AlkoholiMieli

LCMDF: Itsensä löytäneet

LCMDF ei kumartele musabisnekselle. ”Old school rock and roll -imagoon kuuluu, että on ihan sekasin. Se ei oo enää coolia.”

LCMDF: Itsensä löytäneet

Musabisneksessä naisen pitää näyttää hyvältä, meikata ja ottaa paljon selfieitä someen. Ihan kiva, jos sellaisesta tykkää, mutta se ei ole meidän juttu, sanoo helsinkiläinen LCMDF-bändi eli siskokset Emma Kemppainen, 29, ja Mia Kemppainen, 27.

”Me ollaan aina tehty meidän bändi tosi DIY-henkisesti. Osallistumme jokaiseen pieneen detaljiin: kirjoitamme ja tuotamme musiikin ja videot, mietimme lookin ja sen, miten näymme somessa”, Emma kertoo.

”Tämä on sellaista lifestyle-työtä. Sitä vaan vähän niinku elää tätä juttua”, Mia täydentää.

Julkisuus yllätti

LCMDF syntyi vähän vahingossa vuonna 2007, kun Emma ja Mia olivat vielä lukiossa.

”Latasin MySpaceen Macin GarageBandilla tekemiäni demoja. Sen jälkeen jokainen tapahtunut asia meni yli odotusten”, Emma kertoo.

Tuki julkisuutta, kansainvälinen kiertue, keikkoja­ ja tv-esiintymisiä.

”Saatiin tehdä heti alkuun paljon sellaisia asioita, joita harva suomalainen indiebändi saa tehdä koskaan urallaan. Tuli yhtäkkiä niin paljon samaan aikaan. Tosi siistii, mut vähän hämmentävää”, Mia toteaa.

Ensimmäinen pitkäsoitto Love & Nature julkaistiin vuonna 2011. Kaksi vuotta myöhemmin materiaali­ toiseen pitkäsoittoon alkoi olla jo kasassa, mutta sitten tuli stoppi.

”Kun me aloitettiin, kaikki oli leikkiä ja hauskaa, mutta kun se jatkuu pitkään, siitä tulee helposti kaurapuuroa”, Emma kertoo.

Tauon aikana Emma ja Mia kirjoittivat musiikkia muille sekä valmistuivat taiteen kandidaateiksi, Emma graafisesta suunnittelusta Taideteollisesta korkekoulusta Helsingistä, Mia musiikintuottamisesta Dbs Music -yliopistosta Berliinistä.

”Nyt tauon jälkeen arvostaa tosi paljon sitä, että voi keskittyä taiteeseen”, Mia toteaa.

Ja siihen, millainen itse haluaa olla.

Oman itsensä pomot

Pikku hiljaa LCMDF on löytänyt ympärilleen oikeat mentorit.

”Saamme olla oman näköisiä eikä meitä enää yritetä muovata johonkin muottiin esimerkiksi rahan takia. On tärkeää kerätä ympärille jengiä, joka ymmärtää, mitä me ollaan tekemässä”, Mia kertoo.

Muiden mielipiteillä ei nimittäin ole väliä.

”Me ei tultu tänne miellyttään ketään. Me toimitaan ite tän projektin pomoina. Me päätetään”, Emma sanoo.

Musa-alalla on Emman mukaan vielä paljon tekemistä siinä, ettei kaikkien tarvitse näyttää saman­laisilta, olla samanlaisia ja kuulostaa samalta.

”Tyttöjä painostetaan, että somessa pitää ottaa selfieitä ja olla meikattu ja silleen et ’mä olen niin kaunis’, vaikka se ei olisi edes pääasia siinä omassa tekemisessä”, Mia vahvistaa.

”Me tykätään lähestyä kaikkea huumorilla, tekijöinä, tuottajina, dj:nä ja artisteina. On siistii nähdä, kuinka Suomesta tulee yhä enemmän mimmiräppäreitä, -dj:tä ja -tuottajia. Seuraavan sukupolven myötä määrä tulee kasvamaan eksponentiaalisesti”, Emma uskoo.

Silloin kun Emma ja Mia aloittivat, esikuvia ei juurikaan ollut.

”Nuoret juo vähemmän, ja se on tosi siistii”

Kännisekoilut keikoilla tai vapaa-ajalla eivät ole LCMDF:n tyyliä. Emma on ollut kaksi vuotta ilman alkoholia, Mia uudesta vuodesta lähtien.

”Old school rock and roll -imagoon kuuluu, että on ihan sekasin, mutta se ei oo kauheen coolia enää. Tai onks se ikinä ollut coolia? Eihän lääkäri mee töihin kännissä, eikä artistinkaan pitäisi mennä kännissä lavalle”, Emma miettii ja jatkaa:

”Se on ollut jännä juttu, että multa kysytään usein ’miks sä et juo?’ Enhän mä kysy koskaan, että miks sä juot, vaikka on paljon paremmin perusteltua, miksi joku ei juo kuin miksi joku juo. Mun mielestä pitäisi aina kyseenalaistaa juominen, ei juomattomuus.”

