänellä ei ole syytä, niin voit pyytää häntä lopettamaan. Sinun ei tarvitse kertoa itsetyydytyksestä, sillä se on sinun yksityinen asiasi, eikä kuulu äidillesi. Lukottomassa ovessa on aina riski, että joku kävelee sisään, etenkin jos ei ole sovittu yhdessä pelisäännöistä, kuten koputtamisesta tai häiriöttömistä illoista. Olisiko itsetyydytystä mahdollista joskus kokeilla vaikka suihkussa?

Jokaisella on oikeus omaan rauhaan ja tilaan, myös silloin kun asuu kotona. Ota asia siis rohkeasti esille äitisi kanssa. Se voi tuntua vaikealta, mutta palkitsee varmasti, ja mitään pahaa tilanteesta tuskin voi seurata. Tsemppiä sinulle!

Fressis