MieliRytmi

Leivo mutakakku ja muut vinkit, joilla löydät hyvän arkirytmin kotona

Opiskelu kotoa käsin haastaa jokaisen, olipa kyseessä koronavirus tai vaikkapa lukuloma. Nette, Emmiina ja Hanno kertovat, miten he ovat löytäneet poikkeustilanteessa toimivat rutiinit.

Leivo mutakakku ja muut vinkit, joilla löydät hyvän arkirytmin kotona

Nette: ”Palkitsin itseni leipomalla”

”En ole aamuihminen, joten päätin, etten käytä herätyskelloa. Herään rauhassa, vaihdan arkivaatteet ja lähden lyhyelle kävelylle, koska siitä saa virtaa päivään. Kuuntelen samalla hyvää musiikkia. Kotona syön vielä kunnon aamupalan ennen kuin aloitan opiskelun.

Tavallisesti arkeni on todella kiireistä, sillä olen lukio-opintojen ohella liikunnanohjaajana ja mukana paikallisessa nuorisovaltuustossa. Pyrin jäsentelemään päiväni myös kotona ollessa ja suunnittelen, milloin opiskelen, liikun ja hoidan valtuuston asioita. Tykkään kuitenkin tehdä asioita myös vapaasti – jos illalla tekee mieli laskea seuraavan päivän matematiikan tehtäviä, teen niin.

Kaikkein tärkeimpien koulutehtävien ajaksi laitan somen tauolle. Silloin poistan puhelimesta ilmoitukset ja vien sen pois työpisteeni luota.

Ajatus ei katkea niin helposti, kun puhelin ei vilku vieressä.

Sitten valmistan lounasta. Ruuanlaitto tuo hyvän paussin päivään. Pidän itselleni myös taukojumppaa ja käyn ulkona, koska kroppa puutuu koko päivän istumisesta.

Välillä teemme koulutehtäviä kavereiden kanssa jakamalla toisillemme tietokoneen näyttöä. Pidämme myös paljon yhteyttä iltaisin ja soittelemme ryhmävideopuheluita.

On mahtava tunne saada asioita valmiiksi. Eräänä päivänä palkitsin itseni leipomalla mutakakun, josta olin haaveillut jo päiväkausia. Pienet palkinnot päivän mittaan, kuten yksi jakso hyvää sarjaa, auttaa motivoitumaan.”

Lukiolainen Nette Rimpioja, 17, Sysmä

Emmiina: ”Omassa huoneessa ei opiskella”

”Herätyskelloni soi joka aamu 7:45 ja kahdeksalta istun jo tietokoneella. Seuraan joka päivä samaa lukujärjestystä kuin jos olisin koulussa. Tuttu rytmi helpottaa arkea, enkä ole kokenut etäopiskelua vaikeaksi. Luulen, että jos lukujärjestyksestä jää heti jälkeen, tippuu nopeasti kärryiltä.

Opiskelen yleensä ruokapöydän ääressä, koska ajatukseni harhailevat omassa huoneessa esimerkiksi esillä oleviin valokuviin. On myös kiva, että oma huone on paikka, joka ei muistuta kouluhommista illallakaan.

Välitunnit kuluvat usein puhelimella, ja kerran päivässä käyn koiran kanssa lenkillä. Kavereihin olen yhteydessä Snapchatissa, ja meillä on myös muutama WhatsApp-ryhmä, joissa tehtäviä voi pohtia yhdessä.

Joskus minulla on keskellä päivää autokoulun ajotunteja. Onneksi lukujärjestyksessäni on hyppytunteja, joiden aikana voin etukäteen tehdä tarvittavat tehtävät.

Viime aikoina olen lukenut paljon kirjoja, koska se on hyvä tapa rentoutua.

Pyrin siihen, etten opiskele iltaisin.”

