MieliRytmi

Leivo mutakakku ja muut vinkit, joilla löydät hyvän arkirytmin kotona

Opiskelu kotoa käsin haastaa jokaisen, olipa kyseessä koronavirus tai vaikkapa lukuloma. Nette, Emmiina ja Hanno kertovat, miten he ovat löytäneet poikkeustilanteessa toimivat rutiinit.

Leivo mutakakku ja muut vinkit, joilla löydät hyvän arkirytmin kotona

Nette: ”Palkitsin itseni leipomalla”

”En ole aamuihminen, joten päätin, etten käytä herätyskelloa. Herään rauhassa, vaihdan arkivaatteet ja lähden lyhyelle kävelylle, koska siitä saa virtaa päivään. Kuuntelen samalla hyvää musiikkia. Kotona syön vielä kunnon aamupalan ennen kuin aloitan opiskelun.

Tavallisesti arkeni on todella kiireistä, sillä olen lukio-opintojen ohella liikunnanohjaajana ja mukana paikallisessa nuorisovaltuustossa. Pyrin jäsentelemään päiväni myös kotona ollessa ja suunnittelen, milloin opiskelen, liikun ja hoidan valtuuston asioita. Tykkään kuitenkin tehdä asioita myös vapaasti – jos illalla tekee mieli laskea seuraavan päivän matematiikan tehtäviä, teen niin.

Kaikkein tärkeimpien koulutehtävien ajaksi laitan somen tauolle. Silloin poistan puhelimesta ilmoitukset ja vien sen pois työpisteeni luota.

Ajatus ei katkea niin helposti, kun puhelin ei vilku vieressä.

Sitten valmistan lounasta. Ruuanlaitto tuo hyvän paussin päivään. Pidän itselleni myös taukojumppaa ja käyn ulkona, koska kroppa puutuu koko päivän istumisesta.

Välillä teemme koulutehtäviä kavereiden kanssa jakamalla toisillemme tietokoneen näyttöä. Pidämme myös paljon yhteyttä iltaisin ja soittelemme ryhmävideopuheluita.

On mahtava tunne saada asioita valmiiksi. Eräänä päivänä palkitsin itseni leipomalla mutakakun, josta olin haaveillut jo päiväkausia. Pienet palkinnot päivän mittaan, kuten yksi jakso hyvää sarjaa, auttaa motivoitumaan.”

Lukiolainen Nette Rimpioja, 17, Sysmä

Emmiina: ”Omassa huoneessa ei opiskella”

”Herätyskelloni soi joka aamu 7:45 ja kahdeksalta istun jo tietokoneella. Seuraan joka päivä samaa lukujärjestystä kuin jos olisin koulussa. Tuttu rytmi helpottaa arkea, enkä ole kokenut etäopiskelua vaikeaksi. Luulen, että jos lukujärjestyksestä jää heti jälkeen, tippuu nopeasti kärryiltä.

Opiskelen yleensä ruokapöydän ääressä, koska ajatukseni harhailevat omassa huoneessa esimerkiksi esillä oleviin valokuviin. On myös kiva, että oma huone on paikka, joka ei muistuta kouluhommista illallakaan.

Välitunnit kuluvat usein puhelimella, ja kerran päivässä käyn koiran kanssa lenkillä. Kavereihin olen yhteydessä Snapchatissa, ja meillä on myös muutama WhatsApp-ryhmä, joissa tehtäviä voi pohtia yhdessä.

Joskus minulla on keskellä päivää autokoulun ajotunteja. Onneksi lukujärjestyksessäni on hyppytunteja, joiden aikana voin etukäteen tehdä tarvittavat tehtävät.

Viime aikoina olen lukenut paljon kirjoja, koska se on hyvä tapa rentoutua.

Pyrin siihen, etten opiskele iltaisin.”

Lukiolainen Emmiina Kuisma, 17, Kontionlahti

Hanno: ”Lenkki pitää pakan kasassa”

”Tällä hetkellä minulla on tauko ennen opintojen jatkumista, mutta teen vanhemmilleni kotoa käsin töitä 3D-tietomallintajana ja arkkitehtilupakuvien puhtaaksi piirtäjänä. Pyrin hoitamaan kaikkein tylsimmät jutut aina aamupäivisin, jotta voisin unohtaa ne iltaan mennessä. En aikatauluta työskentelyäni, vaan pidän tauon silloin kun siltä tuntuu.