Emman mielestä juomattomuus on kaikkein cooleinta:

”Jotkut frendit oli postannut somessa, että kuinka monta päivää ne oli olleet ilman alkoholia, ja mä ajattelin, että tohon kun pystyy, niin on kaikkein siistein tyyppi. Ja eihän siinä ei ollut vaikeeta onnistua!”

”Nuoret juo tosi paljon vähemmän, ja se on tosi siistii”, hän jatkaa.

”Niin ja polttaa vähemmän. Ei oo cool olla sekaisin ja ördää”, Mia sanoo ja Emma täydentää:

”Se on enemminkin vähän noloo. Nuoret käy enemmän salilla ja Weekend-festareilla.”

Ruoan sisältö ratkaisee

Maapallon tulevaisuus ja ilmastonmuutos ovat mietityttäneet Emmaa viime aikoina. Mian mielestä syöminen on yksi tapa tehdä jotain konkreettista asian eteen.

”On helppoa olla vaikka kolme päivää viikosta ihan vegaani – tai jos ei ole tarvetta olla vegaani, niin voi ainakin vähentää lihansyöntiä. Itse en laita ruokaa lihasta enkä eineksistä, vaan yritän syödä niin paljon kasviksia kuin mahdollista. Joskus ravintolassa voin silti syödä myös hyvän, laadukkaan pihvin.”

Ruoan läpinäkyvyys, se mistä ruoka on tehty, on tullut Mialle yhä tärkeämmäksi.

”Harvoin edes tekee mieli kaupan lihapullia, kun en tiedä, mitä niissä on”, Mia kertoo.

Emma on ollut kasvissyöjä 12-vuotiaasta. Parikymppisenä hän oli hetken aikaa sekasyöjä:

”Haluisin kokeilla uusia ruokajuttuja kuten pekonia, mutta nyt olen taas palannut kasvisruokaan. Youtubesta löytyy paljon hyviä vegaanisia kokkiohjelmia, joiden herkullisia reseptejä kokeilen. Pitää miettiä myös ruoan sisältöä: vaikka joku ruoka olisikin eettisesti ok, se ei välttämättä vielä ole terveellistä – esimerkiksi sipsit ja ranskalaisethan ovat vegaanisia.”

Ympyrä sulkeutuu

Kymmenvuotisen uran kruunu, LCMDF:n Sad Bangers -pitkäsoittoablumi julkaistiin syyskuussa.

”Albumin teemana ovat millenniaalien kasvukivut. Sanoitukset ovat tosi päiväkirjamaisia. Niissä on aika paljon feminististä sanomaa vaikeuksistamme työelämässä ja somessa – ja miten olemme päässet niiden yli”, Emma kuvailee ja lisää:

”Olemme etsineet itseämme, kuten kakskymppisten kuuluukin. Jos ei nuorena itseään etsi ja löydä, niin sitten pitää etsiä vähän vanhempana. Se ei varmaan oo sitten enää yhtä hauskaa.”

”Ympyrä sulkeutuu. Tää on se oikea aikuistuminen”, sanoo Mia.

 

Minkä ohjeen antaisitte nuorelle itsellenne, Emma ja Mia?

 

Teksti Katarina Cygnel-Nuortie, kuva Antti Vettenranta

Katso myös

RytmiYleinen

LCMDF: ”On hyvä olla oman tiensä kulkija”

Kulttimaineeseen jo vuonna 2008 singahtanut LCMDF näyttää muillekin mimmeille tietä musa-alalle ja haaveilee gaalasta, jossa palkittaisiin ”kaikki parhaat muijat”.

AlkoholiRytmiYleinen

Minkä ohjeen antaisitte nuorelle itsellenne, LCMDF-bändin Emma ja Mia?

LCMDF-bändin sisarukset Emma ja Mia kertovat arjestaan ja arkirytmistään.

Kysymys & vastaus

Kiitos tärkeästä kysymyksestäsi!