Lukiolainen Emmiina Kuisma, 17, Kontionlahti

Hanno: ”Lenkki pitää pakan kasassa”

”Tällä hetkellä minulla on tauko ennen opintojen jatkumista, mutta teen vanhemmilleni kotoa käsin töitä 3D-tietomallintajana ja arkkitehtilupakuvien puhtaaksi piirtäjänä. Pyrin hoitamaan kaikkein tylsimmät jutut aina aamupäivisin, jotta voisin unohtaa ne iltaan mennessä. En aikatauluta työskentelyäni, vaan pidän tauon silloin kun siltä tuntuu.

Olen pitänyt itseäni lähes immuunina arkistressille, ja nyt viime aikoina tajunnut, että se on suurimmaksi osaksi urheilun ansiota. Säännöllinen liikunta, kuten päivittäinen kävely- tai juoksulenkki, pitää pakan kasassa.

Perusrutiineista kiinnipitäminen on tärkeää silloin kun työskentelee tai opiskelee kotoa käsin. Menen joka ilta samaan aikaan nukkumaan, ja pyrin saamaan tarpeeksi unta. Ihan tavallisista jutuista, kuten aamupalan syömisestä, pitää muistaa huolehtia poikkeustilanteessakin.

Jos kaikki päivät alkavat tuntua samanlaisilta, saa niihin uutta sisältöä etsimällä erilaisia kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia netistä.

Olen opiskellut esimerkiksi koodaamista, uusia kieliä – ja shakkia, johon jäin hetkeksi koukkuun.

Nautin, kun saan olla kotona, koska pidän rauhasta. Voin opiskella juuri omaa tahtia eikä keskittyminen häiriydy esimerkiksi hälinän vuoksi. Motivaationi ja oppimishaluni on korkeammalla ja koen olevani tavallista tuotteliaampi. Kun opinnot taas jatkuvat ja tahti kiristyy, aion jakaa päivän entistä tarkemmin tunteihin, jotta saan tarvittavat asiat tehtyä mahdollisimman tehokkaasti.”

Kaksoistutkintoa suorittava Hanno Lehtiniemi, 18, Helsinki

 

Teksti Ida Valpas, kuvat haastetaltavien kotialbumista

 

Katso myös

Rytmi ja rutiinit

Vaikka vanhempien asettamat kotiintuloajat ja koulutyön vaatimat aamuherätykset tuntuisivat tylsiltä, kannattaa vankasti luottaa yhteen asiaan: arkipäivissä on hyvä olla... Lue lisää

Rytmi

Säännöllinen päivärytmi, joka sisältää riittävän määrän unta ja tasapainoisen ruokailun, auttaa jaksamaan arkitöissä, koulu- ja opiskelutöissä sekä olemaan hyvällä... Lue lisää

Mieleinen tekeminen ja harrastukset

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, kavereiden kanssa... Lue lisää

Päivittäinen aktiivisuus on pieniä tekoja

Liikkumisen tulisi olla ennen kaikkea kivaa ajanvietettä ja joka tuottaa onnistumisen kokemuksia. Liikkuminen voi koostua monista pienistä palasista pitkin... Lue lisää
LiikeRytmi

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Rytmi

Arkirytmi – 5 tyypillistä ongelmaa ja helpot vinkit niiden selättämiseksi

On aika pistää arjen palikat kuntoon! Seuraavassa on viisi kaikille tuttua ongelmaa ratkaisuineen.

Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Katso vinkit, joilla jaksat aamusta iltaan ja pidät elämän rytmissä.

Rytmi

Pidä huolta mielestäsi

Mielen hallinnassa on kyse konkreettisista taidoista, joita voi oppia ja harjoitella. Lue viisi vinkkiä, joita lisäämällä omaan elämääsi voit lisätä myös omaa hyvinvointiasi.

Tiesitkö että...

Vuorokausirytmi 8+8+8

Vuorokaudessa on 24 tuntia. Ne olisi hyvä suurin piirtein jakaa kolmeen osaan: 8 tuntia nukkumiseen ja lepoon, 8 tuntia opiskeluun ja koulunkäyntiin ja 8 tuntia vapaa-aikaan ja omaan mielekkääseen tekemiseen.