Olen pitänyt itseäni lähes immuunina arkistressille, ja nyt viime aikoina tajunnut, että se on suurimmaksi osaksi urheilun ansiota. Säännöllinen liikunta, kuten päivittäinen kävely- tai juoksulenkki, pitää pakan kasassa.

Perusrutiineista kiinnipitäminen on tärkeää silloin kun työskentelee tai opiskelee kotoa käsin. Menen joka ilta samaan aikaan nukkumaan, ja pyrin saamaan tarpeeksi unta. Ihan tavallisista jutuista, kuten aamupalan syömisestä, pitää muistaa huolehtia poikkeustilanteessakin.

Jos kaikki päivät alkavat tuntua samanlaisilta, saa niihin uutta sisältöä etsimällä erilaisia kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia netistä.

Olen opiskellut esimerkiksi koodaamista, uusia kieliä – ja shakkia, johon jäin hetkeksi koukkuun.

Nautin, kun saan olla kotona, koska pidän rauhasta. Voin opiskella juuri omaa tahtia eikä keskittyminen häiriydy esimerkiksi hälinän vuoksi. Motivaationi ja oppimishaluni on korkeammalla ja koen olevani tavallista tuotteliaampi. Kun opinnot taas jatkuvat ja tahti kiristyy, aion jakaa päivän entistä tarkemmin tunteihin, jotta saan tarvittavat asiat tehtyä mahdollisimman tehokkaasti.”

Kaksoistutkintoa suorittava Hanno Lehtiniemi, 18, Helsinki

 

Teksti Ida Valpas, kuvat haastetaltavien kotialbumista

 

Katso myös

Rytmi ja rutiinit

Vaikka vanhempien asettamat kotiintuloajat ja koulutyön vaatimat aamuherätykset tuntuisivat tylsiltä, kannattaa vankasti luottaa yhteen asiaan: arkipäivissä on hyvä olla... Lue lisää

Rytmi

Säännöllinen päivärytmi, joka sisältää riittävän määrän unta ja tasapainoisen ruokailun, auttaa jaksamaan arkitöissä, koulu- ja opiskelutöissä sekä olemaan hyvällä... Lue lisää

Mieleinen tekeminen ja harrastukset

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on pieniä, mukavia tekemisiä päivittäin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu, kavereiden kanssa... Lue lisää

Päivittäinen aktiivisuus on pieniä tekoja

Liikkumisen ei ole tarkoitus olla suorittamista, jossa pyritään väkisin keräämään riittävästi minuutteja ja liikuntakertoja. Liikkuminen ja liikunnan tulisi ennen... Lue lisää
LiikeRytmi

Rytmiä arkeen

Riittävä lepo, säännöllinen syöminen sekä sopiva määrä liikuntaa auttavat jaksamaan. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.

Rytmi

Arkirytmi – 5 tyypillistä ongelmaa ja helpot vinkit niiden selättämiseksi

On aika pistää arjen palikat kuntoon! Seuraavassa on viisi kaikille tuttua ongelmaa ratkaisuineen.

Tiesitkö että...

Itselle sopiva ateriarytmi pitää vauhdissa

Itselle sopivan ateriarytmin tunnistaa siitä, että ennen ruokailua ehtii tulla pieni nälkä, mutta ruokapäätökset ovat vielä hyvin hallittavissa. Jos aterioiden väli on venynyt liian pitkäksi niin kaikista rasvaisimmat ja makeimmat herkut valtaavat mielen. Toiset taas saattavat huomata muuttuvansa kärsimättömäksi tai kiukkuiseksi, jos aterioita jää päivän aikana väliin.

Monelle säännöllisen syömisen ohjenuorana toimii 4-5 aterian päivärytmi eli aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa 1-2 välipalaa.

Lue lisää ateriarytmistä

LiikeRuokaRytmi

Mistä on hyvä päivä tehty?

Katso vinkit, joilla jaksat aamusta iltaan ja pidät elämän rytmissä.

Rytmi

Pidä huolta mielestäsi

Mielen hallinnassa on kyse konkreettisista taidoista, joita voi oppia ja harjoitella. Lue viisi vinkkiä, joita lisäämällä omaan elämääsi voit lisätä myös omaa hyvinvointiasi.

