MieliRytmi

Leivo mutakakku ja muut vinkit, joilla löydät hyvän arkirytmin kotona

Opiskelu kotoa käsin haastaa jokaisen, olipa kyseessä koronavirus tai vaikkapa lukuloma. Nette, Emmiina ja Hanno kertovat, miten he ovat löytäneet poikkeustilanteessa toimivat rutiinit.

Leivo mutakakku ja muut vinkit, joilla löydät hyvän arkirytmin kotona

Nette: ”Palkitsin itseni leipomalla”

”En ole aamuihminen, joten päätin, etten käytä herätyskelloa. Herään rauhassa, vaihdan arkivaatteet ja lähden lyhyelle kävelylle, koska siitä saa virtaa päivään. Kuuntelen samalla hyvää musiikkia. Kotona syön vielä kunnon aamupalan ennen kuin aloitan opiskelun.

Tavallisesti arkeni on todella kiireistä, sillä olen lukio-opintojen ohella liikunnanohjaajana ja mukana paikallisessa nuorisovaltuustossa. Pyrin jäsentelemään päiväni myös kotona ollessa ja suunnittelen, milloin opiskelen, liikun ja hoidan valtuuston asioita. Tykkään kuitenkin tehdä asioita myös vapaasti – jos illalla tekee mieli laskea seuraavan päivän matematiikan tehtäviä, teen niin.

Kaikkein tärkeimpien koulutehtävien ajaksi laitan somen tauolle. Silloin poistan puhelimesta ilmoitukset ja vien sen pois työpisteeni luota.

Ajatus ei katkea niin helposti, kun puhelin ei vilku vieressä.

Sitten valmistan lounasta. Ruuanlaitto tuo hyvän paussin päivään. Pidän itselleni myös taukojumppaa ja käyn ulkona, koska kroppa puutuu koko päivän istumisesta.

Välillä teemme koulutehtäviä kavereiden kanssa jakamalla toisillemme tietokoneen näyttöä. Pidämme myös paljon yhteyttä iltaisin ja soittelemme ryhmävideopuheluita.

On mahtava tunne saada asioita valmiiksi. Eräänä päivänä palkitsin itseni leipomalla mutakakun, josta olin haaveillut jo päiväkausia. Pienet palkinnot päivän mittaan, kuten yksi jakso hyvää sarjaa, auttaa motivoitumaan.”

Lukiolainen Nette Rimpioja, 17, Sysmä

Emmiina: ”Omassa huoneessa ei opiskella”

”Herätyskelloni soi joka aamu 7:45 ja kahdeksalta istun jo tietokoneella. Seuraan joka päivä samaa lukujärjestystä kuin jos olisin koulussa. Tuttu rytmi helpottaa arkea, enkä ole kokenut etäopiskelua vaikeaksi. Luulen, että jos lukujärjestyksestä jää heti jälkeen, tippuu nopeasti kärryiltä.

Opiskelen yleensä ruokapöydän ääressä, koska ajatukseni harhailevat omassa huoneessa esimerkiksi esillä oleviin valokuviin. On myös kiva, että oma huone on paikka, joka ei muistuta kouluhommista illallakaan.

Välitunnit kuluvat usein puhelimella, ja kerran päivässä käyn koiran kanssa lenkillä. Kavereihin olen yhteydessä Snapchatissa, ja meillä on myös muutama WhatsApp-ryhmä, joissa tehtäviä voi pohtia yhdessä.

Joskus minulla on keskellä päivää autokoulun ajotunteja. Onneksi lukujärjestyksessäni on hyppytunteja, joiden aikana voin etukäteen tehdä tarvittavat tehtävät.

Viime aikoina olen lukenut paljon kirjoja, koska se on hyvä tapa rentoutua.

Pyrin siihen, etten opiskele iltaisin.”

Lukiolainen Emmiina Kuisma, 17, Kontionlahti

Hanno: ”Lenkki pitää pakan kasassa”

”Tällä hetkellä minulla on tauko ennen opintojen jatkumista, mutta teen vanhemmilleni kotoa käsin töitä 3D-tietomallintajana ja arkkitehtilupakuvien puhtaaksi piirtäjänä. Pyrin hoitamaan kaikkein tylsimmät jutut aina aamupäivisin, jotta voisin unohtaa ne iltaan mennessä. En aikatauluta työskentelyäni, vaan pidän tauon silloin kun siltä tuntuu.

Olen pitänyt itseäni lähes immuunina arkistressille, ja nyt viime aikoina tajunnut, että se on suurimmaksi osaksi urheilun ansiota. Säännöllinen liikunta, kuten päivittäinen kävely- tai juoksulenkki, pitää pakan kasassa.

Perusrutiineista kiinnipitäminen on tärkeää silloin kun työskentelee tai opiskelee kotoa käsin. Menen joka ilta samaan aikaan nukkumaan, ja pyrin saamaan tarpeeksi unta. Ihan tavallisista jutuista, kuten aamupalan syömisestä, pitää muistaa huolehtia poikkeustilanteessakin.