Arkea ja jaksamista helpottaa, kun siinä on paljon ”ärrää” eli rytmiä ja rutiinia. Rutiinit auttavat ylläpitämään rytmiä ja helpottavat arkea. Lue lisää

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi!

Onpa hienoa, että olet tavannut ihmisen, jonka kanssa juttelu tuntuu sinusta hyvältä. Tapaamisen jännittäminen on ihan luonnollista, sillä tapaamiseen liittyy varmasti paljon odotuksia ja toiveita.

On hankala sanoa, milloin on oikea hetki tavata, mutta jos se kovasti jännittää, voi olla hyvä vielä vähän odottaa. Ennen kasvokkain tapaamista on myös hyvä jutella puhelimitse ja sen jälkeen vielä videoyhteydellä, ennen kuin tapaatte oikeasti. Tällöin tapaaminen on turvallista ja puhelu on helpompi lopettaa kuin kasvokkaiset treffit, jos olo alkaa tuntua siltä, että kaipaisi hiukan paussia. Tällöin ei myöskään tarvitse jännittää sitä mitä teette, vaan voitte jutella ihan samoin kuin viesteilläkin.

Jos videoyhteyden jälkeen päätätte tavata, on se hyvä tehdä jossain julkisessa paikassa, kuten kahvilassa. Netissä on nimittäin myös sellaisia ihmisiä, joiden tarkoitusperät eivät aina ole hyvät, joten hiukan varovaisuutta on hyvä olla mukana.

Joskus voi myös käydä niin, että itse muodostettu mielikuva toisesta ei täsmääkään todellisuuden kanssa. Se, että siirrytään ystävyystasolta seurustelutasolle, vaatii usein henkisen yhteyden lisäksi fyysistä vetovoimaa. Sen olemassaolon selvittäminen onnistuu oikeastaan ainoastaan näkemällä toisen joko videon välityksellä tai kasvokkain. Kannattaa siis olla hyvin avoimin mielin sille mahdollisuudelle, että joko sinä, tai mies toteatte, että on parempi pysyä ystävinä.

Kävi miten kävi, olet saanut todella arvokkaan kokemuksen toista ihmistä lähestymisestä ja tutustumisesta. Se auttaa sinua tulevissakin tilanteissa, jos tämän miehen kanssa asiat eivät pääty toivotulla tavalla.

Rohkeutta sinulle ja mukavia asioita kesääsi!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Pelkän netissä käytetyn ajan sijaan on hyvä pohtia kokonaisuutta, eli mitä siellä netissä tehdään. Jos netissä olo on pääosin luonteeltaan aktiivista, kuten sinulla vieraskielistä kirjallisuutta, luovaa tekstin tuottamista sekä keskustelua ”nettikirjeiden” avulla ystävälle, ei tällaisen ruutuajan määrää ole yleensä tarpeen rajoittaa. Kuten itsekin totesit, tällainen aktiivinen tekeminen voi kehittää hyvinkin monia taitoja.

Ruutuaikaa tärkeämpi mittari on oma hyvinvointisi ja se, että arkesi on kokonaisuudessaan sujuvaa ja terveellistä. Jos aikaa kuluu paljon koneella tai muulla älylaitteella, kannattaa kiinnittää huomiota asentoon sekä siihen, että tauottaa tekemistään. Myös säännöllinen ja terveellinen ruokailu sekä itselle miellyttävä liikkuminen olisi hyvä huomioida omassa arjessa, jotta arki ja hyvinvointi pysyy tasapainossa.

Sinun ei missään nimessä tarvitse luopua kirjeiden kirjoittamisesta! On todella hienoa, että sinulla on itsellesi mieluisia ja kehittäviä harrastuksia niin netissä kuin muillakin elämän alueilla, joten pidä niistä ehdottomasti kiinni 😊

Aurinkoista kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos viestistäsi!

Hienoa, että otit meihin yhteyttä, etkä jäänyt asian kanssa yksin. Ymmärrän hyvin huolesi. Tilanteessasi erityisen tärkeää kuitenkin olisi, että saat aikuisilta apua tilanteen käsittelyyn.