Kysyt miten saada oikeita ystäviä. Jokaisella on oma käsitys siitä, mikä on kaveruutta, mikä ystävyyttä ja mikä on hyvää ystävyyttä. Monelle hyvä ystävyys on sitä, että voi luottaa toiseen, olla rehellinen ja oma itsensä toisen seurassa. Ilman pelkoa, että tulee kiusatuksi tai hylätyksi. Kun ihmisiltä kysytään hyvän ystävyyden piirteitä, he luettelevat juuri nuo asiat edellä. Lisäksi ystäviä yhdistää usein samanlaiset taustat, ajatukset, asenteet ja mielenkiinnon kohteet. Jotkut löytävät ystävän jo ihan lapsena ja ystävyys säilyy ikuisesti. Osa löytää hyvän ystävän koulusta tai harrastuksen kautta ja osa vasta aikuisena. Kaikki eivät välttämättä ole löytäneet hyvää ystävää ja sen vuoksi saattavat kokea yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Jokaiselle kuitenkin on olemassa ihminen, joka täyttää hyvän ystävän ominaisuudet. Hyvän ystävyyden eteen on joskus nähtävä vaivaa, sillä he eivät aina ilmesty elämään kuin tyhjästä. Nyt kysytkin neuvoa miten sellaisen saisi. Hienoa, että olet itse valmis toimimaan asian eteen!

Mieti mikä sinun mielestäsi on hyvä ystävä ja millainen ystävä itse olet. Jos sinulla olisi hyvä ystävä, millainen hän olisi ja mistä hänet voisit löytää? Millaiset asiat teitä yhdistäisi? Jokin mielenkiinnon kohde taikka jokin harrastus? Onko lähelläsi olemassa jokin sellainen yhteisö, josta voisit löytää kaltaisiasi ihmisiä? Esimerkiksi koulu, harrastus- tai vapaa-ajan paikka? Onko netissä sellaista turvallista yhteisöä, johon voisit liittyä ja löytää sitä kautta kontakteja muihin?

Kun kohtaat kiinnostavan henkilön, kysy rohkeasti ”mitä kuuluu”, pyydä kävelylle tai ehdota jotain yhteistä mukavaa ajanvietettä. Aloitteen tekeminen vaatii rohkeutta, mutta ilman sitä moni hyvä tilaisuus voi mennä ohi. Mikäli joku kohtelee sinua ikävästi, pidä puolesi äläkä suostu alistavaan kohteluun. Silloin kannattaa käyttää voimavarasi johonkin muuhun ihmiseen.

Mikäli koet hankaluutta löytää hyviä ihmiskontakteja ja ihmissuhteita tai kaipaat neuvontaa ja kannustusta, sinun kannattaa jutella asiasta jonkin luotettavan aikuisen kanssa. Esimerkiksi omien lähiaikuisten kanssa kotona. Jos olet koulussa, mene juttelemaan koulupsykologille tai kuraattorille. Voit myös mennä nuorisotilalle ja ottaa kontaktia paikkakuntasi nuoristyöntekijään. Väestöliiton chatissa tai Sekasin chatissa voit myös nimettömänä jutella tilanteestasi. Chat-palveluista nuorille löydät lisää tietoa Netarin chat-kalenterista.

Fressiksen tietopankista voi halutessasi lukea lisää ystävyyssuhteista.

Älä jää liian pitkäksi aikaa yksin – sinullekin olemassa oma hyvä ystävä, kunhan vaan löydätte toisenne!

Fressis

Onks pakko harrastaa?

Onko kaikilla pakko olla harrastus? Mikä itseasiassa luokitellaan harrastukseksi? Fressiksen raati pureutui harrastamiseen.

Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestä!

On ymmärrettävää, että olet huolissasi kaveristasi. Viiltely on yleensä keino hallita pahaa oloa ja ahdistusta. Sen taustalla on asioita, joista viiltelijän olisi hyvä päästä keskustelemaan. Itsensä jatkuva vahingoittaminen viiltelyllä on todella huono keino helpottaa olotilaansa. Viiltelystä on lisää tietoa täällä.

Kaverisi tarvitsee apua, mutta joskus avun pyytäminen tai sen tarpeen myöntäminen on vaikeaa. Jos kaverisi viiltely tosiaan on toistuvaa ja vakavaa, hän tarvitsee apua. Viiltelyyn ei yleensä liity ajatusta itsemurhasta, mutta jos kaverillasi on tällaisia ajatuksia, tilanteeseen on ehdottomasti puututtava ja asia kuuluu tällöin aikuisen vastuulle. Olisi tietysti helpointa ja paras vaihtoehto, jos kaverisi olisi valmis itse puhumaan tilanteesta jollekin aikuiselle. Tällainen aikuinen voi olla kaverisi joku läheinen, kuten vanhempi. Myös nuorten parissa työskentelevät ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat auttaa, jos vanhemmalle puhuminen tuntuu vaikealta. Apua voi saada muun muassa kouluterveydenhoitajalta, -kuraattorilta tai –psykologilta. Myös nuorisoasemat ja esimerkiksi Helsingissä Nuorten kriisipiste tarjoavat matalan kynnyksen tukea. Vastaavia toimipisteitä ja palveluita löytyy ympäri maata. Esimerkkejä löydät täältä.