Tiesitkö että...

Vuorokausirytmi 8+8+8

Vuorokaudessa on 24 tuntia. Ne olisi hyvä suurin piirtein jakaa kolmeen osaan: 8 tuntia nukkumiseen ja lepoon, 8 tuntia opiskeluun ja koulunkäyntiin ja 8 tuntia vapaa-aikaan ja omaan mielekkääseen tekemiseen.

Arkea ja jaksamista helpottaa, kun siinä on paljon ”ärrää” eli rytmiä ja rutiinia. Rutiinit auttavat ylläpitämään rytmiä ja helpottavat arkea. Lue lisää

Kysymys & vastaus

Heippa ja kiitos kysymyksestäsi!

Voimistelu onkin monipuolinen ja haastava liikuntalaji. Voimistelu kehittää mm. vartalon hallintaa, ketteryyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Kerrot harrastaneesi voimistelua päivittäin viimeisen puolen vuoden aikana ja nyt tuntuu, että sitä taitaa olla liikaa. Hienoa, että olet pysähtynyt pohtimaan omaa jaksamistasi.

Kysymyksessäsi pyydät vinkkiä, miten voisit vähentää liikkumista. Päivittäinen liikkuminen on hyvä juttu, mutta on hyvä pitää mielessä se, mistä tulee oikeasti itselle hyvä olo ja mieli. Liikutko näin paljon itsesi vuoksi vai sen vuoksi, että voit näyttää taitojasi muille? Yleisesti suositellaan, että nuori liikkuisi vähintään tunnin päivässä. Viikon aikana on hyvä liikkua myös eri tavoin, niin että noin puolet olisi reipasta ja hengästyttävää liikkumista ja puolet kehonhallintaa, voimaa ja liikkuvuutta kehittävää. Kaikista tärkeintä on kuitenkin löytää itselleen sopiva yhdistelmä eri liikkumisen tavoista, niin että kroppa ja mieli jaksaa. Lepo on myös tärkeää palautumisen kannalta. Jos seuravana päivänä kroppa tuntuu väsyneeltä, voisi päivän aikana kokeilla esimerkiksi kevyempää kävely- tai pyöräilylenkkiä.

Toivottavasti tästä on sinulle apua ja löydät itsellesi sopivan tavan ja määrän liikkua. Mukavaa kesän jatkoa!

Fressis
Kysymys & vastaus

Moi ja kiitos kysymyksistäsi!

Vastaan selkeyden vuoksi numerojärjestyksessä kysymyksiisi 😊

1 Hienoa kuulla, ettei sinua haittaa vaa’an lukemat! Olet täysin normaalipainoinen, ja oletkin viestisi perusteella hienosti ymmärtänyt, että pelkkä paino ei oikeastaan kerro ihmisestä eikä hänen hyvinvoinnistaan mitään. Tärkeämpää on, että voit hyvin ja koet olevasi hyvä sellaisena kuin olet. Kerroit kuitenkin, että koet olevasi vähän lihava ja sinua haittaa reitesi ja vatsasi. Oletko pohtinut, että miksi ja mistä nämä ajatukset kumpuavat? Nuorena on ihan normaalia pohtia omaa kehoaan ja sitä, mikä on normaalia ja mikä ei. Välillä tulee myös vertailtua itseään muihin. Olemme kuitenkin kaikki täysin erilaisia. Olemme eri pituisia, eri painoisia ja eri muotoisia, eli jokainen meistä on ainutlaatuinen. Vertailu on siis melko hyödytöntä, eikö vain? 😉

Olet myös vielä sen verran nuori, että kehityksesi ja kasvusi on vielä kesken. Kehosi voi siis vielä muokkaantua paljonkin. Omilla ajatuksillamme ja sillä, mitä mieltä olemme itsestämme, on iso vaikutus jokapäiväiseen fiilikseemme. Jos esimerkiksi useimmiten vain pohtii niitä asioita, mistä ei itsessään tykkää, ei yleisfiiliskään ole kovin hyvä, eikö vain? Mutta jos kääntääkin ajatukset siihen, mistä itsessään tykkää, on mielikin paljon parempi. Kehotankin sinua miettimään enemmän nyt niitä asioita, mistä itsessäsi tykkäät! Saatat huomata positiivisen muutoksen ajatuksissasi melko nopeasti 😉

2 Kuulostaa siltä, että sinulla on alkanut valkovuoto, hienoa! Tämä on tärkeä vaihe tytön kehityksessä. Yleensä valkovuoto on nimenomaan vaaleaa, ehkä hieman kellertävää nestemäistä ainetta. Voit lukea valkovuodosta lisää täältä.