Viiltely on oire jostakin ja vahingollinen tapa käsitellä pahaa oloa. Ensisijaisen tärkeää olisi selvittää, mistä tarve viiltelylle johtuu. Onko elämässäsi tapahtunut asioita, jotka aiheuttava sinulle pahaa oloa – riitoja kotona tai ystävien kanssa, ikäviä kokemuksia tai murheita? Vai onko olosi kokonaisvaltaisesti niin paha, että viiltely tuntuu olevan ainoa ratkaisu?

Viiltely syntyy tarpeesta päästä ikävästä tunteesta eroon. Tärkeää lopettamisen onnistumiselle on erilaisten tunteiden tunnistaminen ja sietäminen, sekä se, että uskaltaa kertoa ja ilmaista niitä myös muille. Muuten ikävät tunteet patoutuvat sisälle, eikä sinne jää tilaa ilolle. Kun opit käyttämään muita keinoja tunteiden käsittelyyn, tarve viiltelyyn vähenee. Tämä voi olla kuitenkin vaikeaa yksin ja etenkin mitä nuorempi on, sitä enemmän tarvitaan aikuisen tukea harjoitteluun. Omaa pahaa oloaan voi purkaa myös eri ilmaisukeinoin. Piirrä tai maalaa paha olo paperille – käytä värejä ja muotoja, jotka kuvaavat omaa oloasi. Tai kirjoita tai videoi ajatuksesi – anna sanojen vain tulla, älä mieti onko ulos tuleva teksti järkevää. Mitä useammin ilmaiset tunteitasi eri tavoin, sen helpommaksi se muuttuu.

Vaikka omaa oloaan voi helpottaa omalla toiminnalla, on tärkeää, että kerrot pahasta olostasi myös aikuiselle. Kenenkään ei kuulu selvitä pahasta olosta yksin – ei sinunkaan. Viiltelyn ei tarvitse olla ainoa vaihtoehto, sillä pahasta olosta on mahdollista päästä yli. Yksin se vain on usein vaikeaa. Kertominen ei ole helppoa, mutta avun pyytämistä ei tarvitse hävetä tai pelätä. Kaikkea ei tarvitse kertoa kerralla, vaan voit esim. lähettää jollekin tutulle ja turvalliselle aikuiselle viestin, jossa kerrot voivasi huonosti tai tarvitsevasi apua. Voit myös näyttää tämän meille kirjoittamasi viestin. Aikuisen tehtävänä on ottaa vastuu siitä eteenpäin ja auttaa sinua voimaan paremmin. He ymmärtävät kyllä, että avun pyytäminen ei ole ollut sinulle helppoa.

Jos tutulle aikuiselle kertominen jännittää, voit kertoa asiasta myös nimettömänä nuorille tarkoitetussa chatissa ja saada sieltä rohkaisua ja lisää neuvoja tilanteeseesi. Tärkeintä on, että et jää nyt yksin, vaan jaat rohkeasti ajatuksiasi aikuisen kanssa. Näin voit viettää tulevaa kesälomaa nauttien ja hyviin asioihin keskittyen. Tsemppiä sinulle jatkoon!

Fressis

Joalin Loukamaa: ”Olen aika hidastempoinen ihminen”

Tanssija-laulaja, somevaikuttaja Joalin Loukamaa, 19, tuli isolle yleisölle tutuksi viimeistään kevään 2021 Selviytyjät-sarjasta. Siinä hän ihastutti pelitaidoillaan ja ystävällisyydellään, ja ylsi kisassa mitalisijoille. Miten Selviytyjät muutti Joalinin elämää, miten hän huolehtii omasta jaksamisestaan – ja mistä unelmoi?

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi!

Kiusaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää ja se voi satuttaa kiusaamisen kohteeksi joutunutta hyvin syvästi. Syy on aina kiusaajassa, ei sinussa, muistathan sen.