Jos kaikki päivät alkavat tuntua samanlaisilta, saa niihin uutta sisältöä etsimällä erilaisia kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia netistä.

Olen opiskellut esimerkiksi koodaamista, uusia kieliä – ja shakkia, johon jäin hetkeksi koukkuun.

Nautin, kun saan olla kotona, koska pidän rauhasta. Voin opiskella juuri omaa tahtia eikä keskittyminen häiriydy esimerkiksi hälinän vuoksi. Motivaationi ja oppimishaluni on korkeammalla ja koen olevani tavallista tuotteliaampi. Kun opinnot taas jatkuvat ja tahti kiristyy, aion jakaa päivän entistä tarkemmin tunteihin, jotta saan tarvittavat asiat tehtyä mahdollisimman tehokkaasti.”

Kaksoistutkintoa suorittava Hanno Lehtiniemi, 18, Helsinki

 

Teksti Ida Valpas, kuvat haastetaltavien kotialbumista

 

Katso myös

Rytmi ja rutiinit

Vaikka vanhempien asettamat kotiintuloajat ja koulutyön vaatimat aamuherätykset tuntuisivat tylsiltä, kannattaa vankasti luottaa yhteen asiaan: arkipäivissä on hyvä olla... Lue lisää

Rytmi

Säännöllinen päivärytmi, joka sisältää riittävän määrän unta ja tasapainoisen ruokailun, auttaa jaksamaan arkitöissä, koulu- ja opiskelutöissä sekä olemaan hyvällä... Lue lisää

Mieleinen tekeminen ja harrastukset

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, kavereiden kanssa... Lue lisää

Päivittäinen aktiivisuus on pieniä tekoja

Liikkumisen ei ole tarkoitus olla suorittamista, jossa pyritään väkisin keräämään riittävästi minuutteja ja liikuntakertoja. Liikkuminen ja liikunnan tulisi ennen... Lue lisää
LiikeRytmi

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Rytmi

Arkirytmi – 5 tyypillistä ongelmaa ja helpot vinkit niiden selättämiseksi

On aika pistää arjen palikat kuntoon! Seuraavassa on viisi kaikille tuttua ongelmaa ratkaisuineen.

Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Katso vinkit, joilla jaksat aamusta iltaan ja pidät elämän rytmissä.

Rytmi

Pidä huolta mielestäsi

Mielen hallinnassa on kyse konkreettisista taidoista, joita voi oppia ja harjoitella. Lue viisi vinkkiä, joita lisäämällä omaan elämääsi voit lisätä myös omaa hyvinvointiasi.

Tiesitkö että...

Vuorokausirytmi 8+8+8

Vuorokaudessa on 24 tuntia. Ne olisi hyvä suurin piirtein jakaa kolmeen osaan: 8 tuntia nukkumiseen ja lepoon, 8 tuntia opiskeluun ja koulunkäyntiin ja 8 tuntia vapaa-aikaan ja omaan mielekkääseen tekemiseen.

Arkea ja jaksamista helpottaa, kun siinä on paljon ”ärrää” eli rytmiä ja rutiinia. Rutiinit auttavat ylläpitämään rytmiä ja helpottavat arkea. Lue lisää

Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Kuulostaapa ikävältä tilanteelta. Murrosiässä joskus ihan kasvuun ja kehitykseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa uneen. Mutta kuten arvelit, myös stressi voi olla nukahtamisvaikeuksien takana. Myös positiivinen stressi ja positiivisetkin ajatukset voivat joskus pitää hereillä. Tähän voisi auttaa, että juttelet ennen nukkumaan menoa vanhempiesi kanssa päivän asioista, niin positiivisista kuin stressaavista asioista, jotta saat ne pois mielen päältä 😊

Uni on erittäin tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta. Lyhytaikaiset univaikeudet ovat kuitenkin tavallisia ja on ihan normaalia, jos nukahtaminen joskus viivästyy. Useimmiten muutamien huonosti nukuttujen öiden jälkeen uni tulee jo helpommin. Jos nukahtamisvaikeutesi toistuvat useina iltoina viikossa ja tilanne jatkuu pidempään, kannattaa sinun kertoa siitä vanhemmillesi ja voisitte olla yhteydessä kouluterveydenhoitajaan.

Tsemppiä, ja toivottavasti saat pian helpommin unen päästä kiinni!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi!

Pohdit ilmeisesti syitä kuvailemillesi oireille. Jatkuva levottomuus ja unen puute voivat olla merkkejä stressistä. Stressi voi vaikuttaa ruokahaluun ja yksi stressin aiheuttamista fyysisistä oireista on hikoilu. Minkälainen sinun tilanteesi on, koetko että sinulla on stressiä tai huolia?