3 Kiva kuulla, että haluat panostaa ruokavalioosi! Tärkeintä kasvavassa iässä on säännöllinen, riittävä ja monipuolinen ruokavalio. Kieltäytyminen voi toki tuntua hankalalta, mutta oman perheen kesken olisi tärkeää voida huoletta kieltäytyä ja vaikuttaa perheen ruokailuun. Voisitkin vallan hyvin keskustella vanhempiesi kanssa ajatuksistasi liittyen ruokavalioonne ja herkkuihin kotona. Muista kuitenkin, että herkuttelu kuuluu elämään eikä ruokavalion kanssa kannata olla liian ehdoton.

Mukavaa kesää!

Fressis

Kesätyömme Fressiksellä

Kesätyön aloitus ja Fressikseen tutustuminen  Olemme työskennelleet Fressiksellä kaksi viikkoa, ja kesätyöjaksomme on nyt päättynyt. Pääsimme tutustumaan uusiin ihmisiin ja teimme monipuolisia työtehtäviä eri työkavereiden kanssa. Kahtena ensimmäisenä työpäivänä olimme toimistolla Helsingin Unioninkadulla. Ensimmäiset päivät olivat suurimmaksi osaksi tutustumista työkavereihin ja perehtymistä työtehtäviin, joita teimme paljon myös etätyöskentelynä. Ekojen päivien aikana teimme haastattelukysymyksiä liittyen syöpään sekä suunnittelimme sisällön tuottamista Instagramiin. Kolmannesta työpäivästä lähtien […]

Kysymys & vastaus

Moikka ja kiitos kysymyksestäsi!

Onpa harmi, että olet riidellyt kaverisi kanssa ja vielä vuosienkin jälkeen tämä käsikarva-asia sinua painaa. Ihokarvat ovat kuitenkin täysin normaali asia ja kaikilla ihmisillä niitä on, varmasti myös tällä kaverillasi. Murrosiässä ihokarvat myös lisääntyvät ja on hyvin yksilöllistä, kuinka paljon ihokarvoja kasvaa ja minkälaisia ne ovat. Toisilla karvoja on enemmän kuin toisilla ja toisilla karvat saattavat olla vaaleita ja hentoisia, toisilla tummia ja paksuja.

Murrosiän kynnyksellä on täysin normaalia pohtia omaa kehoaan ja helposti tulee verratuksi itseään muihin. Lisäksi televisiossa, lehdissä ja sosiaalisessa mediassa näkyvät silotellut ihot esimerkiksi malleilla ja julkkiksilla luovat helposti virheellisen kuvan sileästä ja karvattomasta ihosta. Malleilta ihokarvat onkin usein sheivattu ja kuvia on usein lisäksi muokattu niin, ettei ihokarvoja näy missään ja iho näyttää muutenkin täysin sileältä. On kuitenkin täysin normaalia, että ihmisillä on ihossa esimerkiksi epätasaisuuksia sekä niitä ihokarvoja. Meillä kaikilla on muutenkin erilaiset kehot muotoineen ja karvoineen, ja kaikilla on oikeus olla vapaasti juuri sellainen kuin on.

Pidä siis vaan rohkeasti t-paitoja, tuskin tavallisiin ihokarvoihisi kiinnitetään sen kummemmin huomiota. Emme toki voi vaikuttaa siihen, mitä muut ehkä sanovat tai kommentoivat, mutta siihen voimme vaikuttaa, miten näihin mahdollisiin kommentteihin suhtaudumme. Ihmettelyihin voi esimerkiksi vastata toteamalla, että kaikilla on ihokarvoja ja minun ovat tällaiset 😉 Ilkeät kommentit ovat toki aina ikäviä, mutta ne kannattaa jättää omaan arvoonsa.

Kivaa kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi!