Kerroit, että sinulla kiusaaminen on aiheuttanut tarvetta satuttaa itseäsi ja myös lemmikkisi kuolema on lisännyt pahaa oloa. Kuulostaa siltä, että kohdallesi on osunut paljon sellaisia asioita, joiden kantaminen on varmastikin hyvin raskasta. Viiltely voi tuntua keinolta helpottaa oloa, mutta on hyvin vahingollinen tapa, eikä aidosti vie pahaa oloa pois. Viiltelyn lopettamisen onnistumista edesauttaa se, että oppii tunnistamaan omia tunteita ja sietämään niitä, sekä uskaltaa kertoa ja ilmaista niitä myös muille. Tunteiden käsittelyyn on hyvä etsiä muita keinoja, jotka eivät satuta sinua. Muuten ikävät tunteet patoutuvat sisällesi ja vievät kaiken tilan ilolta.

Jos kiusaaminen on tapahtunut opiskelu- tai työelämässä, on siitä syytä kertoa vastuutaholle, jotta tilanne saadaan loppumaan. Mikäli tilanne on tapahtunut vapaa-ajalla, on hyvä päättää ja tarvittaessa estää yhteydenpito kiusaajan kanssa. Oletko puhunut asiasta tarkemmin kenenkään kanssa? Oman pahan olon kanssa ei ole hyvä jäädä yksin, sillä se usein pahentaa oloa entisestään. Jos opiskelet, voit saada tukea muun muassa kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai –psykologilta. Mikäli nämä eivät ole vaihtoehtoja, voit jutella puhelimitse nimettömänä nuorten kriisipisteen työntekijän kanssa. Lisätietoa löydät täältä. Mikäli ajatus puhelimessa jutellulle ei tunnu hyvältä, voit ottaa yhteyttä nimettömänä myös Sekasin-chattiin, josta saat tukea ja lisäneuvoja.

Tärkeintä olisi nyt, että uskallat rohkeasti jutella ja ottaa apua vastaan. Ensimmäisen, usein vaikeimman askeleen olet jo ottanut ottaessasi tänne yhteyttä. Ansaitset voida hyvin ja viettää kesän tehden sinulle mieluisia asioita. Pidäthän itsestäsi huolta, olet sen arvoinen.

Fressis
Kysymys & vastaus

Todella hyvä, että otit yhteyttä meihin vaikeassa tilanteessa!

Kerrot hyvin vakavasta asiasta. Viestisi perusteella voit nyt huonosti ja tarvitset apua. Olet varmasti joutunut kohtaamaan jotain hyvin surullista ja ikävää, kun olet joutunut tähän tilanteeseen. Haluan kuitenkin kertoa sinulle, että aina on olemassa toivo siitä, että asiat voivat mennä paremmin. Hyvin vaikeistakin tilanteista voi selvitä. Sinäkin voit.

Nyt kuitenkin tarvitset apua. Valitettavasti me emme täällä pysty tarjoamaan akuuttia keskusteluapua. Olisiko sinulla lähipiirissäsi joku turvallinen aikuinen, jonka kanssa voisit jutella asiasta? Jos tuntuu, ettei lähipiiristä löydy henkilöä, jolle voisit kertoa tilanteesta, toivoisin, että soittaisit valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, joka on maksuton ja auttaa ympäri vuorokauden numerossa 0925250111. Voit myös keskustella asiantuntijan kanssa Sekaisin-chatissa tai verkkokriisikeskus Tukinetissä. Kaikissa palveluissa saa esiintyä nimettömästi.

On tärkeää, että saat apua. Avun pyytäminen nyt voi tuntua hankalalta, ehkä et haluaisi puhua tilanteestasi. On kuitenkin hyvin tärkeää, että löydät keinoja, joilla estää pahan olon pääseminen näin pitkälle tulevaisuudessa.

Rohkaisen sinua nyt joko juttelemaan jonkun läheisen kanssa tai soittamaan tai chattaamaan apua saadaksesi. Se, että laitoit meille viestiä, kertoo, että sinussa on valtavasti voimaa. Toivottavasti saat pian helpotusta tilanteeseesi!

Fressis