Jos kaverisi kieltää ongelman olemassaolon eikä halua itse hakea apua tai jos asian esiin ottaminen kaverisi kanssa tuntuu hankalalta, voit keskustella asiasta jonkun aikuisen kanssa. Aikuinen voi tällöin ottaa vastuuta tilanteesta etkä joudu pohtimaan huoltasi yksin. Jos olette samassa koulussa, hyvä vaihtoehto on mennä juttelemaan kouluterveydenhoitajan tai –kuraattorin kanssa. Koulussa toimivat oppilashuollon ammattilaiset kyllä osaavat edetä tilanteessa ja heillä on alaikäisen terveyden ja voinnin ollessa vaarassa myös vastuu ottaa tilanne hallintaansa. Voit myös keskustella asiasta jonkun läheisen aikuisen kuten vanhempasi kanssa. Voitte aikuisen kanssa olla yhteydessä myös esimerkiksi lastensuojeluun, josta voi myös saada ammattihenkilöltä apua siihen, miten tilanteessa tulisi edetä.

Kaverisi tarvitsee aikuisten ja ammattilaisten lisäksi myös ystäviä tueksi ja sinä voit auttaa siinä asiassa. Ajatusta ja vinkkiä ystävän tukemiseen voit lukea Fressikseen aikaisemmin tulleesta kysymyksestä ja sen vastauksesta.

Tsemppiä kevääseen!

Fressis
Kysymys & vastaus

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Kurjaa kuulla, että kaverisi voi huonosti. Kaverisi on onnekas siinä mielessä, että hänellä on ainakin yksi ystävä, joka välittää. Kuten suomalainen sananlasku kuuluu, hädässä ystävä tunnetaan.

Silloin kun ihminen kärsii masennuksen oireista, hän vetäytyy helposti omiin oloihinsa. Hän ei välttämättä jaksa tehdä niitä asioita, joita aiemmin piti mielekkäinä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yhteydenpito kavereihin ja osallistuminen harrastuksiin. Hänen voi olla myös vaikea aloittaa tehtävien tekemistä. Myös arkisista asioista huolehtiminen voi olla hänelle työlästä. Hän voi olla alakuloinen ja ärtynyt. Hän voi jopa viestittää muille, että pysykää pois tieltä häiritsemästä. Hän saattaa ajatella, että on muiden mielestä huono, arvoton, ruma ja tylsä. Sen vuoksi masentunut ihminen tarvitsee ammattiavun lisäksi ympärilleen perheenjäseniä ja kavereita, jotka jaksavat seistä hänen rinnallaan myös huonoina päivinä.

Kaverina sinusta voi olla todella suuri apu ystävällesi. Toisen tukena olemisen ei tarvitse olla mitään erityisen ihmeellistä. Auttaa voi monella tapaa, eikä siihen ole olemassa yhtä ja tiettyä tapaa. Toiset ovat hyviä kuuntelijoita, toiset kokevat helpommaksi tehdä jotain konkreettista kaverin puolesta. Voit esimerkiksi kertoa kaverillesi, että olet huomannut, että hän voi huonosti. Voit kertoa, että välität hänestä ja haluat olla hänen tukenaan. Tällaisen asian sanominen ei voi mennä kovin pieleen. Voit kysellä häneltä aika ajoin, mitä kuuluu, kaipaisiko hän seuraa ja haluaisiko hän ehkä jutella tai tehdä jotain yhdessä. Voit itse ehdottaa hänelle jotain kivaa ja rentouttavaa tekemistä, josta hänelle voisi tulla vähän pirteämpi mieli. Sellaisia kokemuksia hän tarvitsee! Voit viedä hänet esimerkiksi kivaan kahvilaan tai kävelylle, ehdottaa leffaan menoa tai keksiä jonkun kivan pienen yllätyksen, josta arvelet hänen pitävän. Voit auttaa häntä läksyjen teossa tai tehdä palveluksen jossain ihan arkisessa asiassa. Voit myös piristää häntä sanomalla hänestä jotain positiivista. Voit kertoa, että hän on sinulle tärkeä ystävä juuri sellaisenaan kun hän on.

Sinun ei tarvitse etkä voi olla kuraattori, psykologi tai lääkäri. Voit olla kuitenkin ystävä, joka seisoo rinnalla, kuuntelee ja ihan pienilläkin arjen jutuilla viestittää, että välität.

Tsemppiä!

Fressis

Justimusfilms x Fressis.fi

Justimuksen Sami, Juho ja Joose tekivät ensimmäisen podcastinsa ikinä aiheesta hyvinvointi. Aiheessa päästään pintaa syvemmälle ja kuullaan miten he itse pitävät huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi kuullaan myös hyviä vinkkejä pieniin tekoihin joilla saa boostattua omaa hyvinvointiaan.

Fressis

Justimus: ”Mikään ei ole meille pyhää”

Justimuksen Sami, Juho ja Joose ammentavat energiaa terveistä elintavoista.