Hienoa, että olet kertonut asiasta rohkeasti äidillesi. Kertomasi tilanteen taustalla voi olla monia syitä ja niitä olisi hyvä selvitellä lääkärin tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Lääkärille menoa ei tarvitse jännittää. Kyseessä tuskin on mitään vaarallista. Kyse voi olla esimerkiksi murrosikään luonnollisesti liittyvistä asioista, mutta syy on hyvä selvittää, jotta saisit mielellesi rauhan. Nyt keväällä on myös tapahtunut paljon muutoksia mm. etäkoulun myötä. Sekin voi aiheuttaa huolta ja stressiä, joka voi näkyä kertomillasi tavoilla. Ennen lääkärille menoa voisitte pohtia äitisi kanssa seuraavia asioita: Milloin nämä illalla toistuvat asiat alkoivat? Tapahtuiko silloin jotain? Miten tämä kevät on muuten mennyt? Jaksatko päivisin vielä tehdä asioita, joista nautit?

Paniikkikohtaus voi tuntua hurjalta, mutta olet varmaan jo huomannut, että se menee joka kerta ohitse ja olo helpottaa. Iltoja voi helpottaa, jos rauhoitat illat ja teet ennen nukkumaanmenoa jotain mukavaa. Voit esimerkiksi kirjoittaa paperille päivän aikana tapahtuneita kivoja asioita tai asioita, joista olet kiitollinen. Myös lukeminen tai rauhoittavan musiikin kuuntelu voi helpottaa.

Pyydä äitiäsi ottamaan yhteyttä lääkäriin, niin saatte selvyyden asiaan. Mitä pidempään asia vaivaa, sitä isommaksi huoleksi se voi muuttua mielessäsi ja sitä vaikeammaksi illat saattavat muuttua. Kun saatte selvyyden asiaan, pääset nauttimaan kesälomasta ja sen mukanaan tuomista kivoista asioista.

Levollista ja aurinkoista kesää!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos tärkeästä viestistäsi! Olit rohkea, kun kirjoitit ja lähdit hakemaan tilanteeseesi apua.

Murrosiässä tunteet heilahtelevat laidasta laitaan, ja välillä olo voi olla tosi alakuloinen tai vihainen – se kuuluu asiaan. Myös kehossa tapahtuu valtavasti muutoksia, jotka voivat hämmentää sekä itseä, että lähipiiriä. Myös äitisi voi olla hämmentynyt, kun hänen lapsensa kasvaa ja kehittyy. Jos äitisi katse tuntuu sinusta häiritsevältä, on siitä hyvä sanoa hänelle. Jos ääneen sanominen tuntuu hankalalta, voit kirjoittaa äidillesi viestin. Hyvin todennäköisesti hän tekee sen huomaamattaan, mutta siitä on hyvä hänelle sanoa, jotta et tunne oloasi epämukavaksi.

Murrosikään kuuluu myös oman tilan hakeminen ja muut ihmiset voivat ärsyttää enemmän. Olo voi olla kiukkuinen tai väsynyt. Jos nämä tunteet ovat kuitenkin lähes jatkuvasti päällä, ne vievät voimavaroja ja olo huononee pikkuhiljaa. Siksi olisi hyvä, että saisit juteltua olostasi turvallisen aikuisen kanssa ja pohdittua esim. mitä tunteille voisi tehdä ja mitä kivoja asioita elämässäsi on kaikesta huolimatta meneillään.

Kerroit myös, että sinua kiusataan ja jätetään yksin. Se ei ole oikein ja tästäkin asiasta olisi tosi tärkeää jutella aikuisten kanssa. Usein kiusaaminen johtuu kiusaajien omasta pahasta olosta, ei siitä, että sinussa olisi mitään vikaa. Kesäloma on ihan nurkan takana ja kesän jälkeen moni asia voi olla eri lailla. Jotta saisit aloitettua kesäloman kevyemmin mielin, olisi hyvä käydä juttelemassa esimerkiksi koulun terveydenhoitajan kanssa. Jos terveydenhoitajan luo meno ei tunnu luontevalta, voisit jutella asiasta esim. Sekasin-chatissa. Siellä on tosi mukavia aikuisia, joille voi nimettömänä kertoa omista huolista ja saada apua ja rohkaisua tilanteen käsittelyyn.

Ansaitset voida hyvin ja nauttia kesälomasta ja nuoruudestasi. Mukavampia päiviä on varmasti edessä, sen uskallamme luvata.

Fressis