Hikoilu on kuitenkin myös ihan täysin normaali ilmiö, ja jotkut hikoilevat luonnostaan enemmän kuin toiset. Jatkuva nälkä voi myös johtua yksinkertaisesti siitä, että säännöllinenkin ruoka on yksipuolista tai ravintoköyhää. Syöthän monipuolisesti, terveellisesti ja riittävästi?

On hankala arvioida tilannettasi tietämättä arjestasi, elintavoistasi tai terveydentilastasi enempää. Jatkuva levottomuus ja huono nukkuminen ovat kuitenkin asioita, jotka on syytä selvittää. Jos olet koululainen tai opiskelija, kouluterveydenhuollosta saat helpoiten tukea.

Voisit tutustua myös Sekasin-chattiin. Siellä voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset, jotka välittävät sinusta ja siitä mitä sinulle kuuluu.

Tsemppiä loppusyksyyn!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Harmi, ettet ole löytänyt kofeiinia tai energiajuomia koskevia sisältöjämme. Puhumme kofeiinista ja energiajuomista esimerkiksi Ruoka -teeman alla sekä energiajuomia ja jaksamista koskevissa artikkelissamme. Olemme myös vastanneet täällä Kysy asiantuntijalta -palstalla energiajuomia koskevaan kysymykseen. Käy ihmeessä lukemassa 😉

Mukavaa loppusyksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi!

Toimintatapoja on yhtä monia kuin on perheitäkin. Jotkut perheet eivät sauno ikinä yhdessä, toisissa perheissä nuoret lopettavat saunomisen vanhempiensa kanssa murrosikäisinä, toiset saunovat yhdessä aina.

Erektio voi tulla monestakin syystä, eikä sen tulemiseen voi aina vaikuttaa. Erektion voi tällöin antaa vain olla, se menee kyllä pois. Tällaiset tilanteet eivät ole ilmeisesti aiheuttaneet teille sen suurempaa hämmennystä tai kiusaantumista, mikä on tietysti hyvä asia. Jos asia hämmentää, kannattaa siitä keskustella.

Penis tulee pestä esinahan alta peseytymisen yhteydessä, ja jos sinulle on ok, että äitisi saattaa sen nähdä, ei siinä mitään. Jos koet, että haluaisit enemmän yksityisyyttä, voit varmasti sanoa siitä äidillesi.

Eli jos yhdessä saunominen ja peseytyminen on teille molemmille täysin luontevaa, ei asiassa ole mitään ihmeellistä.

Mukavaa syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos kysymyksestäsi!

Kehittyville nuorille on hankala asettaa mitään tarkkaa ”normaalipainoa”, sillä keho on vielä kehittyvässä tilassa. Nuoret usein pohtivat itseään ja sitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Haluan kuitenkin muistuttaa sinua, että me olemme kaikki erinäköisiä, erikokoisia ja eripainoisia, jokainen meistä on uniikki. Se jos jokin on normaalia ja tavoittelemisen arvoista – olla oma itsensä.

On olemassa esimerkiksi lapsille ja nuorille tarkoitettu painoindeksimittari, jonka mukaan olet ihan normaalipainoinen. Omia mittoja ja vaakaa parempi mittari on kuitenkin aina oma olo, jaksaminen ja tunne siitä, että viihtyy kehossaan 😉

Muistathan siis, ettei puntarin lukemilla ole mitään merkitystä siihen, minkälainen olet ihmisenä. Me olemme kaikki erilaisia ja arvokkaita omina itsenämme.

Kivaa syksyä!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos viestistäsi!

Pohtimasi asiat ovat sellaisia, joihin moni ikäisesi voi samaistua. Vanhemmille kertominen jännittää varmastikin lähes jokaista, mutta usein syyttä. Vaikka vanhemmat usein sanelevatkin ehtoja ja rajoituksia, on tilanteista usein mahdollista vielä keskustella, kun ne ovat ajankohtaisia. Jos tapaat jonkun kivan ihmisen, jonka kanssa seurustelu tuntuu hyvältä ajatukselta, ei siitä tarvitse myöskään heti kertoa. Sinulla on oikeus omaan yksityisyyteesi. Jos tapailu muuttuu kovin vakavaksi, voit silloin tuoda tämän ihmisen tapaamaan vanhempiasi.

Usein se, mitä emme tiedä jännittää meitä. Siksi voi olla, että etukäteen ajateltuna äitisi on huolissaan sinusta ja asettaa siksi rajoituksia. Hänen tehtävänsä on kuitenkin pitää sinusta huolta. Kun hän näkee, että seurustelukumppanisi on mukava, voi osa huolesta väistyä. Voit myös jutella äitisi kanssa silloin siitä, mikä häntä seurustelussasi huolettaa, ja mitä seurustelu sinulle puolestaan merkitsee. Usein rauhallinen keskustelu ja omien ajatusten avaaminen auttaa moneen asiaan, niin varmasti tässäkin tilanteessa.

Mukavaa syksyä sinulle!

Fressis